Siinä se nyt on, lastenhuoneen uusivanha hylly sekä siihen liitetty puusepällä teetetty pöytä. Olisin voinut raivata hyllyjä, jotta kokonaisuus näyttäisi eteerisemmältä, mutta en. Tässä se on, kaikessa runsaudessaan ja värikkyydessään (tai kaoottisuudessaan ja sotkuisuudessaan).

Kerroin teille lastenhuoneen remonttisuunnitelmista alkuvuodesta ja ilman teiltä saatuja neuvoja lastenhuone näyttäisi kovin erilaiselta. Olin pohtinut, josko metsästäisin leluille jonkun ison liinavaatekaapin, mutta sain kokeneemmilta lastenhuoneasiantuntijoilta vinkkiä, että sinne lelut sitten vain uppoavat, eikä niillä tule leikittyä. Päädyimme siis toisenlaiseen ratkaisuun.

Hankimme erinäisiltä kirpputoreilta ja netin kauppapaikoilta vanhoja Lundia Classic -osia. Neljä 248 senttiä pitkää ja 30 senttiä syvää tikasta sekä läjäpäin metrin pituisia mäntyhyllyjä. Kaikki osat olivat komean keltaiseksi päivettyneitä ja osassa oli jos mitä naarmua, tarraa ja piirrosta pinnassa. Mies ahersi niiden kanssa monta iltaa hioen. Hyllyt hän maalasi ensin Otex Akvalla ja sen jälkeen valkoisella Helmi-kalustemaalilla. Tikkaat jätettiin hiomisen jälkeen käsittelemättä.

Vaikka jokainen Lundia-hyllymme osasista on monta kymmentä vuotta vanhoja, myymälästä saa niihin edelleen lisäosia. Tuote kun on pysynyt pääosiltaan ihan samana vuosien ajan. Rakastan niin tällaista tuotteiden ajattomuutta. Omassa lapsuudenkodissanikin oli ja yhä on tätä samaa Lundiaa! Nyt kävimme hakemassa myymälästä lisää hyllynastoja sekä Lundian omat kiinnikkeet, jolla pulttasimme koko nelimetrisen komeuden kiinni seinään.

Tulevaisuudessa voimme hankkia hyllyyn esimerkiksi kaapinovia ja laatikostoja, jotta lelut ja muut saa paremmin piiloon ja huoneen rahoitettua. Mutta nyt mennään vielä avohyllyillä, sillä se totta vie toimii. Lapset leikkivät nyt kaikilla leluilla paremmin, kun ne ovat esillä ja tyrkyllä mielikuvituksen vietäväksi. Vaikka ylähyllyjen Balilta tuodut kannelliset korit ja muutamat muut laatikot ja loodat ovat tyhjiä, järkytyin lelujen määrästä. Ne tuntuivat lisääntyvän 200 prosentilla, kun lelukoreihin sullomisen sijaan ne levitettiin hyllyille. Mutta eipä sieltä kirpparille lähtenyt kuin pari kirjaa; kaikilla muilla lapset leikkivät.

Lasten leikkikeittiöhyllyköstä luovuttiin, vaikka se on ollut yksi onnistuneimmista ja eniten leikityistä lastenhuoneratkaisuista. Mutta tilaa ei vain ollut. Nyt leikkikeittiökamat ovat hyllykössä yhdellä hyllyllä ja loput Hayn jättikoreissa, siinä hyllyköön asetellun leikkihellan vieressä. Tuo systeemi ei kuitenkaan toimi, sillä ei niillä leikitä niin innokkaasti kuin ennen. Jonkinlainen pikkuhyllykkö hyllyn sisään on siis mietinnässä. Ehkä sellainen vanha kunnon kasarikorikärry, jollain päheällä maalilla suittuna?

Lastenhuoneen pöytäratkaisuun olen erityistyytyväinen. Senkin idea on yhdeltä lukijalta, kiitos Miia! Olin miettinyt pukkijaloilla seisovaa pöytää tai tätä Lundian valmista settiä, kun Mia laittoi kommenttia, että Stringillähän on muuten heidän hyllyihinsä kiinnitettävä klaffipöytä. Innostuin. Sehän oli just täydellinen, mutta vain väärän valmistajan hyllyyn. Otin yhteyttä puuseppään, joka mittailun ja mallailun jälkeen totesi, että sellaisen tekeminen onnistuu kyllä Lundiaankin. Laitoin siis tilauksen sisään. Lopputuloksena meillä on mittatilaustyönä tehty Lundian hyllyyn kiinnitettävä klaffipöytä. Jani Zenpuulta teki sen koivuvanerista, ja pöydän pohjamaalina käytettiin Otex alkydipohjamaalia ja muuten se maalattiin samalla Helmi-kalustemaalilla kuin hyllytkin. Hintaa pöydälle tuli 480 euroa, mikäli samanmoinen kiinnostaa jotakuta teistäkin.

Pöytä on mahtava! Lapset saivat nyt molemmat omat piirrustelupaikkansa ja voivat istua kasvotusten hääräämässä. Tykkään myös siitä, että kalusteet tulevat nyt irti seinistä, kun ne ennen olivat pitkin seinustoja sijoitettuina. Kun saamme yökyläläisiä, pöytä taittuu pois siskonpetien tieltä. Ja tulevaisuudessa tuollaiselle muuntautuvalle pöydälle ja hyllylle ylipäätään on varmasti tarvetta, kun hyllykokonaisuus todennäköisesti ensin palastellaan lasten omiin teinikammioihin ja sen jälkeen heidän omiin ensimmäisiin koteihin. Irtohyllyjä on varastossa muutama lisää, jotta hyllykokonaisuutta voidaan tarpeen mukaan muunnella.

Lasten työtuoleistakin kiitos lukijalle, joka laittoi sähköpostia kertoen, että nyt Aarreratissa on myynnissä ihan samanlaisia vanhoja työtuoleja kuin minkälainen esikoisen uudelleen päällystetty ja maalattu tuoli on. Iso kiitos vinkistä! Niin Matkahuolto toi Laihialta tuolin, joka sai ylleen uuden maalin samalla kuin esikoisenkin tuoli päivitettiin samanlaiseksi. Maali on sama kuin lasten kerrossängyn tikkaissa, eli Helmi kalustemaali ja sävyn nimenä Silkkitie.

Mies nikkaroi taloyhtiömme puuverstaassa tuoleihin uudet selkänojat ja istuinosat vanerista. Oma puuverstas kaupungissa on kyllä melkoista luksusta! Selkänojat jätettiin käsittelemättä, mikä tietenkin ajan kanssa tarkoittaa sitä, että ne tulevat ihan törkyisiksi. Mutta nuo on tuosta helppo putsata ihan vain hiomalla uudestaan, ja jossain vaiheessa selkänojat varmasti maalataan. Istuinosat saivat uudet pehmusteet ja ne päällystettiin Marimekon sinipohjaisella Kivet-kankaalla, jota jäi yli lasten kerrossänkyjen vetoketjullisista päiväpeitoista.

Lattialle saatiin Finartelta aivan ihana, pehmeä ja utuisesti terrakottaan sekä vaaleanpunaiseenkin taittava Norm-villamatto. Iso kiitos Larissalle, joka toi sen meille kotiin anivarhain sinä eriskummallisena kuvausaamuna! Miten paljon huoneen ilmeelle tekee jo se, että nyt siellä on oikeankokoinen matto.

Palaan ihan pian koko lastenhuoneen remonttiin, jossa kerron tarkemmin esimerkiksi niistä tapeteista, jotka vihdoin ja viimein saimme ensin valittua ja sitten tapetoitua seinille asti. Sillä toden totta, lastenhuoneen remontti alkaa olla valmis.