On juhannus vuonna 1996 ja Vaasan Vaskiluodossa vietetään Rantarockia. Minä olen 13-vuotias ja ehdin tuona juhannuksena nähdä lavalla Rednexin lisäksi muun muassa Pandoran, Pharaon, XL5:n, Movetronin, Captain Jackin ja Nylon Beatin. Hyppään myös benjihypyn, nukun uimapatjan päällä Hiacessa keskellä festarialuetta – ja myyn nälkäiselle ja sateen kylmettämälle festarikansalle satoja höyryävän kuumia pizzoja äitini ja isini Kotipizza-kojusta.
Minulla ja Kotipizzalla on pitkä yhteinen historia, ja tuona aikana sekä minä että Kotipizza olemme löytäneet oman tapamme tehdä asioita. En olisi voinut ajatella silloin yli 20 vuotta sitten, että vielä joskus kaivelen vanhoja albumeita esiin ja muistelen noita aikoja kirjoittaakseni niistä yhteistyöpostauksen blogiini. Hyvä kun silloin olin edes kuullut jostain internetistä!
Minun ja Kotipizzan suhde alkoi virallisesti vuonna 1993, kun isä ja äitini ryhtyivät Kotipizza- yrittäjiksi Vaasan Rewell Center -kauppakeskukseen. Olen tehnyt läksyjä Kotipizzan takahuoneessa, piirrellyt käytettyihin pizzalaatikoihin ja syönyt perhepäivällisellä aika monta pizzaa. Pizzan tuoksu on minulle turvallinen lapsuudentuoksu.
Kotipizzassa olen myös päässyt duuninteon makuun. Alkuun tein vähemmän vastuullisia hommia – punnitsin tuotteita, laitoin pizzapullia kohoamaan, siivosin pöytiä, vein roskia ja täytin tiskikonetta. Sitten teininä aloin saada vastuuta: työskentelin kassalla, leivoin pizzaa ja tarjoilin.
Tahdoin ja sain tehdä Kotipizzassa satunnaisia vuoroja vielä silloinkin, kun olin jo vanhempien ulkopuolissa töissä lukion ohella. Aamuisin ennen avaamista siivosin ja jumputin streoista millenium-teknoa. Osaan edelleen Kotipizzan vanhan pizzalistan ulkoa – myös ruotsiksi, kaksikielisessä Vaasassa kun oltiin. Pizzan leipominen on kuin pyörällä ajaminen, kun sen kerran oppii, se jää takaraivoon. Kotibileissä on hauska hämmästyttää vieraita heittämällä pizzataikinaa leijana ilmaan. Pizzataikina kun tietenkin leivotaan käsin ja heitetään, eikä milloinkaan kaulita ja jätetä jauhoiseksi.
Nykyään vanhempieni vetämä Kotipizza on Laihialla. Moni asia on muuttunut niistä ajoista, jolloin tämänkin postauksen mustavalkoiset filmikuvat otettiin minusta ja isistäni lehtimainoksia varten. Tykkään siitä, miten noinkin iso ja valtakunnallinen ketju kuin Kotipizza haistelee etunenässä ruokatuulia, kuuntelee asiakkaitaan ja kokeilee rohkeasti uutta. He ovat esimerkki siitä, että isokin laiva kääntyy sukkelaan ja luovii nätisti aallokoissa, kun tiimi laivan sisällä on tarpeeksi motivoitunut ja pätevä.
Kotipizzan missio on ”tehdään maailmasta parempi paikka pizza kerrallaan”, ja se on hyvä missio se. Haastetta siitä ei kuitenkaan puutu. Tuolla kylillä kulkee paljon jengiä, joiden mielestä pizza kuuluu saada viidellä eurolla ja joiden mielestä ainut oikea täyte on liha, jonka alkuperällä ei ole mitään väliä. Mä arvostan isosti, että Kotipizza on lähtenyt arvotyöhön alalla, jossa monesti tavataan kilpailla vain hinnalla.
Itse kannatan kukkarollani mielelläni yksityisyrittäjiä, joiden takana on harmaata taloutta vastaan taisteleva ketju. Myös vahva panostus kotimaisiin raaka-aineisiin ja raaka-aineiden hankintaketjun avoimuus on poikkeuksellista. Luomuna listoilta löytyvät esimerkiksi kananmunat, joita Kotipizzan omasta tukusta saa ostettua vain luomutuotettuna. Vielä kun Kotipizzan pohjataikinapullille löytyisi taas tekijä Suomesta, sillä tällä hetkellä se tulee Hollannista. Pizza ei todellakaan ole mitään roskaruokaa, jos ainekset ovat kunnossa.
Äitini ja isini olivat aikoinaan 90-luvulla ensimmäiset tuulisähköön siirtyneet pikaruokayrittäjät Suomessa. Koko ketjunkin vastuullisuusajatuksia lukiessani tunnen olevani ylpeä kotipizzalainen – vaikka nykyään puenkin Kotipizzan essun ja huivin päälleni vain hämmästyttääkseni jälkikasvuani sillä, että äitikin osaa pyöräyttää pizzat kuin mummi ja paappa.
Tiedän olevani jäävi sanomaan, mutta Kotipizza on parasta pizzaa, mitä Suomesta saa. Antakaas, kun kerron miksi.
Olen ollut kasvissyöjä niin kauan, että en oikeastaan edes enää muista aikaa sitä ennen. Syön pizzaa harva se viikko, ja käyn myös muissa ravintoloissa kuin Kotipizzoissa. Vegetaristina arvostan, että Kotipizzassa tietää kysymättäkin vegetäytteiden olevan tuoreita aina kun mahdollista. Herkkusienet eivät ole tölkistä, eivätkä paprikat pakasteesta. Pizzan päälle saa rukolaa ja pohjan saa halutessaan ruiskuituisena ihan samaan hintaan. Ja valkosipuli on tuoretta, eikä mitään öljyssä lillutettua eltaantunutta kynsilaukkaa.
Tähän mennessä mun lempparipizza on ollut vegelankku – tulokas muutaman vuoden takaa. Siinä on kaikki niin kohdillaan, että tilaan sen sellaisenaan, mikä on aika saavutus pizzauunin lämmössä kasvaneelle. Yleensä kun olen niitä asiakkaita, jotka kyselevät paljon, tahtovat vaihdella täytteitä ja pizzan saapuessa pöytään kurkistavat pohjan alle tarkistaakseen senkin laadun. Vaadin pizzojeni tekijöiltä saman kuin vaadin itseltäni ravintolatyöntekijänä. Vegelankku on kaikkineen toimiva kokonaisuus.
Mutta nyt on kuulkaa jotain vielä vegelankkua mullistavampaa tarjolla. Sellaista, mistä on pöhisty hipsterikasvissyöjien Instagram-tileillä ja sipsikaljavegaanien Facebook-ryhmässä. Kotipizzasta saa nykyään vegaanijuustoa! Tätä uutuutta on valmisteltu kauan, ja minäkin olen saanut olla matkan varrella auttamassa makunystyröineni. Lopputuloksesta olen niin ylpeä!
Kotipizzan listoille tuli nyt marraskuun alussa kaksi vegaanista pizzaa, Vegaani Härkis burgerpizza ja Vegaani Härkis Kotzone, joissa vegaanista juustoa on. Vegaanijuuston voi kuitenkin valita lehmänmaitojuuston tilalle myös mihin tahansa muuhun pizzaan ilman lisäveloitusta. Hurraa, mahtava edistysaskel! Lihattoman lokakuun aikana Kotipizzoissa myytiin 16 prosenttia enemmän vegepizzoja syyskuuhun verrattuna, ja mielenkiinnolla odotan, miten vegaanijuusto ja uudet vegaanipizzat näkyvät myynneissä.
On ollut hienoa kasvaa aikuiseksi yhdessä Kotipizzan kanssa. Matkan varrella ollaan opittu, kokeiltu ja haettu suuntaa. Musta tuntuu, että nyt ollaan molemmat siinä iässä, että ollaan paikkamme löydetty. Paikoilleen ei silti missään nimessä olla kangistuttu, vaan kuljemme omaa tietämme ja ollaan persoja seikkailuille ja uusille kokemuksille.
Festivaaleistakaan minä tai Kotipizza ei olla kahdenkymmenen vuoden aikana luovuttu. Ja tiedättekö mitä? Ensi vuonna me päästään taas festaroimaan yhdessä. Vanhempani tulevat pitämään vuoden 2017 Provinsissa Kotipizzan ravintolaa ja pyysivät minua mukaan myyjäksi. Sanoiko joku festarit, pizza ja työnteoksi naamioitu hauskanpito? Todellakin minä ja kuuma sekä herkku festariheilani Kotipizza ollaan mukana.
Ps. Lähiömutsin Instagrammista löytyy arvonta, jossa voi voittaa lahjakortteja Kotipizzaan!
Mä olen löytänyt sun innoittamana vegelankun! Ihan oikeasti paras pizza maailmassa! En ole kasvissyöjä mutta vuosikausia olen halunnut valita pizzalistalta kasvisversion koska ne lihaisat on jotenkin niin tunkkaisia. Vegelankku räjäytti kyllä potin ja pieksee kaikki green riverit ja mitä näitä nyt on, ihan 6-0. Itse tosin nautin sen ilman oliiveja. Meidän lähikauppakeskukseen aukesi tänä vuonna Kotipizza, ennen on tullut käytyä vain tosi harvoin jossain reissun päällä mutta nyt on mennyt vegelankku jos toinenkin, kun läheltä saa…
Kiitos tästä oodista pizzalle.Voi että mulle tuli ikävä kotipizzaa. Se on niin hyvää ja niin kaukana.
Hauskaa näin pohjalaislähtöisenä ja ikätoverinasi bongailla tuttuja paikkoja näistä teksteistä. Vierailin 90-luvulla Vaasassa usein serkkujen luona. Reissuihin kuului aina hengailua Rewell Centerillä ja Vaasa tuntui suurelta ja edistykselliseltä verrattuna omaan kotikaupunkiini Kokkolaan 😀 Taidettiin me joskus Kotipizzassakin käydä. 🙂
Minulla on ehkä vähän ikävämmät kokemukset kotipizzan pitsoista. Muistan lähinnä että kotiin tuodut pitsat tirisivät rasvaa ja pääosa täytteestä oli juustoa. Mutta ehkä tämäkin vähän vaihtelee paikoittain? Ja onhan tuosta nyt herranen aika kakskyt vuotta aikaa niin siinä ajassa ehtii asiat muuttumaankin!
Minusta maan parhaat pitsat saa kuitenkin Vesilahden Pitseria Makasiinista. http://www.makujenmakasiini.fi/
On muuten myös tunnelmallisian pitseria missä olen koskaan käynyt. Omistajanvaihdoksen myötä ulkoasu on kevyesti selkiintynyt, mutta se ei vähennä kodikkuutta. Erilaisia tee ja kahvilaatuja on seinänkorkuisilla hyllyillä, nurkat pursuivat erilaista pientä lahjatavaraa, suklaata ja makeisia. Sieltä saa ihan heidän omaa jäätelöään, Laitilan limsoja ja jälkkäriksi vasta paistettuja vohveleita. Tuolla on istuttu useana lauantaina isolla porukalla odottelemassa herkullisia pitsoja. Kun edelliset omistajat alkoivat saada ikää niin olin todella huolissani siitä miten paikan käy, mutta onneksi saatiin uusi omistaja ja vielä sellainen joka on tuonut Makasiinin nykypäivään kunnioittaen sen menneisyyttä. henki on säilynyt.
Anteeksi tästä pitkästä mainospuheesta, mutta tuo paikka on vaan niin sydäntä lähellä, pitsat minun makuuni parempia kuin missään ja minä vaan niin rakastan tuota pitseriaa.
Postauksessa on paljon niitä syitä, miksi mä viimeksi osakekauppoja tehdessä ostin Kotipizzaa. Kotimainen ja eettinen ja selkeästi nykyään jopa trendikäs. Mulla on nimittäin aika tunkkaiset muistot Kotipizzasta kunnes n.10 vuotta sitten jotain tapahtui. Nykyään se on ainut ketjupaikka jossa käyn säännöllisesti.
Mahtava kuulla! Mä olen vegelankun ilosanomaa pyrkinyt levittämään, ja hienoa, että muutkin ovat sen löytäneet <3 Mutta hei, ilman oliveeja, eiii! Mä niin rakastan, että Kotipizzalla on käytössä kunnon kalamata-oliivit. Vetelisin niitä helposti suoraan purkista, niin herkullisia ne ovat.
Kotipizza oodinsa ansaitsee! Meillä on nyt jo valmiina ruokajuttuja, joita tehdään, kun seuraavaksi käyt Suomessa ja nähdään. Että laitetaan vielä käynti Kotipizzassa siihen päälle 😀
Rewell Centerissä on tullut hengailtua tovi jos toinenkin 😀 Saattaa olla, että mä olen sinulle joskus pizzan tarjoillut siis, hauskaa! Meillä oli tapana käydä Kokkolassa uimahallissa. Jostain syystä se oli niin paljon parempi kuin kotipitäjän hallit, mutta en nyt muista yhtään tarkemmin, miksi. Mutta hyvä uimahalli siellä sun kotikonnuilla 🙂
Parissa vuosikymmenssä sekä minä että Kotipizza ollaan tosiaan kehitytty 🙂 Suosittelen lämmöllä käymään Kotipizzassa nyt.
Ketjulla toki pitäisi olla aina tasalaatuiset tuotteet, menee mihin vain, mutta valitettavasti eihän se ihan niin mene. Tämä on vähän kaikkien ketjujen ongelma. Paikallakin on paljon merkitystä, vaikka raaka-aineet ja pizzalistat ovat samat. Mutta jos ajattelee siitä sitä toista puolta, on mahtavaa, miten paljon yrittäjtä itse voivat vaikuttaa siihen, minkälainen imago ja meininki heidän ravintolassaan on.
Ihanalta kuulostaa tuo Makasiini! Kiitos vinkistä. Jos joskus kuljetaan noilla seuduin, pitää poiketa testaamaan heidän sapuskat ja tunnelmat 🙂
Pörssiin kirjautuminen oli rohkea, mutta kanattava veto Kotipizzalta. Kiva kuulla, että olet sijoittanut osakkeisiin, just kotimaisuuden, eettisyyden ja trendikkyydenkin takia. Arvostan. Kotipizzan ilme ja menu ovat tosiaan freesaantuneet vuosien saatossa, sen olen itsekin huomannut.
Pitää pistää mieleen ja käydä joskus kokeilemassa 🙂
Kiiiiiitos Kotipizzalle vegaanijuustosta ja härkiksestä! Meidän alueelle kun ei mitkään Kallion trendivegepaikat kuljeta Woltilla, eikä Foodoralla, on ihanaa saada tilattua vegaaniruokaa omasta lähiöstä 🙂
Kiva kuulla historiaa Kotipizzan takaa ja heidän arvoistaan sekä edistyksellisestä ajattelustaan. Iso plussa vegetuotteille, niitä kun on täällä Porissa aika hankala saada jos haluaa pikaruokaa. Aika ankeaa syödä aina esim. pitakebab pelkällä salaatilla… Meillä kun ei ole tarjolla falafelia kuin yhdessä paikassa. Ehkä voisin antaa vielä siis mahdollisuuden Kotipizzan tuotteille, kokemukset eivät vuosien varrella ole olleet kovin hyviä. Melko tylyä palvelua ja mauttomia tai pahoja pizzoja. Syyskuussa söin falafelpizzan ja no.. Se ei ollut hyvää. Ehkä tämän postauksen ansiosta kuitenkin uskaltaudun kokeilemaan vegelankkua. Haluan kuitenkin tukea tuoreiden raaka-aineiden käyttöä ja kotimaisuutta sekä innovatiivisuutta.
Hieno kirjoitus kotipizzasta! 🙂 itse vaasalaisena oon aina arvostanut kotipizzaa ja pizzojen laatua. Valitettavasti nyt helsingissä asuvana oon joutunu toteamaan, että pizzojen laatu on mielestäni vaasassa huomattavasti parempi. Ehkä vaasassa ollaan ylpeitä kotipizzan menestyksestä ja halutaan pitää sen suosiosta ja laadusta kiinni tinkimättä 🙂
Täälläkin yksi Kotipizza-fani ilmoittautuu! En ollut käynyt siellä ehkä ikinä ennen kuin päädyttiin lomalle pikkupitäjään jossa Kotipizza oli ainut pizzeria. Ja sitten ne lankut! Oih! Ja monsterit! Ja kotzonet! Tosi hyväääää ja niin paljon vaihtelua peruspizzaan! Sen jälkeen onkin tullut käytyä säännöllisesti. Täytyyhän lista syödä läpi! 🙂
Asiasta kukkaruukkuun. Tiedätkö, onko facebookissa jotain ”ekologiset äidit” -tyylistä ryhmää jossa voisi kysellä ja lieskella vinkkejä?
Joo, kannattaa antaa uusi mahdollisuus nyt vuosikymmenien tauon jälkeen 😀
Tätä kautta kiitokset menevät varmasti perille 🙂 Wolt laajensi hiljan tänne Itään, ja nykyään mekin kuulutaan toimitusalueeseen Hertsikassa, jes! Huomasin myös ilokseni, että siellä on Roihuvuoren Kotipizza listoilla. Me kun ollaan aikaisemmin tilattu pizzamme kotiin muualta kuin Kotipizzasta, sillä ainakaan joskus vuosia sitten mikään Kotipizza ei meille kuljettanut. Sekin on voinut toki muuttua ajan kanssa.
Oli kiva olla kertomassa Kotipizzan historiasta ja arvomaailmasta omin kokemuksin 🙂 Mutta äh, tosi tosi harmi, että olet saanut tylyä palvelua. Mä olen kyllä tosi tarkka asiakaspalvelusta, ja huonosta äänestän jaloillani ja hyvästä sydämmelläni. Se falafe-pizza ei valitettavasti munkaan mielestä ole hyvä. Falafel on jotenkin katkeraa, ja toivon, että se ei ole kenellekään eka kokemus falafelista, sillä hyvä falafel on hyvää. Toivonkin, että falafelin valmistajaa vaihdetaan, saas nähdä!
Mutta kokeile joo vegelankkua, niiiiin hyvää! Se toimi parhaiten vastaleivottuna, joten jos mahdollista, syö paikan päällä, äläkä ota mukaan. Mä en ole vieläkään ehtinyt härkistä kokeilemaan pizzassa tai kotzonessa, mutta se on kuulemma kans tosi hyvä ja toimiva täyte, mitä olen tuolla kylällä kuullut puhuttavan.
Lämmittää muuten mieltä, että sielä lukijoissa on teitä, joille kans on merkitystä sillä, mitä rahoillaan ja ostopäätöksillään tukee <3
On tosiaan totta, että ketjun sisällä on epätasalaatuisuutta, vaikka näin ei tietenkään pitäisi olla. Kun on samat raaka-aineet ja jopa täytemäärät on grammalleen mitattu. Tämä on kaikkien ketjuyritysten ongelma, josta on kai hankala päästä eroon, kun yrittäjät ja tekijät siellä ravintoloissa ovat aina ihmisiä. Kotipizzan pääkonttorihan on siirretty Vaasasta ja Helsinkiin, joten saas nähdä, miten se vaikuttaa 😉
Haha, mahtava kuulla! Lankut on tosiaan taivaallisia! Ja kotzonet toimii aina <3 Monsteria en ole muuten tainnut maistaa, kun siitä ei ole valmiina listalla vegeversiota, jos oikein muistan. Mutta voisin kuvitella siitä tykkääväni, sillä olen aikamoinen dippimuija, kun kyseessä on kuitenkin pizza, jota voi dipata :D
En valitettavasti oikein tiedä! Kuulun vain ekovanhemmat-ryhmään, mutta se on tosi hiljainen, viimeksi jotain julkaistu heinäkuussa. No enpä ole itsekään kovin aktiivinen, ja yleensä olen ryhmissä lähinnä kuunteluoppilaana. Muakin aktiivinen ryhmä teeman ympärillä kiinnostaisi!
Lämminhenkinen mainos kylmästä pörssibisneksestä, jonka ”eettisyys” on pinnan kiillotusta.
http://uusi.voima.fi/blogikirjoitus/2015/vero-optimoitu-kotipizza/
http://www.hs.fi/m/kotimaa/a1396845895952
Totta on, että liiketoiminta on aina bisnestä, jonka tarkoituksena on tehdä voittoa. Itsellänikin on yritys, joka alun suvantovaiheen jälkeen onnekseni nyt elättää sekä itseni että perheeni. Voiton tekeminen ei kuitenkaan sulje pois sitä, että bisnestä voisi tehdä eettisesti pörssiyhtiötasollakin. Sitä olen ilolla seurannut läheltä Kotipizzan kanssa.
Minulla on onni bloggaajana päästä puhumaan niiden yritysjohtajien kanssa, joiden kanssa teen blogissani yhteistyötä. On pieniä yrityksiä, keskisuuria ja sitten tällaisia Kotipizzan kaltaisia isompia. Koetan kaikille kertoa kuluttajan näkökulmasta siitä, miten eettisyydestä kannattaakin tehdä sisäänheittovaltti. Aivan liian monet suomalaiset yritykset esimerkiksi eivät pidä meteliä siitä, että heidän tuotantonsa on Suomessa. Eräskin keskisuuri yritys oli ajatellut sen olevan kotikutoista ja jotenkin tunkkaista kuluttajien silmissä!
Minusta on hienoa, miten Kotipizza on vienyt eettisyyttään eteenpäin ja myös tajunnut siitä toitottaa maailmalle. Niin me kuluttajat osaamme viedä rahamme sinne, mitä haluamme kukkaroillamme kannattaa. Uusi Voima -kirjoituksessa loppukaneettina on surullinen ajatus siitä, että rationaalinen kuluttaja tietenkin hakee pizzansa sieltä, mistä sen halvimmalla saa. Minulle on kyllä merkitystä myös sillä, mitä siitä rahastani saan vastineeksi ja mitä sillä kannatan.
Jos nyt vaikka tuota Hesarin jutun haastatteleman yrittäjän mainitsemaa juustoasiaa miettii, itselleni on paljon väliä sillä, onko se pizzan juusto kotimaista vai vaikka halvinta puolalaista edamia.
Suomessa Kotipizza-ravintolat toimivat tosiaan pääsääntöisesti yrittäjävetoisesti. Omat vanhempani ovat olleet tyytyväisiä Kotipizza-yrittäjiä vuodesta 1993. Välissä pitivät muutaman vuoden tauon, monialayrittäjinä kun hommia piisaa, mutta tauon jälkeen päätyivät taas uudestaan perustamaan pizzaravintolan – ja juurikin Kotipizzan yrittäjinä.
Kaikessa liiketoiminannassa on valitettavasti onnistujia ja epäonnistujia, eivätkä ne epäonnistumiset aina ole edes yrittäjän itsensä tai ketjun syytä. Menestyvän yrityksen voi yksin kaataa jo pelkästään muuttuvat tiejärjestelyt, joilla ohikulkijat ohjataan muualle ja asiakasvirta tyrehtyy.
Täällä meidän takapajulassakin on onneksi muutamia jotka arvostavat kotimaista, ekologista ja paikallista 🙂 Itse rakastan meidän kaupungin muutamaa pientä paikallista ravintolaa joihin haetaan tuotteet torilta tai lähitiloilta. Niissä minäkin voisin harkita syöväni lihaa vaikka vegetaristi olen ollut pitkään. Musta on ihanaa kun ihmiset alkaa heräämään siihen mistä ruoka tulee ja minkä laatuista se on.
Tykkään muuten sun blogista hirmu paljon vaikka lapseton olenkin. Ja siitä tykkään myös että vastaat kommentteihin. Olet yksi suosikeista 🙂
Kuulostaa ihanalta, että teidän kaupungissa on ravintoloita, jotka hakevat ainekset torilta ja lähitiloilta. Ja kyllä, olen myös niin onnellinen, että ihan selkeästi joku nytkähdys kohti tietoisempaa kuluttamista on tapahtunut.
Ja voi kiitos kiitoksista, niin ihana kuulla <3
Olen miettinyt jo pitkään yhtä Kotipizzan asiaa ja nyt olis varmaan hyvä rako kysyä 😀 Kun Kotipizzassa täytteet ovat valmiiksi muovimukeissa joista ne kaadetaan pizzan päälle (ainakin viimeksi vielä kun näin), niin heitetäänkö ne aina sen yhden käyttökerran jälkeen roskiin? Jos näin tehdään, niin eikös se ole hyvin epäekologista? Päivässä muovimukeja menisi roskiin vaikka kauinka paljon, saati viikossa.
Joo, hyvä kysymys! Kotipizzoissa täytteet tosiaan punnitaan grammalleen muovimukeihin, jotta jokaisessa ravintolassa asiakas saa varmasti saman määrän täytteitä. Poikkeuksen tekevät esim paprikat, joita laitetaan tietty siivumäärä. Tähän on yritetty löytää monenlaisia ratkaisuja, ja nyt yritetään kehittää mittakuppitekniikkaa. Siinä on hankaluutena vain se, että mitaltaan samaan kuppiin saa menemään niin kovin eri määrän tavaraa. Toivoakseni sopiva ratkaisu kutienkin löytyy, sillä se tosiaan vähentäisi paljon roskan määrää. Samalla se vapauttaisi myös paljon työtunteja muuhun, sillä täytteiden punnitsemiseen kuluu päivässä ihan valtavasti työaikaa.
Mielenkiintoista.
Pääsit hyvin työn makuun.
Oot kyllä aivan isäsi näköinen!☺
Nippe
Olen tosiaan onnekas, että olen saanut kannukset työntekoon jo kotoa. Siitä oli sitten helpompi lähteä duunihommiin muualle. Ja joo, meissä on tosiaan isini kanssa paljon samaa näköä 🙂