Kuluneet kuukaudet ovat opettaneet minulle valtavasti arjen onnellisuudesta. Ilman äärirajoilla säntäilyä tuskin olisin edes tajunnut, miten suuri merkitys mukavasti pyörivällä arjella on hyvinvointiin. Jos arki on kaaosta, sama sekasotku vallitsee myös kehossa. Aikaisemmin saatoin ajatella, että hyvinvointi lähtee hyvästä ruuasta, riittävistä yöunista ja liikunnasta. Väärässä olin. Jos arki on yhtä säntäilyä ja umpisolmua, ei siinä sapuskoilla, unilla ja bodypumpilla ole mitään väliä.
Minun hyvinvointini perusta perhe ja arki; lapsiperhearki. Vasta kun arki toimii, ja perheellä on sitä myöten kokonaisuutena ja erikseen hyvä olla, on minulla paremmin aikaa ja jaksamista harrastaa, liikkua ja nukkua hyviä yöunia. Ja kun nämäkin elon peruspilarit ovat kunnossa, keho osaa itse paremmin kertoa, minkälaista ravintoa se haluaa. Kehoni kun on siitä idiootti, että stressaantuneena ja väsyneenä se himoitsee suolaa, rasvaa ja sydämentykytyksiä aiheuttavia määriä kofeiinia.
Siksi olin menneen syksyn ja talven aikana pakotettu miettimään hyvinvointiin liittyviä rajoja. Moni itselleni nautintoa tuottava asia kun samalla aiheuttaa elämään ruuhkaa tai väsymystä, ja näin kääntyy päälaelleen ja kuluttavaksi. Vaikka olen oman elämänäni Monica Geller, kerran kuussa jätetään putsaukset siivoojan tehtäväksi. Vaikka rakastan työtäni, en tahtoisi tehdä sitä öisin. Vaikka tykkään raskaista liikuntalajeista, käyn nykyään pääasiassa kevyillä ja venyttävillä joogatunneilla kroppani pyynnöstä. Vaikka haaveilin muinoin työni liittyvän ruuanlaittoon, mies on nykyään keittiön kuningas.
Viime syksyn aikana myös Picnic-luonaskahvilat ovat tulleet enemmän osaksi arkeamme. Tokihan me oltiin niissä asioitu ennenkin, onhan niitä asemoitu kätevästi ympäri pääkaupunkiseutua palvelemaan esimerkiksi akuutissa kahvihimossa tai välipalanälässä kärsiviä. Itselleni Picniceihin ei kuitenkaan liittynyt mitään kiintymyssuhdetta, kuten pääkaupunkiseudulla teiniaikojensa eläneillä ystävillä tuntuu liittyvän. He ovat notkuneet nuoruusvuotensa Picnicien upottavissa sohvalooseissa, kun minä olen värjötellyt maalaisgrillin pihassa mopoilta haisten. En mä ollut aikaisemmin edes tajunnut, että Picnic on suomalainen ja perheomisteinen lounaskahvilaketju!
Mutta nyt kiintymyssuhde on luotu. Se alkoi Kampin kauppakeskuksen Picnicistä, johon mulla on tullut tavaksi kurvata, kun kaupungilla vietetyn päivän jälkeen huomaa kellon olevan iltatoimien verran. Kun joku muu laittaa iltapalan, siivoaa ja hoitaa tiskit, aikaa säästyy melkein tunnin verran. Kotiin päästyä ei enää tarvitse kuin hoitaa iltapesut, minkä jälkeen ehditään vielä rauhassa lukea iltasadut ennen unia. Arjen toimivuutta parhaimmillaan.
Nyt kun olen taas täyspäiväinen toimistolainen, olen tutustunut Picnicin salaatteihin. Ja siinä on kuulkaa niin freesi, maukas ja hinta-laatusuhteeltaan hyvä tuote, että tällainen muinoin kaffiloissa ja ravintoloissa duunia painanutkin yllättyi. Mä nappaan salaattiin monesti viisikin täytettä, mutta kukkaro ei siitä kuole. Picnicissä on juuri nyt meneillään hyvinvointikampaja, ja kasvisyöjänä arvostan uusia täytevaihtoehtoja mangoa ja avokadoa. Ne ovat molemmat kuitupitoisia ja täyttäviä vitamiinipommeja. Vielä kun saisi valikoimaan vaikka edamame-papuja, niin täydellisistä täydellisin lounassalaatti olisi siinä! Nykyinenkin setti pitää nälän poissa, eikä aiheuta sellaista lamaannusväsymystä, kuten monet raskaammat ruuat. Iltapäiväväsymys on viheliäinen, mutta täyttävän salaatin kanssa siltä välttyy.
Omalla kylällä täällä Herttoniemessä on myös Picnic, jossa käydään lasten kanssa välillä ihan vain ruokakaupassa käymisen ohessa tai ohikulkumatkalla, kun ollaan ensin paineltu leikkipuistossa tai rannalla. Hertsikan Picniciin meillä on ollut kuopuksen kanssa tapana karata viettämään kahdenkeskistä aikaa esikoisen tanssitunnin ajaksi. Kuopus saa smoothien ja karjalanpiirakan, minä otan ison laten ja croisantin hillolla. Ja tästä eteenpäin otan välillä myös raakakakkua! Mulla valahti polvet veteleksi, kun tajusin, että Picniceistä saa nykyään leipomo Antellin käsityönä valmistamia appelsiini-suklaa -raakakakkuja. Välillä hyvinvointi ja onni on siinä hetkessä kahvilan pöydässä: pienet sormet murentamassa karjalanpiirakkaa, suklaata suupielessä ja jonkun muun sinulle valmistama kahvi.
Ps. Lähiömutsin Instagrammissa on kuva, jota näyttämällä saat Picnicistä kaupan päälle Savse-raakasmoothien, kun ostat Picnicin perussalaatin vähintään kahdella täytteellä. Lähiömutsin lempparisalaatissa on avokadoa, puolikuivattuja tomaatteja, cashew-pähkinöitä, mangoa ja vuohenjuustoa. Tarjous on voimassa Picnic-myymälöissä sunnuntaihin 24. huhtikuuta asti.
Varmaan tuhannes kerta kun sanoitat tunteitani, kiitos jälleen! Sitä myöten osaa kertoa fiilikset myös miehelle ja järkevästi perusteltuna. Tämä blogi on ihan mahtava.
Ja mä kyllä käytän ton edun. T. Smoothie ja piknic fani 😉
Mun heikkous on noi uuniperunat. Voi nam!
Uuniperunat mainittu! Lisään vielä, että lastenateria uuniperuna on hyvän kokoinen, sisältöihin ja hintainen!
Voi miten ihana kuulla, kiitos! Tulipas hyvä mieli <3
Hienoo! Mäkin ajattelin taas tänään käydä hakemassa lounassalaatin. On pitänyt vähän himmata, kun pelkään, että pilaan hyvän salaatin syömällä sitä liian usein 😀
Mulle tulee perunasta just se iltapäiväväsymys, mutta mielelläni lasten annoksista vähän aina napsin 😉 Mä muuten karsastan lastenaterioita, mutta Picnicin versio on kyllä hyvä!