Äiti ja kaksi lasta. Yksi silottelematon arkikuva viikossa, vuoden ajan.

On asioita, joiden jälkeen ei enää ymmärrä, miten on joskus pärjännyt ilman. Perheellisenä näitä ovat muun muassa kuivausrumpu, joustavat työajat, kudottu kantoliina, aina auki oleva Alepa lähikauppana ja sähköllinen laatikkopyörä.

Kun keväällä päivitimme täysin kauravoimalla kulkevan laatikkopyörämme sähkömoottorilliseen, en voinut edes aavistaa, miten suuri vaikutus sillä pienellä sähköisellä työntöavulla olisi arkeemme. Nyt tuo fillari on juuri sitä, mitä sen pitääkin olla: perhefarmari. Olisi hauskaa tietää, paljonko Babboellamme on poljettu tähän mennessä. Satoja kilometrejä se joka tapauksessa on pesuettamme kuljettanut kesän aikana, kun pelkästään tiluksien kastelureissulla kilometrejä tulee huomaamatta viitisentoista.

Viljelmiemme kastelun lisäksi laatikolla on viety kirppiskamoja myyntiin, käyty uimarannalla, haettu remonttitarvikkeita, kurvailtu keskustaan, roudattu multaa ja kukkia, poljettu lounaalle, tehty ruokaostoksia, poikettu postiin, viety kaksi jättisäkillistä kirjoja antikvariaattiin, kiidetty puistoon, rymistelty metsään, kuljetettu huonekaluja, poljettu festareille, annettu kyyti kaverille ja välillä kruisailtu ihan vain huvin vuoksi.

Laatikkopyörä on paikannut ne harvat kerrat kaupunkilaisen arjessa, kun ennen on miettinyt, että just nyt auto olisi ihan kätevä. Se on otettu alle, vaikka julkisillakin olisi päässyt. Ihan vain siksi koska laatikolla kulkeminen on kätevämpää ja vaikka aina ei olisikaan, ainakin se on kivempaa.

Sähkön ansiosta en enää hyydy raskaan laatikon kanssa ylämäkiin tai saavu kaverisynttäreille selkä hiestä märkänä ja meikit levinneinä. Mitään mopedin kyydissä huristelua se ei tietty kuitenkaan ole, ja hyvä niin. Huomaamattoman arkiliikunnan tehon voi tarkistaa välillä hyppäämällä yksipaikkaisen mummomankelini kyytiin. Tiedän kyllä monen fillarikevään kokemuksella, miltä sitä rakasta vaihteetonta räpiskää polkiessa tuntuisi, jos ei ole hetkeen ollut satulassa (henki pihisee, sydän ujeltaa ja perse sekä reidet anovat armoa).

Autosta tämä eroaa kustannusten, hauskuuden, päästöttömyyden, näppäryyden ja arkiliikunnan lisäksi myös siinä, että tällä luonto tulee lähelle. Esimerkiksi niin, että sadekuuron sattuessa kaikki kastuvat. Pitää kai hankkia syksyksi se sirkustelttakatos laatikko-osan päälle. Takapenkin marina tällä vähenee, mutta kokonaan eroon siitä ei pääse. Laatikkopyörässä se vain siirtyy eteen.

Jaa