

Äiti ja kaksi lasta. Yksi silottelematon arkikuva viikossa, vuoden ajan.
Viime vuonna ensimmäinen löytyi jo pääsiäisenä palstapäivän jälkeen. Punkki oli onnistunut kiinnittymään lapsen korvan taakse, vaikka olimme kaikki olleet toppavaatteissa ja vielä huput päässä kalsean sään takia.
Että kyllä, kesäparatiisimme keskellä kaupunkia on paratiisi myös punkeille. Lisäksi THL on määrittänyt Kivinokan myös TBE-riskialueeksi. Eli Kivinokassa painelevista punkeista löytyy niitä kavereita, jotka levittävät puutiaisaivotulehdusta.
Muistan hyvin sen paniikin, jonka ensimmäinen perheenjäsenestä löytynyt punkki sai aikaan. Pieni inha musta otus oli porautunut kiinni ihoon, ja sen irrottaminen sai kädet tärisemään kauhusta. Oksetti ja pelotti samaan aikaan. Ja mitä jos se ehti tartuttaa puutiaisaivotulehduksen tai borrelioosin? Apua apua apua, mitä nyt pitää tehdä!
Mutta hiljalleen eloon punkkien rinnalla tottui. Vähän samalla tavalla kuin Bali-talvemme aikana olin alkuun hysteerinen liikenteestä ja etenkin lasten turvallisuudesta siellä. Mutta pian en enää edes yrittänyt etsiä takseista turvavöitä ja vuokraskootterien mukana tulevat ihan vääränkokoiset kypärät saivat vain huokaisemaan tympääntyneenä. Tätä tämä nyt on, näillä mennään, kun ei muutakaan voi, jos ja kun täällä halutaan tavallista elämää elellä.
Punkkien kanssa tilanne on kuitenkin siinä mielessä eri, että niiden kanssa suojautuminen on omissa käsissäni. Ei se ensiluokkaisinkaan kypärä välttämättä auta, jos liikenteessä joku muu törttöilee. Siksi pelko hiipii selkää pitkin aina lapsen polkiessa itsekseen Kivinokkaan tai sieltä kotiin, ei lasten juoksennellessa pitkin Kivinokkaa.
Viime keväänä me otimme THL:n suosituksesta koko perhe puutiaisaivotulehdukselta suojaavat rokotteet. Kolmas annos pitäisi ottaa nyt. Rokotteet nelihenkisellekin perheelle ovat melkoisen kallis kertasatsaus, ja toivon todella, että ne otettaisiin ainakin THL:n määrittämillä riskialueilla rokotusohjelmaan. Meillä on varaa ottaa usean sadan euron rokotteet, mutta monilla ei ole.
Toista punkkien levittämää inhaa tautia – borreoloosia – vastaan rokotetta ei kuitenkaan ole. Yksi perheestämme onkin tuon taudin potenut. Onneksi niin lievänä, että ilman ihoon ilmestynyttä rengasta sitä ei olisi edes huomattu. Tauti lähti antibioottikuurilla.
Vaikka punkkiriski Kivinokassa kulkiessa onkin iso, pyrimme elämään niiden kanssa rintarinnan. En mitenkään voi ajatella eläväni varoen jokaista mätästä. Saati että vaatisin lapsiltani sitä. Vaikka molemmat muksut painelevat menemään pitkin metsiä ja pusikoita, ei toisessa ole koskaan ollut punkkia kiinni. Ja toinen taas tuntuu imaisevan kevään ekat ja syksyn vikat. Lopulta kuitenkin koko perheen kesän yhteenlasketut punkkimäärät ovat olleet yhden käden sormilla laskettavissa.
Kivinokka-päivän rutiineihin kuuluukin punkkitarkastus. Käymme koko sakin kehot läpi iltaisin. Syynäys on kätevintä tehdä nakuna ennen suihkuun menoa. Punkkipihdit löytyvät niin kotoa, pikkumökiltä kuin palstalta. Ja jos jotain irrotettavaa löytyy, sekin menee nykyään jo rutiinilla ja ilman yököttelyä ja käsien tärinää.
Odotinkin, että kerrot tästä. Oma eka punkkikokemus vielä edessä ja kädet tärisevät jo nyt. Teettekö ulkovaatteille jonkun ravistelun, päivän aikanahan hypätään sohvalla harva se hetki .
Meilläkin, itä-suomessa, on mökin pihapiirissä paljon punkkeja ja ne tuntuvat hakeutuvan juuri lapsiin kiinni! Useimmiten ne löytyvät jostakin pään alueelta, kerran nivusista. Minullakin on kerran ollut punkki olkapäässä kiinni. Olen yrittänyt lapsille opettaa että riisuisivat päällimmäiset vaatteet pois aina kun menevät sisälle ja hiukset pidettäisi kiinni /piilossa hatun alla. Sitä on vaan oppinut elämään punkkien kanssa, pihapiirissä on myös nähty käärmeitäkin. Lapset ovat sopeutuneet hyvin näihin luonnonilmiöihin ja tietävät miten niiden kanssa pitää elää, ja eivät sen kummemmin hysterisoi. Kumisaappaat ja punkkitarkistus on normaalia mökkielämää.
Ja muistan hyvin sen tunteen kun joutuu poistamaan ensimmäisen punkin ja siitä seuranneen seurannan… Nyt niihin osaa suhtautua realistisemmin. Meillä on punkkiraudat mökillä sekä kotona, se on käteväksi todettu.
Mökillä ulkovaatteet otetaan pois, kun sisään mennään. Mutta kesällähän meno on sitten tietty eri, kun jengi painelee vähissä vaatteissa. Mitään ravisteluita ei olla tehty. Instan puolella seuraaja kertoi käyvänsä tarrarullalla (sillä joka on tarkoitettu vaatteiden nukan irrottamiseen) vaatteeista ainakin lahkeet läpi sisään tullessa. Kuulemma rulla on napannut mukaansa vaatteilla olleita punkkeja.
Minulle punkit ovat olleet osa elämää lapsuudesta asti. Kaakkois-suomessa koiraperheessä kasvaneena punkkeihin on törmännyt kesäisin päivittäin. Joskus omalla iholla käveleviin ja joskus kaikista tarkastuksista huolimatta koirasta lattialle isoina harmaina öllöinä pudonneisiin. Ei se tee punkeista vähemmän ällöttäviä, mutta niihin silti jotenkin on turtunut. Ei aiheuta suuria tunnereaktioita. Onneksi nykyisellä asuinalueella (Kanta-hämeessä) punkkeja on tosi vähän. Kymmenen vuoden aikana olen tainnut irrottaa koiristamme kolme punkkia. Lapsilla ei ole koskaan ollut yhtään.
Aivokuumerokotteen otin itselleni jo silloin aikoinaan kun niitä alkoi saada. Käytiin kiertävässä punkkibussissa ottamassa koko perhe. Lapsille on laitettu neuvolassa heti kun se on ollut muiden rokotusten lomassa järkevää ja mahdollista ja ikää on ollut sallittu määrä (jota en nyt muista). Tämä siksi, että edelleen vieraillaan sukulaisten luona kaakkois-suomessa useita kertoja vuodessa.
Joo, vaikka ne ovat ällöttäviä ja inhoja otuksia, niihin on tottunut. Rokotus on kyllä hyvä olla, jos yhtään luonnossa liikkuu sellaisilla alueilla, joissa punkkeja on.
Meillä on tällainen kokemus, että sokerihiiret keräävät eniten punkkeja. Muutama ystäväperhekin on tuskastellut kun jossakin tietyssä lapsessa on aina punkkeja ja on selvinnyt, että hän on perso sokeriherkuille. Tiedä sitten onko yhteyttä, tosin yksi kesä jätettiin sokerit minimiin ja löytyi ehkä yksi kaksi punkkia. Asumme rannikolla ja punkkeja riittää..
Siinä tapauksessa esimerkiksi koirat ja peurat taitavat olla melkoisia herkkusuita 😀