Kävimme lasten kanssa moikkaamassa Turussa asuvia ystäviämme viime viikonloppuna. Se oli ensimmäinen kahden lapsen kanssa tehty yön yli kestänyt reissu, jossa minä olin ainut mukana ollut aikuinen. Toki olen lähes joka viikko öitä kolmistaan lasten kanssa miehen työvuorojen ajan, mutta matkaaminen junalla ja yöpyminen hotellissa toivat hommaan vähän lisähaastetta.

Yhden aikuisen ja kahden lapsen reissussa opin että:

  • Junan leikkivaunu ei ole perheen ainoana aikuisena yhtään sen hirveämpi tai miellyttävämpi kokemus kuin nelistäänkään matkustaessa. Meteli hajottaa tärykalvot, pillimehut ovat rinnuksilla ja tukossa oleva vessa haisee. Mutta muut lapset hoitavat esikoisen viihdyttämisen, ja itselle jää vain välikomennuksien huutelu sekä yksi vauva.
  • Varmista ennen hotellihuoneeseen astumista, että tilat ovat sellaiset kuin olet jälkikasvullesi kertonut. Jos siellä onkin lisäsängyn sijasta epähuomiossa pinnasänky, on vaarana vauvasängystä järkyttynyt kolmevuotias, joka ei usko, että tapahtunutta vääryyttä voidaan enää mitenkään korjata. 
  • Älä hoida pakkaamista hätäpäissäsi reissua edeltävä iltana lasten ollessa nukkumassa. Koska silloin mukana ei ole sitä kolmevuotiaan lempipaitaa tai sitä maailman ainutta (vaaleanpunaista) pampulaa, jonka esikoinen suostuu hiuksiinsa laittamaan. Siitä seuraa asukriisi, jollaista ei ole ennen nähty. Ja kun hermot ovat kilahdelleet puolin ja toisin, lopputuloksena tyttäresi suostuu tulemaan aamupalalle vain paksu talvipipo päässä. (Odotan jännäkakka housuissa teini-ikää.)
  • Kakkahätään pitää olla valmistautunut koska vain. Esimerkiksi silloin, kun olet saanut kannettua kaikille hotelliaamupalalla ruuat eteen ja olet juuri kaatamassa itsellesi kauan himoitsemaasi kahvikupillista. 
  • Vauvan sisäinen kello menee matkustelusta sekaisin. Turussa hän kiehnaa jetlagin kourissa koko yön ja herää aamukahdeksan sijaan kello viisi.
  • Kun jollain on vessahätä, kaikkien pitää lähteä ja vielä mahtuakin sinne vessaan. Yleensä täysissä talvivaatepukeissa. Poistumaan päästään vasta kun tarpeellinen tuskanhiki on saavutettu.
  • Älä koskaan aliarvio varapissan merkitystä. Mutta älkää suorittako tätä toimenpidettä vasta siinä vaiheessa, kun olet vihdoin saanut pakattua kaikki matkatavarat huojuviin vankkureihin. Sillä ihan varmasti tapahtuu jotain sellaista, minkä seurauksena joudut kaivamaan varavaatteita sen alimmaisen laukun pohjalta. 
  • Jos yleensä aloitat valmistautumisen lounaalle lähtemiseen tai siirtymiseen paikasta toiseen varmuudeksi tuntia aikaisemmin, nyt tee se kahta tuntia aikaisemmin. Koska kaikki mitä voi tapahtua, tapahtuu.

Oli meillä kivaakin. Nähtiin rakkaita ihmisiä, leikittiin, syötiin liikaa pizzaa, kylvettiin hotellin isossa punkassa ja pohdittiin maailman ihmeellisyyksiä (kuten miksi vessassa on katto ja lattiat). Suurimmaksi osaksi olin myös ylpeä lapsistani ja siitä, miten sutjakkaasti asiat menivät. Tunsin välillä itseni vallan supermutsiksi, kun jotain niinkin ihmeellistä teen kuin matkustan kahden lapseni kanssa. Mutta huhuh, jo olin sunnuntai-iltana poikki.

Turun-reissu oli samalla pieni testi, josko uskaltaisin lasten kanssa kesällä kolmistaan pienelle ulkomaanmatkalle. Talvivaatteiden poistuminen kuvioista tekisi reissusta heti paljon helpomman, mutta huhuh. En nyt kuitenkaan ihan heti ole lentolippuja ostamassa.

Jaa: