Tiedättekö ne sellaiset tuotteet, joita kokeiltuaan ei enää vaihtaisi muuhun? Ja joista tahtoisi kertoa kaikille? Paloiksi pakatut kosmetiikat ovat mulle yksi sellainen juttu, ja nyt vasta muistan teillekin niitä hehkuttaa. 

Palakosmetiikasta kaappiini löysivät ensimmäisenä tiensä palasampoot. Innostuin niistä, kun purjehtiva ystäväni kertoi niiden olevan käteviä reissussa ja lisäksi tekevän hiuksista supertuuheat. Sen lisäksi, että haaveilen aina välillä purjehtivani raitapaitoineni maailmaan ääriin, ei purjehdustunnelman lisäksi tulevat tuuheat hiukset olleet ollenkaan huono houkutin.

Ostin ensimmäisen sampoopalani Lushista. Parin ensimmäisen pesun jäljiltä hiukset olivat kuin, noh, saippualla pestyt. Nahkeat ja turhan kuivat. Sitten kuontalo tottui, ja pian alkoi tapahtua ihmeitä. Pitkin päätä liimautuvista hiuksistani tuli tuuheammat. Niin tuuheat, että kampaajatkin alkoivat puhumaan niistä paksuina. Ja se on kuulkaa aika kova juttu naiselle, jonka hiukset ovat aina olleet mallia takaliiska. Niihin tuli myös tekstuuria, mikä helpotti ennen niin liukkaiden hiusteni laitettavuutta. Muutamassa viikossa sain harventaa pesuvälejä. Muutaman kuukauden käytön jälkeen en enää tarvinnut hoitoainetta lainkaan.

Tykkään sampoopalassa myös sen pakkauksesta. Sitä kun ei ole! Matkoille otan palan mukaan kotelossa. Pala on myös uskomattoman riittoisa ja pieneen tilaan menevä sampoo. Thaimaan perhekuukauden ajaksi otin mukaan pienen palasen, joka kesti mun ja miehen yhteiskäytössä koko reissun ajan. Miehen lisäksi olen saanut koukutettua sampoopalan käyttäjiksi molemmat siskoni, äitini ja isäni. Olen kokeillut useampia sampoopaloja, muun muassa Flow-kosmetiikalta, mutta palaan aina suosikkiini, Lushin Seanik-sampoopalaan.

Vaalennettuani hiusteni latvat ketunhäntäruoskaksi, aloin taas tarvita hoitoainetta. Kapinen häntätupsuni ei kuitenkaan ole pysynyt aisoissa kokeilemieni palahoitoaineiden avulla. Tällä hetkellä sudin hiuksiini välillä Lushin palahoitoainetta, mutta lähinnä sen fiiliksen ja keväisen tuoksun takia. Kosteutus tulee sitten tuubista, yleensä Mádaran sellaisesta. Ketunhäntäni on pian aika jäädä kampaamon lattialle, joten luultavammin pääsen taas palaamaan hoitoaineettomaan elämään.

Uusin tuttavuus palakosmetiikassa on kasvosaippua, jota olen käyttänyt nyt reilun vuoden ajan. Ihoni on nykyään todella kuiva, joten ajatus palasaippuasta epäilytti alkuun. Ja parin ensimmäisen pesukerran jälkeen naama olikin kuin mäntysuovalla pesty. Puhdas ja raikas, mutta myös nahkea ja kuiva. Iho kuitenkin tottui pian, ja nykyään pesen kasvoni aamuin ja illoin palasaippualla, joista lempparini on löytynyt Mádaran valikoimista.

Onko palakosmetiikka teille tuttu juttu? Jos on, en varmasti ole ainut, joka kuulisi mielellään tuotesuosituksia. Itseäni kiinnostaa myös, oletteko löytäneet kosmetiikkaa palasina käsisaippuan, sampoon, hoitoaineen ja kasvopesun lisäksi muuhun tarkoitukseen?

Jaa: