Palakosmetiikasta kaappiini löysivät ensimmäisenä tiensä palasampoot. Innostuin niistä, kun purjehtiva ystäväni kertoi niiden olevan käteviä reissussa ja lisäksi tekevän hiuksista supertuuheat. Sen lisäksi, että haaveilen aina välillä purjehtivani raitapaitoineni maailmaan ääriin, ei purjehdustunnelman lisäksi tulevat tuuheat hiukset olleet ollenkaan huono houkutin.
Ostin ensimmäisen sampoopalani Lushista. Parin ensimmäisen pesun jäljiltä hiukset olivat kuin, noh, saippualla pestyt. Nahkeat ja turhan kuivat. Sitten kuontalo tottui, ja pian alkoi tapahtua ihmeitä. Pitkin päätä liimautuvista hiuksistani tuli tuuheammat. Niin tuuheat, että kampaajatkin alkoivat puhumaan niistä paksuina. Ja se on kuulkaa aika kova juttu naiselle, jonka hiukset ovat aina olleet mallia takaliiska. Niihin tuli myös tekstuuria, mikä helpotti ennen niin liukkaiden hiusteni laitettavuutta. Muutamassa viikossa sain harventaa pesuvälejä. Muutaman kuukauden käytön jälkeen en enää tarvinnut hoitoainetta lainkaan.
Tykkään sampoopalassa myös sen pakkauksesta. Sitä kun ei ole! Matkoille otan palan mukaan kotelossa. Pala on myös uskomattoman riittoisa ja pieneen tilaan menevä sampoo. Thaimaan perhekuukauden ajaksi otin mukaan pienen palasen, joka kesti mun ja miehen yhteiskäytössä koko reissun ajan. Miehen lisäksi olen saanut koukutettua sampoopalan käyttäjiksi molemmat siskoni, äitini ja isäni. Olen kokeillut useampia sampoopaloja, muun muassa Flow-kosmetiikalta, mutta palaan aina suosikkiini, Lushin Seanik-sampoopalaan.
Vaalennettuani hiusteni latvat ketunhäntäruoskaksi, aloin taas tarvita hoitoainetta. Kapinen häntätupsuni ei kuitenkaan ole pysynyt aisoissa kokeilemieni palahoitoaineiden avulla. Tällä hetkellä sudin hiuksiini välillä Lushin palahoitoainetta, mutta lähinnä sen fiiliksen ja keväisen tuoksun takia. Kosteutus tulee sitten tuubista, yleensä Mádaran sellaisesta. Ketunhäntäni on pian aika jäädä kampaamon lattialle, joten luultavammin pääsen taas palaamaan hoitoaineettomaan elämään.
Uusin tuttavuus palakosmetiikassa on kasvosaippua, jota olen käyttänyt nyt reilun vuoden ajan. Ihoni on nykyään todella kuiva, joten ajatus palasaippuasta epäilytti alkuun. Ja parin ensimmäisen pesukerran jälkeen naama olikin kuin mäntysuovalla pesty. Puhdas ja raikas, mutta myös nahkea ja kuiva. Iho kuitenkin tottui pian, ja nykyään pesen kasvoni aamuin ja illoin palasaippualla, joista lempparini on löytynyt Mádaran valikoimista.
Onko palakosmetiikka teille tuttu juttu? Jos on, en varmasti ole ainut, joka kuulisi mielellään tuotesuosituksia. Itseäni kiinnostaa myös, oletteko löytäneet kosmetiikkaa palasina käsisaippuan, sampoon, hoitoaineen ja kasvopesun lisäksi muuhun tarkoitukseen?
Hmmm, mä en ole vakuuttunut palashampoosta, tuuheutta ja tekstuuria se kyllä toi, mutta hiukset rupesi tuntumaan samalta kuin koiran turkki, joka on viimeksi pesty kesällä 2006. Mua kyllä miellyttäisi se pakkauksettomuus ja riittoisuus, että ehkä mun pitäisi vielä yrittää uudelleen vaikka tollaisella Lushin palasella.
Kiitos tästä, taitaapa lähteä kokeiluun. Ennakkoluuloinen olen ollut. Palasaippuaa ei tule käytettyä, muuten kuin vasta löytämäni suolasaippuan muodossa.
Pohdinkin jo että tuleeko tämä juttu koskaan!! (T. Instakyylä) olin lukiossa vannoutunut palamuikki, parasta ikinä teininaamalle: lushin hiilisaippua! Myös shamppoita käytin paljon. Sitten Lush sulki ovensa Lahdessa, eikä sitä ole täälä turussakaan ja en oikeen innostu nettikaupoista (se huumaava tuoksu nääs) niin on vähä jääny. Pitäis kyllä palata palaoihin.
Kiva kuulla, että kasvopalasaippua on toiminut, jos on ollut kuiva iho. Itsekin sen takia jättänyt kokeilematta, mutta ehkä nyt uskaltaisin. Vuotaren suolasaippuapalat ovat saaneet myös paljon kehuja juuri kasvosaippuoina, jos kaipaat joskus vaihtelua 🙂
Aika hassu sattuma, olin käynyt Lushissa silloin kun se Helsinkiin avattiin ensimmäistä kertaa. Nyt sunnuntaina poikkesin sitäkin puotia ihmettelemässä ja mietin juurikin noita shampoopaloja että mitenköhän mahtaisi toimia. Mitään ei sunnuntaina jäänyt käteen mutta täytynee tehdä uusi reissu, kiitos vaan suosituksesta 🙂 Madaran palakasvosaippuaa olen käyttänyt ja siihen tykästynyt, riittoisa ku mikä!
Miten tuo palashampoo toimii käytännössä, pitääkö sitä siis hieroa käsiin kauankin ennen kuin siitä saa riittävän määrän hiusten pesuun? Mielenkiintoinen tuote, tekisi mieli kokeilla! Noita palasaippuoita kun nykyään näkee oikeastaan vaan mummolan vessassa 🙂
Voi mitä ihania paloja! Voi kun rohkenisin minäkin kokeilla palashampoota. Tiedän että se voi alkuun olla aika nihkeetä, ehkä siksi jännittää. Kysymyskin olisi, saako tolla Madaran kasvopalalla myös meikin ripsarineen hyvin pois mielestäsi? Kasvopala on muuten aika mielenkiintoinen käsite. 🙂
Hei mä oon kans ihan koukussa kaikkiin kosmetiikkapaloihin! Sellasta oon miettiny ja tuskaillu bakteerikammosena et missä säilytän noita.. varsinkin kasvosaippuaa. Säilytätkö sä ihan vain tollasella lautasella? toihan vaikuttaa just supersimppeliltä! kuivuuko hyvin?
Hessan! En omaa kokemusta palatuotteista, mutta hehkutan kokeilukokoja eritoten matkalla! Olen hulluna kuin puuroon(, jota en syö) kaikenlaisiin miniatyyripakkauksiin. Naurettavaa varmaan, mutta lähes maksan normikokoisesta, jos kaupanpäälle on tarjolla minikoko.
Lempimerkkini Sensai (joka on minulle aina ja ikuisesti Kanebo jona opin sen tuntemaan) tarjosi mahdollisuuden testata uutta tuotetta. Pakkaukseen kului viikon setti pikkuruisia metallipussukoita. Niitä neuvottiin käyttämään naamaan aamuin ja illoin, puolet kerralla. Fiksua, kun uskoin, että teho riittää. Nyt ymmärrän paremmin, kuinka normaalipurnukat kestävät pitkään. Voidetta tarvitaan vain helmen kokoinen nokare. Ihan totta! Shampootakin vain mantelinkokoinen pursotus ja kunnon vaahdotus. Ellei kerta riitä, voi uusia.
Kun suostuin koekaniiniksi, lupasin myös kommentoida tuloksia. Odottelen kokemuspostia, sillä en voi puhua työaikana puhelimessa. Sähköinen vastaaminen sopii minulle paremmin.
Suosittelen ystävilleni purkittamaan lempikosmetiikan pieniin purnukoihin, ellei semmoisia ole valmiiksi tarjolla. Onneksi mm. Lumene tarjoaa pieniä ainakin Sokoksella. Tässä ei varmaan pitäisi mainostaa, mutta en kestä, kun naiset kantavat tiilikuorman treeneihin / uimahalliin, kun pienet purnukat voi täyttää uudelleen. Kätevää! Enää ei ole filmikoteloita, mutta esim. Ikea ja Clas Ohloson myy matkapakkauksina täytettäviä säiliöitä. Niistä sitten kukin valitsee matkan pituuden kannalta sopivimman.
Minullakin on kokemus siitä, että iho (ja hiukset) tottuvat lähes kaikkeen. Palashampoot on koettu ja toimiviksi todettu. Tai ainakin ehkä – ongelmia tuli siinä vaiheessa, kun aloin tehdä ne palasaippuat itse. Taisi tulla liian emäksistä, eikä hiuspohja oikein tykännyt. Jätin sitten shampoon kokonaan pois ja tukka sekä päänahka tottuivat siihen varsin nopeasti. Palasaippua toimi hyvänä välivaiheena siirtymässä.
Nyt olen ollut shampoottomana puolitoista vuotta enkä suunnittele paluuta entiseen. Niin paljon helpompaa, kun ei tarvitse laskeskella milloin tukka alkaa näyttää likaiselta. Plussana myös se, että jos joskus joutuu olemaan pidemmän aikaa suihkutta, hiukset eivät ällötä vielä kolmantena tai neljäntenäkään päivänä. Ainoa huono puoli on kasvanut takkuherkkyys. Hiuksia täytyy oikeasti harjata huolella, ellei takkuja halua leikellä irti.
Seanik on ehdoton lempparini myöskin shampoista, tuuheuttaa tosiaan kivasti. Suosittelen lämpimästi myös Lushin Aromaco-dödöpalaa. En ole sen jälkeen enää palannut muihin dödöihin. Yllättävän hyvin toimii mielestäni.
Madaran kasvosaippua on minullakin käytössä ja tykkään kovasti. Lushin palashampoota ja hoitoainetta käytin kuutisen vuotta sitten ahkerasti, mutta huonolla menestyksellä. Hiukseni ovat pitkät ja hyvin paksut, enkä tuntunut koskaan saavan palasta tarpeeksi ainetta irti. Shampoon hierominen hiusten juureen oli työlästä ja pää tuntui pesun jälkeen likaiselta.
Lopputulos oli sama muutamia vuosia sitten hehkutetun jauheshampoon kanssa. Siinäkin oli ongelmana ensin epätasainen levittyminen ja sitten vielä tökötin saaminen pois hiuksista. Minulla on edelleen jäljellä Eliah Sahilia, jota en käytä, mutta jota en ole raaskinut heittää pois. Tuossa jauheshampoossa oli huonoa sekin, että se takertui kylpyhuoneen laattoihin ja laattasaumoihin… Luottoshampooni on jo useamman vuoden ollut Urtekramin Nordic Birch, joka levittyy hiuksiin hyvin ja puhdistaa sopivasti.
Jos nyt jotain positiivista vielä loppuun palashampoosta, niin ainakaan ei tarvinnut miettiä, viitsiikö ottaa mökille tai kyläpaikkaan omat shampoot mukaan. Palat veivät vähän tilaa laukussa ja olivat kevyitä kuljetella.
Lushilla oli joitakin vuosia sitten erinomaista paladeodoranttia. Olin ihan maassa, kun lopettivat sen valmistuksen. Sittemmin olen tyytynyt kristallidödöön.
Täällä palakosmetiikka on tuttu juttu! Kasvoille olen käyttänyt Mádaran kasvosaippuaa, mutta nyt olen tykästynyt ruotsalaisen Victoria Soapin lanoliini-munasaippuaan (löytyi sattumalta Sokokselta ja maksoi vain 3–4 €). Palashampoista Lushin palat ovat olleet parhaita, Flow kosmetiikan paloista en tykännyt, koska niillä hiuksista tuli vain tahmaiset ja takkuiset. Vartalolle olen käyttänyt lukuisia erilaisia palasaippuioita ja yksi lempparini on virolaisen Joikin kuoriva sitruunaruoho-merisuolasaippua (suosikkimerkilläni Joikilla on myös aivan loistava silmänympärysvoide). Vartalon kosteutukseen käytän aina välillä Lushin hierontapalaa ja seuraavaksi ajattelin tilata kokeiluun deodoranttipalan.
Mimosa
No paskainen koiran turkki ei kyllä kuulosta kovin ihanalta 😀
Suolasaippua on mulle uusi juttu, nyt heräsi mielenkiinto!
Haha joo, tämä on näitä bloggaajan takataskussa olevia ajattomia postauksia, jotka laitetaan tulemaan sitten esmes loman aikaan 🙂 Hiilisaippua kuulostaa ihanalta!
Kiitos saippuavinkistä! Suolasaippuat on mulle ihan uusi tuttavuus, pitääpä tutustua!
Suosittelen kyllä testaamaan 🙂 En tosiaan tarvitse hoitoainetta, ja tämä kummallisuus tapahtui sen jälkeen, kun aloin käyttää palasampoota. Voi olla, että syynä on joku muu asia, mutta palasaippuata siis hoitoaineettomuuteeni veikkaisin syyksi.
Suosittelen kyllä testaamaan 🙂 Ja joo, Madaran palakasvosaippua on ihan törkeän riittoisa. Mulla on yksi pala ollut nyt käytössä aamuin illoin loppukesästä lähtien ja vieläkin piisaa.
Mä en tiedä, miten se oikeasti kuulusi laittaa, mutta mä hieron sitä vaan ronkisti suoraan päähän :DD
Yllättävän nopeasti mun kuontalo palasampooseen tottui. Ja joo, pesee Madaran palakasvosaippua mielestäni meikin hyvin pois. Käytän itse Kannebon 38 ripsaria (joka siis lähtee, kun pesee yli 38 asteisella vedellä), joten muunlaisten ripsareiden lähtemisestä en osaa sanoa.
Mä säilytän niitä imukupeilla kaakeliin kiinnitettävissä saippuapalatelineissä. Eli vesi pääsee poistumaan helposti ja saippua kuivuu aina käyttöjen välillä. Lautasella tuskin kuivuisivat tarpeeksi, mutta en tosin ole kokeillut.
Ai vitsi, mä en ole koskaan kokeillut minkäänlaisten saippuiden tekemistä itse, vaikka monta kertaa olen aikonut. Ehkä ensi jouluksi taas 😀
Dödöpala! Jes, pakko laittaa testaukseen. Vaikkakin suhtaudun epäillen, mulla kun ei toimi kuin kunnon myrkkydödöt, valitettavasti.
Pala mulla toimii, mutta jauhesampoosta mullakin on huonoja kokemuksia. Johtuen lähinnä siitä, että hiukseni ovat tummat ja näytti siltä kuin olisin kaatanut jauhosäkin päähäni. Nykyään on niitä tummahiuksisille tarkoitettuja kuivasampoita, ne toimivat hätätapauksessa.
Pihin naisen yllä olevan kommentin mukaan Lushilla olisi jotain paladödöä nytkin valikoimissa. Jos näin on, tahdon ehdottomasti sitä kokeillut. Kristallidödö ei mulla toiminut ollenkaan.
Mulla oli Flow kosmetiikan palasampoon kanssa samoja kokemuksia, mutta niiden koostumus on sittemmin kuulemma vaihtunut. Pitäisi kokeilla uudestaan. Mutta hei kiitos Joikin palasaoppua vinkistä! Mä tykkään Joikin tuotteista, mutta paloista olen koittanut saippuoita vain käsipesuun. Ja Lushin hierontapala, sitäkin tahdon kokeilla! Palarakkaus 😀
Hei mua jäi mietityttämään purjehtiva ystäväsi. 🙂 En sitten millään ymmärrä miten palashampoot voisivat olla käteviä merillä. Pääsin itse palashampoon makuun viime keväänä, mutta vaihdoin takaisin pullokamaan kun lähdimme kesällä pidemmälle purjehdukselle. Peseytyminen tapahtuu yleensä vierasvenesatamien pesutiloissa, eikä märän ja liukkaan palasen roudaaminen houkuttele. Lisäksi veneessä on aina enemmän tai vähemmän kosteata, joten saippua ei kuivu koskaan ja muuttuu entistä limaisemmaksi. Vai olisiko ystävälläsi joku hyvä käytännön niksi? Tahtoisin niin ottaa Madaran kasvosaippuan ensi kesänä seilaamaan! Palashampooseen en enää vaihda takaisin. Kesti kauan, että hiukset tottuivat siihen ja siltikin ne tuntuivat klimppisemmältä kuin nestemäisellä ekoshampoolla pestessä.
Tiina
Täytyypä yrittää muistaa kysyä, josko niksejä on. Mä muistelen, että hän tykkäsi palasampoosta reissuilla siksi, että se vie vähän tilaa ja kestää kauan. Muistaakseni hän kertoi säilyttävänsä sitä reissuissa rasiassa, niitähän on sellaisia ritilällisiä, joissa palanen kuivuu paremmin. Mutta eihän ritiläkään tietty auta, jos on kosteata noin muuten.
Kasvoihin olen sitä käyttänyt nyt. Tuntuu ainakin siltä, että näpyt kuivaa nopeammin ja sekaihon kosteustasapaino on ollut parempi 🙂 http://www.allergiakauppa.fi/tuote/suolasaippua-himalajan-suolatuote/000050/
Lushin palashampoot ovat todella houkuttelevia, ja otinkin seanik-palan testaukseen. Pari viikkoa nyt ollut käytössä. levittyy ja vaahtoaa hyvin, tukka tuntuu puhtaalta ja ehkäpä jopa tuuheammalta. Mutta mutta… tarkemmassa tutkailussa hiuksissa näkyy harmaata aivan hienoa hippua, ilmeisesti suolaa on jäänyt hiuksen pintaan kiinni ja tummassa / keskiruskeassa se erottuu. Tukasta ei siis tullut kiiltävä vaan päinvastoin hieman harmahtava matta. Eikö suola huuhtoudu kunnolla? Ikävää, koska muuten vaikutti niin kivalta tuotteelta!
Hmmm, mä en ole huomannut samaa, vaikka mullakin on tummat hiukset. Mutta kuten tekstissä kirjoitinkin, mun liiankin kiiltävät ja sileät hiukset muuttuivat palasampoolla paremmin käsiteltäväksi, kun niihin tuli tekstuuria. Eli siis tietynlaista karheutta. Kaikkien hiustyyppeihin se ei tietty sovi.