Emme olleet osanneet lainkaan odottaa naurua tuossa vaiheessa, kun vauva oli muutaman päivän päälle kaksikuinen. Esikoinen kun vetäisi ensinaurunsa vasta samaisena päivänä, kun täytti neljä kuukautta. Ennenaikaisuus näkyi esikoisen monissa kehitysvaiheessa pienenä viiveenä, ja Minime ei muutenkaan vauvana pitänyt hoppua uusien asioiden opettelussa. Luultavasti tällaisia kehitysvaiheyllätyksiä tulee tänä vauvavuonna eteen useamminkin.
Kuopuksen ensinaurun jälkeen minusta ja miehestä on kuoriutunut kovin asein varustautuneita naurunmetsästäjiä. Me pussaamme, pöristämme, maiskutamme, ölisemme, laulamme, kutitamme. Yritämme kaikin tavoin saada ilmoille lisää tuota ihmeellistä vauvanaurua, jossa kaikki on aitoa, viatonta ja teeskentelemätöntä. Hymyissä Minihe ei säästele, mutta kovista yrityksistä huolimatta nauruja olemme saaneet tähän mennessä napattua vain muutamia.
Minkä merkkinen tuo ihana body on? 🙂
Ihana ❤
Voi se on ihanaa <3 Meillä pojasta huomaa ihan erilaista huumorintajua mitä tytössä oli vauvana :) J
Ohoh, onpas oikeassa kuvassa yläriviltä tosi paljon siskon näköä Minihessä! 🙂
Voi ihanaa! Meidänkään kolmikuinen herra ei kyllä hymyjään säästele, mutta kikatuksesta emme ole vielä päässeet nauttimaan. Hän on lähinnä hymyillyt ääneen! 😀
Ps. Kiitti vielä karusellivinkistä, siellä oltiin tänään 🙂
Niin on! 🙂
Vauvan nauru voittaa mennen tullen jopa entisen lempiääneni ”syömään” 😀
Näitä on niin hauska lukea, kun yhteneväisyyksiä ei jostain syystä itse näe niin helposti 🙂
Kiva, että karusellivinkki toimi 🙂 Mekin ollaan kerran käyty siellä avajaisten jälkeen, ja siihen se sitten jäikin. Joulunaluspäivät ovat vain hujahtaneet ohi!
Mun piti oikein googlettaa, että koska vauvat yleensä nauramaan oppivat. Ja kappas, Minime oli 4-kuisena enemmän keskivertoa kuin Minihe, jonka naurunkräkistykset näin kaksikuisena ovatkin keskiverto vauvalle harvinaisempaa. Mä jotenkin oletin, että tämä Minihen versio olisi lähempänä nauramisen ”keskikäyrää”, kun Minime tosiaan aina tuumasi jokaista kehitysvaihetta pitkään. Pitääkin nyt todeta yleisesti kaikille, että jokainen terve vauva oppii samat asiat ensimmäisien vuosiensa aikana, kukin omassa tahdissaan. Vaikka vauva ei nauraisi viisikuisena, ei ole mitään syytä hätään. Käytin hölmösti sanaa ”vasta” puhuessani Minimen ensinaurun ajankohdasta.
Muistanko oikein, että Mimime oli varsin suuri viikkoihinsa nähden, melkein kolmikiloinen? Mietittekö lasketunajan oikeellisuutta hänen kohdallaan? Tuli vain mieleeni, kun usein mainitset Minimen syntyneen ennenaikaisesti – keskosena ilmeisesti syntymäviikkojen perusteella, muttei painon?
Minime tosiaan ylitti keskospainon, vaikka syntykin reippaat puolitoista kuukautta ennen laskettua aikaa. Ensimmäisessä ultrassa laskettua aikaa itse asiassa korjattiin, mutta kuukautta oletettua aikaisemmaksi. Tulipa siinä opittua, että kuukautiset eivät vamuudella tarkoita sitä, ettei ole raskaana.