Tuossa eräänä tahmaisen harmaana päivänä vedimme pyöreän ruokapöytämme keskelle keittiön lattiaa, mikä on aina merkki kivasta päivästä. Se tarkoittaa sitä, että pöydän ympärille on kokoontumassa omaa perhettämme isompi sakki syömään yhdessä. Saimme pitkästä aikaa kylään Kolmistaan-blogin energisen ja iloisen jengin. Jos onni on syödä yhdessä perheen kanssa, kahden perheen kokoontuminen samaan pieneen keittiöön on tuplaonni.
Karoliina loihti pääruuaksi ison kulhollisen herkullista pastaa, joka katosi nälkäisiin suihin viimeistä spagettikiekuraa myöten. Jälkiruuasta vastasin taas minä, ja olin saanut tehtävääni apua 3 Kaverin Jäätelöltä. Ehkä tiedettäkin tuon pienen kotimaisen jäätelötehtaan, jonka tuotteita saa nykyään ympäri Suomen? Sen perusti muutama vuosi sitten kolme kaverusta Helsingin Kontulaan, eli meidän lähiöstämme muutamaa metroasemaa itäisempään lähiöön. Mikäs sen osuvampaa, lähiöjätskiä lähiöjätskibileissä!
Katoin pöytään kaikkia 3 Kaverin Jäätelön jätskimakuja ja lisäksi asettelin mukaan erilaisia lisukkeita kiivihedelmistä vohvelikekseihin ja mintunlehdistä suklaarakeisiin. Lapsista omien annoksien rakentaminen (ja lupa syödä jätskiä niin paljon, että napa naukuu) oli hauskaa, mutta jopas aikuinenkin riehaantuu jäätelökeitaalle päästyään.
Aikuisten makuun oli myös Vanilja terästettynä omilla lempparilisukkeilla. Lasten suuhun hävisi koko pieni purkillinen Mansikka & Vaniljaa. Taitaa olla vauvavuoden tekosia, mutta mä olin ainut, joka tykkäsi erityisesti Suklaa- sekä Kahvi-jätskeistä. 3 Kaverin Jäätelön Facebook-sivuilta vakoilin, että seuraavaksi jätskialtaisiin ilmestyy myös lakujäätelöä.
Tällaisia värikkäitä kaveriperheiden herkkukarnevaaleja pitäisi ehdottomasti järjestää useamminkin. Hus pois kaamosmasennus ja jätskiä pöytään!
Olin hetken huuli pyöreänä ,että what the ?? -Iholla- perhe siinä… mutta tietty. 🙂 Karoliina <3 Kolmistaan blogikin on ihana. Lähimutsin (ja omani) hehehee lisäksi. <3 !! Meillä täällä on myös uuden uutukaista luomujätskiä, Jymyä :D Se on kovin maukasta. Pitää järkätä jätski pippalot ;-)
Kolmen kaverin jäätelö on tosi herkkua, mutta meillä pannassa minityypin muna-allergian takia (ja aika mojovat oireet se saikin kun kolmen kaverin jädeä veti, sen kerran kun en tajunnut että raflassa oli tarjolla ns. aitoa jäätelöä…no, seuraavalla kerralla en unohda kysyä munattomuudesta).
Jotenkin on aina hyvin ristiriitaista nähdä rintamaitoa saavia vauvoja äiteineen nauttimassa lehmänmaitotuotteita, jotka luonnollisesti on tarkoitettu alunperin vasikalle. Varsinkaan sen jälkeen kun olen tullut äidiksi, en ole mitenkään voinut edes kuvitella anastavani vasikan ruokaa omien mielitekojeni tyydyttämiseksi. Tämä kuva kertoo varsin raadollisesti totuuden https://www.facebook.com/oikeuttaelaimille/photos/a.10150250139927434.308648.194897307433/10151611687602434/?type=1. En voi käsittää miten äidit voivat sallia tällaisen julmuuden tapahtuvan toislajisille äideille ja heidän jälkeläisilleen, kun me ihmiset emme kuitenkaan vasikan ensiruokaa mihinkään tarvitse. Toivoisin että kommentti julkaistaisiin, ja aiheesta keskusteltaisiin, eikä tätä sivuutettaisi ilon pilaamisena. Kiitos!
Ihanan herkulliset kuvat! Kiitos vaan, kuola valuu… 😛
Tervehdys! Siis mä en ymmärrä miten mulla on voinut mennä näin mahtava blogi täysin ohi tähän asti, vaikka olen blogien suurkuluttaja!? Onneksi löysin paikalle! Itsekin asuttiin vähän aikaa Herttoniemessä ja se on kyllä edelleen ihan unelmapaikka. Kun perhe kasvoi yllättäen viisihenkiseksi, jouduttiin väkisin miettimään asuinneliöitä ja oikein hyvä ratkaisu löytyi Laajasalosta. Sillä tavalla yllättäen, että toisen lapsen mukana tulikin kolmas – siis kaksoset. Säästyttiin samalla siltä kolmannen lapsen pohdinnalta.. Nyt on just hyvä, eikä tarvinnut tehdä päätöstä itse. 🙂
Onnea vielä pienen vauvan perheelle!
Ansku
Nam, näyttää ja kuulostaa herkulliselta :)!
Joo, tutustuttiin Iholla-tuotannon jälkimainingeissa. Tai mä toki tavallaan tutustuin heihin jo tuotannon aikana, kun heidän elämäänsä seurasin työkseni 🙂
Ah joo, 3 kaverin jäätelöt ovat tosiaan ihan ehtaa jäätelöä, joten muna-allergisille ne eivät sovi.
Ymmärrän hyvin pointtisi. Meillä käytetään vähän lehmänmaitotuotteita juurikin siksi, että ihminen ei tarvitse toisen eläimen lapselle tarkoitettua maitoa ja siksi että en tahdo olla tukemassa tehomaataloutta. Myönnän kuitenkin olevani sen verran itsekeskeinen nautiskelija, että juustoista en ole voinut luopua kokonaan. Ja aidosta kermasta tehty jätski on vain niin, no syntisen hyvää. Kirjaimellisesti. Syödään kyllä myös soijajätskiä, joka onneksi on nykyään todella hyvää. Ne 90-luvun kengänpohjajäätelöt olivat ihan hirveitä! Myös soijajugurttijätski on ihanaa.
Itse koen kananmunat vielä maitoakin ristiriitaisemmaksi. Olinkin vuosia syömättä kananmunia, mutta nykyään niitäkin menee. Luomuna nyt toki, mutta sehän ei valitettavasti tee isoa eroa niiden tuotanto-olosuhteisiin.
Oli kyllä herkkua! 🙂
No johan on hyvä, että nyt löysit tänne! Herttoniemi on kyllä ihana. Ja jos Laajasaloon kulkisi metro, muutettaisiin mekin sinne tai Roihuvuoreen halvempien neliöiden perässä. Paitsi sitten ei taitaisi enää olla halvempia ne neliöt.
Kiitos onnitteluista, niitä tarvitaan! 🙂
Sitä se myös oli 🙂 Onneksi pakastimessa on vielä muutama purkki jäljellä.
Kiitos kun vastasit. Tässäkin kyllä tosiaan tulee samainen dilemma että tietää jonkin olevan väärin ja aiheuttavan kärsimystä elävälle olennolle, mutta omat mieliteot vain kummasti menevät edelle. En ymmärrä että miksi näin käy niin monen ihmisen kohdalla. Jos lehmän paikalle laittaisi naisen ja ajattelisi että nainen syntymästään lähtien suljetaan tuotantolaitokseen, raiskataan (=keinosiemennys) useita kertoja elämänsä aikana, erotetaan lapsestaan pian syntymän jälkeen niin että hän ei voi huolehtia lapsestaan eikä ruokkia lastaan, kytketään rintapumppuun, ja sitten lopulta tuottamattomana tapetaan, niin pystyisimmekö todella nauttimaan tämän tuloksena syntyneestä tuotteesta. Tähän ei voi muuta sanoi kuin että ajatteleppa omalle kohdalle äitinä ja naisena, ja että onko se maitotuotteista saatu hetkellinen mielihyvä todella tämän raadollisuuden arvoista. Lehmä on tunteva olento, joka ihan taatusti haluaisi myös huolehtia jälkikasvustaan, ja ruokkia tätä. Lehmäkin on äiti. Miksi riistämme lehmiltä äitiyden ilon?