Kun multa kysytään, mitä vauvaperheellisen pitää hankkia, on ykkösenä astianpesukone. Se on satsaus omaan aikaan, parisuhdeonneen ja kodin kaaoksen taltuttamiseen. Nyt kakkoskierroksella aikomuksena on myös panostaa kuivausrumpuun samoilla syillä. Vastasyntyneen äiti tarvitsee myös pakastimen täynnä ruokaa, suklaajemman ja jokailtaisen hieronnan.
Imettämiseen kuluu etenkin alkuun tunteja vuorokauden ympäri, ja siinä samalla on kätevä muistuttaa itseään siitä, että maailma ei ole pysähtynyt tai alkanut pyöriä vain vauvan ympärillä. Siksi vastasyntyneen äiti tarvitsee luettavakseen kirjoja, aikakauslehtien lempparit sekä sanomalehden. Imetysteknisistä syistä nämä toimivat parhaiten älyvempaimen kautta luettuna. Etenkin jos vauva on esikoinen, tässä vaiheessa saattaa olla myös hyvät saumat katsoa yön pimeinä imetystunteina se telkkarisarja, jota kaikki ovat kehuneet.
Sitten siihen perinteisempään tarvikelistaan. Näissä tietenkin pätee sama sääntö kuin kaikissa tarvikehankinnoissa: sama lista ei toimi jokaisen mutsin kohdalla. Esimerkiksi monien suosittelema imetystyyny laitettiin meillä esikoisen kohdalla nopeasti tarpeettomana kiertoon. Joku taas vetelee ilman ainuttakaan listani tuotetta, etenkin jos ei imetä. Sillä kyllä, tarvikkeet keskittyvät pääasiallisesti tisseihin.
Rintakumit. Ilman näitä lärpäkkeitä omasta imetyksestäni ei esikoisen kohdalla olisi ehkä tullut mitään. Monille rintakumit auttavat, kun nännit ovat haavoilla, mutta oma tarinani on erilainen. Ennenaikaisena syntynyt vauva kun ei jaksanut imeä maitoa suoraan rinnalta, vaan alkuun lypsin ja annoin maidon pullosta. Pullon jälkeen totuttelu rintaan olikin aikamoista, mutta kuukauden sitkeän taistelun ja rintakumien tuttipullomaisen olemuksen avulla pääsin lopulta pelkkään imetykseen.
Rintakumi pysyi silti käytössä koko vuoden ja neljän kuukauden imetysurakan ajan, sillä maitoa tuli ylituotannolla ja etenkin alkuun vauvan oli hankala saada otetta täysistä ja kivikovista rinnoista. Rintakumit saattavat heikentää maidonherumista, mutta itselläni se oli oikeastaan vain hyvä juttu. Rintakuminkin kanssa vauva oli välillä pulassa liian nopeasti ja isolla paineella suihkuavan maidon kanssa.
Maidonkerääjä. Nännin päälle lätkäistävä maidonkerääjä auttaa siinä tilanteessa, kun toisesta rinnasta imettäessä toinen suihkii maitoa takaseinään. Jotkut jemmaavat tihkuvat maidot pakkaseen, mutta mä olen lorottanut ne maidonkerääjästä viemäriin.
Siteitä. Synnytyksen jälkeen on ihan turha miettiäkään laittavansa emättimeen kuukuppia tai tamponia. Jälkivuoto on kuitenkin valtaisaa ja kestää useamman viikon. Kaapit siis täyteen siteitä, niitä kaikista isoimpia. Mä itse käytin Uuden Mustan aikana testiin saamiani kestositeitä, jotka tuntuivat iholla paremmalta kuin hiostavat kerttikset. Niillä mennään myös nyt.
Särkylääkkeitä. Synnytyksen jälkeen paikat tuntuvat siltä kuin tavarassa olisi räjähtänyt kranaatti. Episiotomia-haavan paraneminen oli itselläni kivuliaampi kokemus kuin useasta kohtaa murtunut nilkka tai se synnytys itsessään. Siksi Panadolia kului, vaikka muuten ylimääräisten droppien tunkemista kroppaani vältänkin.
Omat kestoliivinsuojani hankin kiireessä Myllymuksuilta vauvan jo tuhistessa kainalossa. Ompelutaitoinen tekee samanlaiset nopeasti ja edullisesti itse. Iholle vaikkapa bambujoustofroteeta, imuksi pari kerrosta esimerkiksi hamppucollegea ja ulommaiseksi kerrokseksi vielä kosteudenpitävä pul-kangas. Kaikista kankaista kun leikkaa samanlaiset ympyrät ja ompelee saumurilla yhteen, siinä se.
Rintapumppu. Vekotin, joka auttoi itselläni maitoa nousemaan, kun ennenaikaisena syntynyt vauva oli liian heikko hoitaakseen itse tarpeeksi vaativana maitotilausta. Rintapumpun avulla maitoa saa lypsettyä jemmaan pullolla tai hörpyttämällä annettavaksi, jotta äiti itse pääsee vaikka jumppaan. Tämä siis silloin, jos vauva suostuu aterioimaan muualta kuin rinnalta. Itselläni pumppu toi helpotusta myös silloin, kun rinnat olivat räjähtää liiallisesta maidontuotannosta. Pumppaaminen tietty lisäsi tuotantoa entisestään, mutta välillä ei voinut muuta.
Rintapumppuja on hyviä sekä huonoja. Paskamaista on se, että se itselle sopivin löytyy vain kokeilemalla. Sain omasta mielestäni loistavan Ainu Medela -rintapumpun kaverilta, jolla sama pumppu jyysti rinnat kipeiksi ilman että pulloon edes juuri kertyi maitoa. Itse kokeilin myös käsikäyttöisiä, mutta niiden kanssa venkuloidessa meinasi tulla vain jännetupin tulehdus. Jotkuthan ovat niin kovia lypsynaisia, että hoitelevat lypsyt käsipelillä ilman minkäänlaisia härpäkkeitä. Mä turvauduin käsilypsyyn vain ollessani liikkeellä ilman vauvaa ja kun rinnoista oli pakko saada paineen helpottamiseksi maitoa ulos.
Hevijuusermeininkiin pumppuja voi myös vuokrata. Meillä oli esikoisen aikaan ensimmäisen kuukauden vuokralla Kätilöopistoltakin tuttu Ameda Elite kaksoisrintapumppu, jota ilman lypsy-pullo-imetys -rulijanssi olisi ollut vielä kuluttavampaa.
Maidon pakastukseen soveltuvia astioita tai pusseja. Pumpatut maidot pitää myös jemmata johonkin ennen pakastusta. Mä laitoin niitä sekä vasiten maidonkeräystä varten hankkimiini pieniin purkkeihin että Minigrip-pusseihin.
Rintojen hoitovoide. Luultavasti rintakumien käytön takia maidontuotantolaitokseni eivät haavautuneet tai muutenkaan kipeytyneet esikoista imettäessä (ellei täynnä olevien rintojen kuumottavaa painetta lasketa), mutta läträsin silti alkuun Earth Mama & Angel Baby -tissivoiteella. Varmuudeksi hankin sitä myös nyt. Sen tuoksu vei saman tien aikamatkalle esikoisen vauvavuoteen! Vegaaninen voide on tehty luomulaatuisista luonnontuotteista, eikä sitä tarvitse pestä rinnoista pois ennen imetystä. Lansinoh-lanoliinivoide eli lampaanvillarasvavoide on kuulemma se ykköstuote siinä tapauksessa, jos nännit ovat haavoilla ja kipeät.
Rintojen lämmitin. Etenkin syys- ja talvivauvojen mutsien kannattaa pitää tissinsä lämpiminä ja tyytyväisinä. Rintatulehdus kuulostaa niin karsealta, että olin esikoisen kanssa melkeinpä ylihuolehtivainen rintavarustuksestani. Hankin silloin Suomessa valmistetun vanutäytteisen Termo-Mamma -rinnanlämmittimen, joka kietaistaan rintojen ympäri ja kiinnitetään tarranauhoilla. Sen tuoma lämpö tuntui maidonnoususta herkillä rinnoilla niin ihanalta, että käytin sitä ensimmäisten kuukausien ajan koko ajan. Näppärähän tekee rintojen lämmittimen itse, ja solmulle kietaistu villahuivikin ajaa asian ihan yhtä hyvin.
Kaurapussi. Tissien lämmittäväksi kaveriksi tämäkin. Auttaa etenkin alkuun maidonnoususta kivuliaiden rintojen kanssa. Lämpö myös saa maidon virtaamaan paremmin.
Imetystee. Viime kerralla en maidonherumisen parantamiseen tarkoitettuja yrttiteesekoituksia litkinyt. Teki tee tisseille ihmetemppuja tai ei, ajattelin sitä ainakin alkuun hörppiä. Imetysteen yrttisekoitus – anis, kumina, nokkonen, fenkoli – kuulostaa herkullisilta, ja tuleepa siinä samalla juotua nestettä, jota pitäisi muistaa imettäessä tankata ekstramääriä.
Imetysrintaliivit ja imetyspaitoja. Yritin esikoisen kanssa päästä alkuun halvalla, mikä oli virhe. Huonot liivit painoivat rintoja ja hankasivat. Epäkäytännöllisten vaatteiden kanssa ähistessä hiki virtasi ja vauva huusi. Hankinkin vähitellen virheostoksista oppineena kunnon liivejä ja imetysvaatteita. Tällä kertaa aion panostaa niihin heti alusta lähtien, ja nauttia vaivattomasta imetyksestä samalla rahalla pidempään. Aiheesta on tulossa oma postauksensa myöhemmin.
Belly binding-liina. Pitkä kangaskaitale, jolla kurotaan naisen vatsa auttamaan synnytyksessä palautumisesta. Vaikka selviäisinkin ilman suorien vatsalihasten erkaantumaa, liinasta luvataan olevan silti hyötyä. Niin kropan hyvinvoinnille kuin ulkonäöllekin.
Kantoliina ja mahdollisesti kantoreppu. Tämä ehkä menee enemmän osastolle asioista, joita vauva tarvitsee. Mutta kantoliina ja myöhemmin kantoreppu olivat perheellemme niin tärkeitä hankintoja, että ilman näitä en suostuisi vauvatouhuihin lähtemään. Esikoinen tunsi olonsa hyväksi vain lähellä minua tai miestä, joten liinatta olisimme olleet kädettömiä. Vaunuja helvetin vankkureina pitävä vauva kulki kantoliinassa kätevästi mukana menoissa, nukkui unensa tyytyväisenä ja mahdollisti kantajan kahden käden käyttämisen esimerkiksi ruuanlaitossa. Ja sekä vanhemmat että vauva saivat läheisyyttä.
Kannattaa satsata kunnolliseen ja sekä kantajalle että kannettavalle ergonomiseen kantovälineeseen. Näin vauva voi viettää kantovälineessä turvallisesti pitkiäkin aikoja ja kantojuhdan kroppa pysyy kunnossa. Lisätietoa ergonomisesta kantamisesta esimerkiksi Kantaen-sivustolta. Lähiömutsin kirjoitukset kantamisesta täällä. Kantovälineitä, kuten muutakin vauvamateriaa, liikkuu hyvin käytettynä. Kannattaakin ennen kauppaan säntäämistä ensin tsekata vauvalliset ystävät ja sukulaiset sekä (netin) kirpputorit. Lompakko ja maapallo kiittää.
ei yhtään helpota tää sun blogi nykyään mun vauvakuumetta! 😉 meillä minimetä tasan vuos nuorempi muksu ja siitä asti seurannut blogias, nyt meilläki suunnitelmissa kakkoskierros ja näitä postauksia lukies en malttais odottaa et olis jo noin pitkällä! Jännityksellä odotan teidän tulevan vauvan syntymää ja sen tuomia haasteita että voi ottaa vinkkiä omaan tulevaisuuteen.. 😉
Mulla on ollut kaikkien kolmen aikana tuosta sun listasta kaikki muut paitsi tuo vatsankuromisliina ja kantoliinan sijasta oli se kantopussi sekä rasvan korvasi bepanthen. Imetystee sai mun ja vauvan mahat ihan sekaisin, joten sitä en hankkisi enää, jos vauva vielä tulisi. Ekan kohdalla en osannut varautua, joten hankin nuo yksitellen vauvan synnyttyä. -Sanna
Lisään tähän vielä erilaisia juomapulloja ja -”laseja”. (Särkymättömät ovat kyllä kätevyyssyistä mukavampia.) Vettä kuluu imettäessä aivan tolkuttomia määriä, ja vesiämpäreitä on hyvä olla aina käden ulottuvilla.
Vaikka itse en esikoista imettänyt kuin sen huimat 3 päivää, tuntuu silti hurjalta miten paljon sun listalla olevia asioita meiltäkin löytyy! Eipähän voi kukaan sanoa, etten yrittänyt, sillä varsinkin pumppaamista yritin jatkaa vaikka kuinka kauan, mutta koska se ei tietenkään ole sama asia kuin imetys, niin maidon tulo loppui jo kuukauden päästä. Nyt toisella kierroksella en aio ottaa imetyksestä mitään stressiä, joko onnistuu tai ei ja onnistuu niin pitkään kun onnistuu, mutta ainakin kaikki tarvikkeet pitää heti huomenna kaivella esiin tän postauksen innoittamana 🙂
Imetysteellä en ole itse huomannut erityistä vaikutusta, itsellä tehokkaammin on toiminut oma ”imetysmehu.” Ajoin blenderissä tasaiseksi lehtikaalia, persiljaa ja reilun määrän fenkolinvarsia, siivilöin massan ja pakastin nesteen jääpalapusseissa. Vaikka maidontuotanto on ajat sitten tasaantunut (vauva 11kk), pari imetysjääpalaa vesilasissa saa jo samaksi illaksi aikaiseksi alkuajoilta tutun pakkautumisen tunteen. En usko että se on se pelkkä ylimääräinen vesi. Mutta varmaankin tietysti erot ovat yksilöllisiä. Ehkä se toimii, koska haluan uskoa että se toimii.
Kattava lista! Villaiset liivinsuojukset pitävät samalla tissit lämpiminä!
Olisinpa aikanani tiennyt, että on olemassa varta vasten suunniteltuja rintojenlämmittimiä. Mulla oli loppusyksyn vauva, ja kuljin kotona ties missä virityksissä, kaulahuivi rintojen ympärillä jne…
Allekirjoitan kaikki! Etenkin imetysvaatteisiin satsaaminen oli sellainen asia, mitä aliarvioin kuus-nolla.
Hyvä lista! Rinnanlämmittimiä lukuunottamatta meiltä on löytynyt noi kaikki:).
Eväskori, johon juomapullo ja evästä vähän valmiiksi. Mulla kun ainakin on aina nälkä ja jano imettäessä 😀 Ja noihin imetysliiveihin todella kannattaa panostaa, jos haaveilee imettävänsä yhtään. Esikoisesta menin millä vain, toisen kanssa ostin joitain liivejä ja nyt tajuan että hei nuo entiset liivit on todella niin entisiä, että on aika hankkia uudet liivit. Aiemmin olen ajatellut, että näitä niin vähän aikaa tarvii, mutta yli vuoden niissä kuitenkin kuljin molempien kanssa. Ihania odotuspäiviä!
Kattava lista jos on ominaisuuksiltaan samanlainen imettäjänä. Kun on ihan toista maata niin vain nuo ”yleiset” tarvikkeet on tarpeen.
Mulla rinnat ei valu, eikä heru pumpulle. Rinnat voi olla vaikka kuinka täynnä maitoa, mutta mitään ei tapahdu ennenkuin ipana on rinnalla. Lämpimässä suihkussa saa lypsettyä käsin pahimmat pois jos on pakko. En tarvi maidonkerääjää, pumppua, enkä liivinsuojia. Rintakumi sen sijaan oli käytössä kun kivikovasta rinnasta lapsen oli hankala saada otetta. Kävin kesällä hyisissä vesissä uimassa ja se tuntui rinnoissa vaan hyvältä, lämmin sen sijaan inhottavalta. Imetysvaatteita en ole kaivannut kertaakaan neljän kuukauden aikana vaikka paljon kuljetaan kodin ulkopuolella. Raskausaikaa varten ostamani masutuubi alle ja normaali paita päälle ja olen pärjännyt hyvin. Kaikki ovat niin erilaisia näissä asioissa 🙂
Itse sen sijaan lisäisin listaan keräkaalin. Itse murskasin jääkaappikylmien lehtien rakennetta muusinuijalla ja kuljin kaalinlehdet rintaliiveissä aina kun maidontuotanto kiihtyi syystä tai toisesta. Varsinkin maidonnousussa ja alkavan tietyhttukoksen kanssa paras juttu ikinä.
Rintakumeja muuten ei ole Meledan maahantuontilistassakaan kuin kokoa S ja L, eli ei tarvi ihmetellä onko se M oikeasti loppu joka kaupasta kuten mulle kävi kunnes tarkistin asian niiden nettisivuilta 😀
Sitten noista siteistä, olin aika kauan sairaalassa erinäisistä syistä ja huomasin, että ne on itseasiassa virtsankarkailusuojia, ei mitään tavallisia siteitä ja niitä käskin miehen kaupasta hakea. Lisäksi mulla oli Carriwellin pestäviä verkkoalkkareita. Suosittelen molempia. Tosin mulla se isompi vuoto kesti verenohennuslääkkeistä huolimatta vain viikon kotona, että ei kannata hamstrata kovin montaa pakettia kun ei sitä koskaan vaan oikeasti tiedä miten kroppa toimiii.
Omien kokemusten perusteella suosittelisinkin, että käy ennen synnytystä miehen kanssa kädestä pitäen näyttämässä mikä on lähin paikka josta saa rintakumeja, maidonkerääjää yms. ostettua ja pistää miehen tarvittaessa kauppaan.
Mahtava lista! itse vinkkaisin vain jonkun kätilön vinkin kehiin jälkivuodon/parantumisen osalta: ne siteet pakastimen kautta käyttöön, varsinkin jos episiotomia-haavan omistaa synnytyksen jälkeen, kylmä side pöksyissä helpottaa turvotusta näppärästi 🙂 Itsellä tämä vinkki pelasti särkylääkkeiden käytöltä kokonaan!
Ja hei kiitti kirjoituksista, tykkään sun blogista. Se on ammattimainen ja henkilökohtainen. Oikein mainio.
OYS:ssa kyllä saa hyvin ruokaa ja juotavaa, ettei tartte omia eväitä ottaa. Ainakaan siis sen synnytyksen jälkeiseen aikaan. 🙂 Ja sektion jälkeen tuovat vielä ruoan sänkyyn siihen asti että pääsee itse kulkemaan ja tuovat myös sitä purtavaa ja juotavaa aina kun haluaa. Vielä kun sais pyytää sen ilmaisen suklaakorin viereen niin palvelu olisi suorastaan luksusta! 😀
Kiitos näistä vinkeistä! Ensikertalaiselle oli todellakin apua. Tuo vegaaninen ”tissivoide” pitääkin hankkia hetimiten.
Näin lapsenhankkimista vasta harkinneena tämä lista oli todella pelottava. Ei minulla ollut mitään hajua, että imetykseenkin pitäisi ottaa noin paljon asioita huomioon tai että siihen tarvitsee noin pitkän listan välineitä! Jotenkin todella ahdistava ajatus. Toisaalta en ole tiennyt monesta muustakaan asiasta esimerkiksi synnytyksiin liittyen ennen kuin luin tätä blogia (luulin että kaikki synnytykset tehdään kuten opetusvideoissa eli selällä maaten, eipä sitten). Nyt tekisi vain mieli adoptoida tai olla sijaisvanhemapana ettei tarvitsisi miettiä tuollaista imetysrumbaa :S
Hehee, no nyt ei kyllä ole enää yhtään hehkeä olo olla näin pitkällä. Mutta tiedän kyllä fiiliksesi, se aika on kutkuttavaa, kun vauva on vasta ajatus. Paljon onnea tulevaan!
Hyvä tietää, että imetystee(kin) voi laittaa vauvan vatsan sekaisin. Huh, pitääkin muistaa nyt vetää chiliä, valkosipulia ja muita ihanuuksia, kun vielä varmasti voi. Esikoisen kanssa piti alkukuukaudet syödä melkeinpä mautonta vauvaruokamössöä, ettei vauvalle tullut vatsa kipeäksi.
Ah joo, totta! Ämpäreitä! 😀
Stressittä vain! Ainakin on pelit ja vermeet kunnossa 😀
Mielenkiintoista! Kiitos imetysmehuohjeesta, sitä pitää muistaa kokeilla 🙂
Joo, niistä olen kuullut kehuja. Silkkivillaisista etenkin.
Enpä minäkään tiennyt ennenkuin satuin näkemään Kätilöopistolla mainoksen. Siinä rinnat maidonnoususta kipeinä päätös tilata rinnanlämmitin tehtiin samantien 🙂
Joo, imetysvaatteet! Miten pitikään niiden kanssa tehdä niin monta virheostosta ja omien vaatteiden pilaamista ennen kuin tajusi hankkia kunnon vermeet.
Rinnanlämmitin onkin aika ”luksusjuttu”, mutta ah, niin ihana 🙂
Joo, itselläkin oli juomapullo koko ajan sohvapöydällä. Ja onneksi miehen ollessa kotona evästarjoilukin pelasi 😀 Sama juttu imetysliivien kanssa myös mulla. Ajattelin, että pianhan sitä omiin vanhoihin palataan. Mutta melkein puolitoistavuotta kuljin niissä, eli hintansa väärti oli hankkia kunnon liivit.
Juu, kuten postauksessa kirjoitankin, tämä lista ei päde kaikkiin, vaan on on kirjoitettu oman kokemukseni perusteella.
Huuh, mä en olisi ikinä pystynyt menemään kylmään veteen uimaan edes kesällä. Au au, sattuu pelkkä ajatuskin 😀 Avannossa en ole käynyt kuin viimeksi vuonna 2010, vaikka avantopulikointia rakastankin. Mutta olen ollut siitä lähtien avantoaikaan ollut joko raskaana tai imettänyt.
Hei kiitos tästä vinkistä, kuulostaa loogiselta! Ja kiva kuulla, että tykkäät blogistani!
Nämä tosiaan ovat vinkkejä siihen, mitä minä koin tarvitsevani vauvavuoden aikana noin ylipäätään. Tulossa on myös sairaalakassipostaus, mutta sieltä löytyy kyllä eväitä 😉 Viime kerralla en ehtinyt koko kassia pakata, mikä harmitti etenkin eväiden ja juomien puuttumisen takia.
Kiva kuulla, että tästä oli apua 🙂
Sä olet fiksuna ajoissa ihmettelemässä mutsilandian kummallisuuksia 🙂 Ehdit hämmästellä ja kauhistella nämä ennen kuin kaikki on itsellä ajankohtaista. Itse aloin ottaa asioista selvää vasta vauvan ollessa jo vatsassa, mikä aiheutti monen monta kertaa tilanteen, jossa toivoin voivani painaa peruuta-nappia 😀
Mutta tästä listasta. Eihän näitä tosiaan kaikkia tarvitse. On sitä ennen imetetty ihan ilman mitään. Näiden on vain tarkoituksena auttaa imetystä onnistumaan ja tehdä siitä hommasta helpompaa. Sillä imetys on on – kuten vanhempana oleminen muutenkin – ihanaa ja kamalaa. Vaikka monet eivät oikein tykkää imetyksestä, musta se oli lopulta mukavaa. Tosin sotkuista ja hikistä etenkin alkuun. Ja hurjan kuluttavaa sekä sitovaa. Mutta silti ihan uskomatonta, että voi ensimmäisen puolen vuoden ajan pitää lapsen elossa vain omalla ruumiillaan.
Synnytyshommien kanssa taas on niin, että juuri ennen on synnytetty kuten nainen on parhaaksi kokenut, yleensä pystyasennossa. Sänkyyn selälleen pakottaminen alkoi muinaisesta Ranskasta, kun kuningas halusi katsella verhonraosta perillisensä syntymää. Ja kas, kun kuninkaallisetkin, tämän tavan omaksui myös rahvas. Mutta kuten näissä synnytyshommissakin, halut ja tuntemukset ovat yksilöllisiä; joku kokee esimerkiksi että omat voimat eivät edes riittäisi kuin selällään oloon.
Anonyymille vapautus tuskistaan: Itse imetin vuoden, ja oikeastaan ainoa pakollinen apuväline oli rintakumi, sillä ilman sitä vauva ei aluksi saanut imettyä. Rintapumppu oli myös kätevä, kun halusin miehen osallistuvan yösyöttöihin. Jos itse lähtisin kakkoskierrokselle niin todennäköisesti varautuisin lähes samalla tavalla kuin lähiömutsi, mutta ilmankin tosiaan pärjää!
Särkylääkkeitä ja siteitä haki mies sillä välin, kun itse olin vielä synnärillä. 😀 Luonnostaan ne jutut tulee.
Komppi sille, että luonnostaan nämä jutut tulee sitten kun sen aika on. Mies haki meillä lähes kaiken sitä vuokrapumppua myöten sillä aikaa, kun itse olin synnärillä. Liivit hain itse vasta kotiutumisen jälkeen, kun tahdoin koon olevan varmasti ookoo (ja silti ostin huonot alkuun, heh).
Kiitos paljon vastauksista, ne helpottivat pahinta tuskaa jo suuresti 🙂 Mutta sen vielä ihmettelen: mistä tiedon näistä kaikista välineistä löytää? Neuvoiko terveydenhuoltohenkilökunta, onko näistä koottuja oppaita vai onko aktiivinen blogien ja muiden lukeminen tärkein keino saada tietoa kaikenmaailman guasha-kammoista ja eri vaihtoehdoista? Miten iso ero on etelän kaupungilla ja maaseudulla (vaikka taidetaan nuo synnytykset keskittää nykyään vain muutamaan paikkaan)?
Hmm, hyvä kysymys. Mä en muista, että neuvolassa olisi erityisemmin materiavarustautumisesta puhuttu, mutta saatan olla väärässäkin. Mähän itse syöksyin heti raskaustestin plussan jälkeen kirjaston ”Mitä helvettiä minussa tapahtuu” -osastolle ja luin odotusaikana kaikki mahdolliset kirjat raskaudesta, synnytyksestä ja odotuksesta. Se oli oma keinoni selviytyä täysin tuntemattoman edessä. Lisäksi sain vinkkejä niiltä muutamilta kavereilta, jotka olivat jo äitejä. Esimerkiksi rintakumista tuskin olisin tiennyt ilman kavereita. Äitiysblogit löysin kunnolla vasta alkaessani itse kirjoittaa moista.
Kaupungin ja maaseudun eroista en osaa siitäkään valitettavasti sanoa oikein mitään.