Mutta enhän minä värjää hiuksiani! En ole värjännyt moneen moneen vuoteen. Kun joskus muinoin sain kasvatettua värjäysrajaa tarpeeksi alas olkapäille, tajusin, että ei mun oma hiusväri olekaan kuravelli. Hiuksenihan ovat kauniin tummat, joissa on luonnollisina ja tuskin havaittavina raitoina kuparia. Niinpä olen kulkenut vuosikaudet luomuhiuksissani ja vannonut, etten enää koskaan värjää hiuksiani. Luonnollisuus on kauneinta ja värikypärä ruminta.
Ja mitä mä sitten tein! Pyysin siskoani levittämään vaalennusvärin hiuksieni latvoihin. Päänahkaani en edelleenkään antaisi laittaa värin väriä, etenkään nyt ollessani raskaana. Tässä sitä sitten ollaan kuin metriksellä hengaavat teinit ombrelookeissaan. Tai dippi tuo ehkä enemmän on, kun liukuvärjäys on melko äkkijyrkkä tummassa kuontalossani.
Ja tiedättekö mitä. Musta tuntuu, että mulla olisi ollut nämä hiukset aina! Kun white trash –meininki menee tarpeeksi rumaksi, minä olen kotonani. Tosin olen taas joutunut hoitoainekoukkuun, vaikka elin luomukuontalollani vuosia ilman hoitoainetta. Ketunhäntäruoska kuitenkin menee ihan hillittömään takkuun ja rahisee kuivuuttaan, kun kuvistakin näkyy. Kapisen ketun häntätupsu.
Mä niin näen sen tilanteen reilun kymmenen vuoden kuluttua, kun lapseni katselevat kuvia vuodelta 2014 ja nauravat kippuralla, mitä ihmettä niiden mutsi on ajatellut värjätessään hiuksensa noin.
Just mietin samaa, kun oon nyt pari vuotta kulkenu ombressa; mahtaa tytöt nauraa äitinsä oikulle jokusen vuoden päästä 😀
Hyvältä näyttää!
Hei toihan on tosi hyvä – ketunhäntäruoska on tres chic!
Mulla on ollut ehdoton värjäyslakko koko raskauden. Mä en oo 15 vuoteen ollut näin lähellä omaa väriäni ja ajattelin, että jatkossakin sitten korkeintaan ombrea tai raitoja – varsinkin jos näyttäis noin coolilta. Lookin' good.
Hmmmm… Vanha oli parempi 😀 Mut onhan toi aika pirteä!
Aika hauska tukka, värit sointuu kivasti yhteen, vaikka kontrasti onkin suuri. Kyllä hiusten suhteen pitää välillä vähän repäistä, sitähän varten ne kasvaa! Mä vetäisin itselleni just lyhyen kesätukan erittäin ylikasvaneen polkan tilalle ja hämmästyksekseni huomasin, että joillekin tutuille se tuntui olevan paljon isompi asia kuin itselleni. Toisaalta, nehän sitä joutuu katteleen enkä mä. 😉
Vähän offtopic, mutta neuvolan ilmoitustaululta luin, että tukanlähtö raskauden jälkeen (koin saman) ei johtuisi imetyksestä vaan siitä, että tukka palaa raskautta edeltäneeseen normitilaansa. Eli raskauden aikana tukanlähtö kai vähenee ja sitten hormonien tasaantuessa (itsellä tää tapahtui joskus kolme-neljä kuukautta pullauttamisen jälkeen) tukkaa lähtee sitäkin enemmän. Se oli kyl karseeta, jokaisen suihkussakäynnin jälkeen lattiakaivon ritilä oli niin täynnä hiuksia, että hyvä kun vesi meni läpi.
Upea väri, ja sopii sinulle! Millä oikein peset hiukset, jos et tarvinnut noin pitkissä hiuksissa laisinkaan hoitoainetta?
Itse tyrkkäsin pitkään jatkuneen värjäämättömyyden jälkeen väri(kypärä)n tukkaan, ja heti sen jälkeen morkkis: Mitä mä oikein tein? Nyt mun täytyy alistua värjäämään juurikasvua vähän väliä! Kaipa tääkin haalistuu ja kasvaa aikanaan pois. Kyllä maantienharmaakin on väri…
Pitäähän meidänkin sukupolven vanhempien tyylissä olla jotain, joka takuulla saa nauruhanat auki muutamien vuosien kuluttua 😀 Mutta mä olen niin varma, että tällekin lookille käy sitten sama kuin niille hekotuksen kohteille, joita omien vanhempieni vanhoissa kuvissa olen nauranut – nyt yhtäkkiä ne ovatkin taas cooleimpia juttuja ikinä! 😀
Värjäyslakko raskauden aikana on erittäin hyvä juttu! Ja noin muutenkin tietty! Sulla on vielä niin upeat hunajablondit kutrit ihan luonnostaan <3
Kuulostaa ihan miehen vastaukselta, kun kysyy, miltä näyttää. ”Onhan tuo aika pirteä.” :DDD Mutta samaa mieltä olen minäkin, vanha oma väri koko päässä oli parempi, mutta tuntupa hyvältä välillä vähän repäistä. Vielä kun se on mahdollista ilman tyven värjäämistä. Luultavasti ennen nimiäisiä tulen ruoskan leikkaamaan pois ja palaamaan naturelliin lookkiin, mutta saas nähdä.
Sitä samaa siskoni sanoivat, onneksi hiukset ovat kuitenkin uusiutuva luonnonvara! Tuosta hiuksen lähtemisestä vauvavuoden aikana. Niinhän ne yrittävät väittää, että johtuisi vain kuontalon palautumiseseta normitilaan. No mun normitilaan ei todellakaan kuulunut se hiirenhäntä sekä selkeät kahvimukin reunuksen kokoiset kaljut läikät ohimoilla. Nyt kaljuläikät ovat onneksi kasvaneet umpeen, mutta menee vielä pitkä aika siihen, että ne hiukset ehtivät kasvaa kiinni muut hiukset. Paitsi jos tosiaan taas joudun leikata fledan lyhyeksi.
Heh, kiitos! Ja hei, maantienharmaa on todellakin väri, kaunis sellainen! Kuten tää mun kuravellikin. Molemmat vaan näyttävät tyvikasvussa rumilta, perskules. Mä pesen pääni palasampoolla, niistä onkin pitänyt kirjoittaa suitsutuspostaus jo pitkän aikaa.
Vähän OT, mutta haluan korjata tämän näköjään tiukassa kytevän harhaluulon: ”Imetys sai aikaan sellaisen hiuskadon, että viemärin tukkeutuivat ja ohimoille ilmestyivät kaljuläikät.”
Hiustenlähtö ei liity mitenkään imetykseen. Myös niiltä lähtee hiuksia, jotka eivät imetä. Hiustenlähtö liittyy siihen, että on ollut raskaana. Raskaana ollessa hiuksia lähtee huomattavasti vähemmän kuin muulloin, eli hiusten uusiutuminen hidastuu. Raskauden jälkeen kaikki tämä 9 kk aikana kiinni pysynyt irtoaa, sekä tietysti se osa mikä normaalistikin uusiutuisi. Siksi tuntuu, että tukkaa lähtee enemmän – koska sitä lähteekin. On yksilöllistä, kuinka paljon tai vähän hiuksia lähtee. Mutta imetykseen se ei liity mitenkään.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kot00402#s2
Mä taas hauan korjata tämä yllättävän tiukassa kytevän harhaluulon: ”Raskauden jälkeen kaikki tämä 9 kk aikana kiinni pysynyt irtoaa, sekä tietysti se osa mikä normaalistikin uusiutuisi.” Sen lisäksi päästä voi lähteä ihan hem-me-tis-ti paljon enemmän hiuksia. Mulle tuli siis hiirenhännän lisäksi KALJUT läiskät ohimoille, mikä ei todellakaan vastaa vain sitä määrä hiuksia, mikä 9 kk aikana olisi normaalistikin irronut. Väitän sen liittyvän imetykseen, koska siinä jos jos jossain on taas hormonimyrky sekoittamassa kroppaa. Ja ihan maalaisjärjelläkin ajateltuna: ihminen elää kuusi kuukautta pelkästään sinusta syömällä ja jatkaa aterioidensa imemistä sinusta vielä pitkään sen jälkeenkin. Ei ihme, että kuontalo harvenee ja ainakin oma kroppani oli totaali sekaisin noin muutenkin.
Musta toi on ihan huippukivan näkönen toi vaaleennus!:D Ja vinkkinä siihen latvan kuivumiseen ja takkuuntumiseen, niin kannattaa laittaa sen vaaleennusaineen päälle viel sävyte. Se vaaleennusaine vaan imee siitä hiuksesta kaikki värit pois ja se hius jää kuivaks ja ”auki”. Uus sävyte(ei vaaleentava aine) siinä päällä auttaa asiaan huimasti.
Ja tohon hiusten lähtemiseen, ni ei mulla lähteny raskauden jälkeen hiuksia mitenkään erikoisesti. Ja mä siis en imettäny. (Ensimmäisen kuukauden kovasta, mutta epäonnistuneesta yrityksestä johtuen..)
-Mari-
Olet niin ihanan iloisen näköinen 🙂
Blogaajalla saisi olla muutakin näyttöä kuin oma väite tällaisesta fysiologisesta asiasta? Aiheuttaako runsas jäätelönsyönti kesän? Looginen ajattelu voi johtaa harvinaisen harhaan. Imetys on normaali tila naiselle. Elimistö ei ole sekaisin, se on vain eri vaiheessa kuin muulloin. Kuten raskaana ollessakin on eri vaihe kuin ennen raskauksia. Tsemppiä toiselle puoliskolle!
Sitä kookostököttiä mitä kaikki käyttää joka paikkaan voi kuulemma käyttää hoitoaineenakin..
Noh, omassa tuttavapiirissäni oman kuontaloni käyttäytyminen vauvavuoden aikana ei ole mitenkään poikkeuksellista. Kaljuläikkiä on tullut muillekin. Tai ollut tulematta. Puhun omasta kokemuksestani, joten pohjaan sen omaan kokemukseeni. Jos kaikelle pitäisi olla virallista näyttöä, enhän mä voisi myöskään sanoa kaljuuntumiseni johtuneen siitä, että olen ollut raskaana. Koska virallisen käsityksen mukaan hiuksia lähtee vain sen verran, mitä 9 kuukauden aikana olisi ollut normaalia lähteä.
Imetys on normaali tila, mutta se ei poista sitä, että silloin voi olla ihan hemmetin sekaisin. Mä aloin palautua monella tavalla itsekseni vasta, kun lopetin imetyksen. Siitä huolimatta aion imettää myös toista lasta mahdollisuuksien mukaan taaperoksi asti.
No kiitos 🙂 Vai pitäisi tähän vielä sävytettä. Apua, siinähän olisi nopeasti taas värikoukussa. Kiitos vinkistä, pidän sen mielessä, mutta aion nyt ainakin tovin vetää tällä kapinen kettu -lookilla 😀
🙂 No kiitos, kiva kuulla! Välillä säikähdän nähdessäni itsestäni kuvia, joissa en hymyile – näytän ihan vanhalta ja kärttyiseltä ämmältä, yh. Hymy on paras kauneusniksi! 😀
Haha, mä oon just niitä, jotka sitä käyttää joka paikaan 😀 Hoitoaineena en tosin vielä, mutta näin koppuraiset latvat varmaan joisivat kookosöljyä, jos hiukset dippaisi kookosöljypurkkiin 😀
Synnytin esikoiseni 3,5 kk sitten ja nyt alkoi tukanlähtö. Miten sitä voikin lähteä niin paljon?! Ahistaa.
Kiva tukka sulla! Jos/kun omani kasvaa takaisin, koitan tota stailia.
T: kaljupää
itselläni hiusten lähtöön auttoi raskaana olevan/ imettävälle tarkoitettu vitamiini valmiste, oiskohan ollut multivita.. en nyt tarkkaan muista kun edellisestä imetyksestä on jo kolmisen vuotta 🙂
itselläni oli ohimolahdekkeet sen verran paljaat, että piti pitää otsatukkaa ja kyllä sitä hiusta lähti ihan tuppoina
muutaman viikon vitamiinien käytön jälkeen vasta huomasin eron, ainakin hiuksia harjatessa, ettei enää niin paljoa lähtenyt
Feel you, hiuksia lähti itselläni aivan törkeästi! Ohimoille tuli kaljut läntit, jotka muutkin huomasivat, niin selkeät ne olivat. Onneksi ne ovat nyt kasvaneet jo umpeen, mutta oli se alku niiden tahattomien ohimosiilien kanssakin kuumottavaa.
Mä söin edellisessä raskaudessa just raskaana oleville tarkoitettua Multivita-monivitamiinia. Ja nyt syön sitä samaa. Viime kierroksella siitä ei ainakaan ollut mitään apua. Otsatukastakaan ei olisi ollut apua, sillä olisin niiden kaljuläikkien takia joutunut vetämään otsiksen alkamaan takaraivolta. Huh.
Täällä myös kaljut kohdat ohimoilla, synnytyksestä 4 kk. Että kun ahdistaa. :,(
No hemmetti. Enpä oikein osaa mitenkään lohduttaa, tiedän kuinka paljon kaljuuntuminen ahdistaa, itkettää ja vituttaa. Mulla itselläni auttoi Briorin-kuuri. Tai sitten se oli vain aika, joka just silloin tuli edukseni ja aloitti hiusten kasvattamisen uudelleen.