Elo soljuu eteenpäin tasaisena. Välillä mietin, mitä tekisin, jos en olisi raskaana. Minkälaisia tulevaisuudensuunnitelmia tekisin. En ole ihminen, joka kauaa jaksaa tarpoa samaa tietä, joten jos ei olisi projekti Vauvaa, olisin luultavasti jo keksinyt jotain muuta. 

Ajatus äitiysvapaalle jäämisestä tuntuu hyvältä. Silti panikoin ja koen surua, kun vastuullani oleville juttupaikoille aletaan etsiä seuraajia. En muuten anna näitä kenellekään, kun olen ne vaivalla ja isolla työllä itselleni hankkinut! Tiedän joutuvani taas äitiysvapaan jälkeen aloittamaan tyhjältä työpöydältä, ja vaikka se surettaa, onneksi ei pelota. Kyllä mulle duunia riittää. En silti käy kieltäminen, etteikö vähän kirpaise, kun kuulen mielenkiintoisista työtilaisuuksista, jotka ajoittuvat lasketun aikani tienoille.

Vatsa pyöristyy pyöristymistään. Bodybalancessa huomaan, että liikkeiden tekeminen vatsallaan ei enää tunnu kivalta. Yllättävän pitkään kykeninkin jumppailemaan vatsallani. Nyt teen liikkeet kontillani.

Ja jos vatsa pyöristyy, se myös viime viikkojen tapaan jumittaa. Aion silti kitsaana naisena syödä ostamani ja viime raskaudessa vähiten kököiksi toteamani Obsidian-rautatabletit. Sen jälkeen yritän, josko nestemäiset versiot toimisivat paremmin, sillä niitä en muistaakseni viime raskaudessa kokeillut lainkaan.

Vaivalistalle ilmaantuu myös lantionpohjan lihasten särky. Tämä johtuu selkeästi siitä, että on tullut ennenkin pullauttua vauva ulos alapäästään. Ja että niiden näkymättömien lihasten jumppa meinaa jäädä vain siihen kivoimpaan harjoitusmuotoon. Pitkät päivät seisaaltaan tai kävellen saavat lihakset jomottamaan ja sätimään. Yhden kiireessä ja paksuustilaani nähden vähän liian vikkelään kipitetyn juoksulenkin jälkeen tekisi mieli kiristää naruilla paikat pysymään aloillaan. Sattuu helvetisti. Seuraavalla neuvolakerralla pitää pyytää, josko saisin ajan fyssarille.

Raskaus on hyvässä vaiheessa yli puolen välin, mutta en ole tehnyt mitään vauvahankintoja saati pesänrakennuspuuhia. Siihen on toki ihan syynsäkin, sillä meillä onneksi on lähes kaikki tarpeellinen hankittuna. Kirpparilta sentään ostin muutamat kestovaipat puhkikulutettujen tilalle. Silti mietityttää, pitäisikö jotain askarrella, jotta vauvan tulo tuntuisi jotenkin todemmalta. Synnytyskirjat kaivoin ullakolta, mutta niitäkään en ole edes selaillut. Ja ihan muutaman kuukauden päästä vauva on jo täällä!

Kaikki raskausviikko-postaukset täällä. Kuva satunnainen Instagram-otos tuolta viikolta.

Jaa