Toukokuu 2014. Mistäs tämä väsymys nyt oikein tuli ja miksi? En pysty pohtimaan sitä sen kummemmin, sillä unettaa ihan hemmetisti. Tuntuu, että herään aamulla samasta asennosta, johon olen illalla nukahtanut. Tekisi mieleni jättikokoista maitokahvia, mutta saan pidettyä himoni kurissa. 

Pilateksen jälkeen tuntuu kuin olisin saanut tehdä tuttavuutta itselleni ihan uuden raskausvaivan kanssa. Tuntemukset ovat sellaisia, että päädyn googlailemaan liitoskipuja. Netti osaa kertoa, että liitoskivut tuntuvat siltä kuin joku törkkisi sukkapuikoilla tavaraan. Auts. Ei sentään, omat fiilikseni vastaavat korkeintaan jätskitikuilla sohimista. Jään kuulostelemaan asiaa ja toivon, että mun ei tarvitse tähän vaivaan tutustua sen lähemmin.

Vatsanahkaa alkaa kiristää. Levitänkin iltaisin entistä paksumman kerroksen raskausarpia estävää rasvaa vatsaani. Selvisin ensimmäisestä raskaudesta ilman arpia, ja toivon kroppani kestävän uusintaottelunkin. Vatsa on myös kasvanut paljon. Kuvia katsellessa ihan säikähdän, onko tuo todella minun vatsani.

Viikkoon osuva äitienpäivä on kertakaikkisen ihana. Olen siirappisen onnellinen siitä, että saan olla juuri tämän perheen äiti. Ja jos kaikki menee hyvin, ensi äitienpäivänä tuplamutsi!

Kaikki raskausviikko-postaukset täällä. Kuva satunnainen Instagram-otos tuolta viikolta.

Jaa: