Mä olen turhamainen, ainakin mitä tulee lastenvaatteisiin. Olisi kiva sanoa, että minulle tärkeintä on käytännöllisyys ja jaadajaada, mutta silloin laskisin luikuria. Sillä on myös väliä, että vaatteet näyttävät kivalta.
Turhamaisuuteni on asettanut tänä kesänä haasteita Minimen kesäpäähineisiin. Kaikista kivoimmat ja eniten käytössä olevat lätsät tein itse. Lipallinen lätsä on myös käytännöllinen, joten muunlaisille hatuille ei olisi varsinaisesti ollut edes tarvetta. Mutta välillä tarve ja halu eivät kohtaa. Mä olen halunnut hankkia tai tehdä lapselle myös vähän fiinimmän ja – miten sen nyt muotoilisi, etten kuulostaisi ihan dorkalta – tyttömäisemmän päähineen. Sellaisen hienosteluhatun, kuten itse lapsena sanoin.

Ihan täysin hienosteluhattukriteereitä täyttävää lätsää ei kuitenkaan ole tullut vastaan. Tuntuu, että tämän ikäisille on tarjolla pitkälti lippalakkeja ja sitten niitä kalastajahattuja, joiden rumuutta ei pelasta edes kiva kuosi. Vaikka hattua koristaisi kukkaset, Petri Nygård -vibat ovat liian vahvat.

Siksi hämmästyinkin, kun löysin Polarn O. Pyretin alekoreja kaivaessani – sieltä kalastajahattujen keskeltä – hillittykuosisen, kivan värisen ja isolierisen kesähatun. Mallasin sitä Minimen päähän ja ostopäätös oli tehty heti. Sen lisäksi, että pienin kukka- ja marjakuvioin koristettu lätsä on rentoudessaankin lippalätsiä fiinimpi, sen iso lieri suojaa lapsen niskaa ja hartioita paahtavassa auringossa. Edestä lierin voi joko jättää lerpattamaan mysteerisin elkein tai nostaa ylös. Nauhakujan ansiosta lätsän saa sidottua juuri sopivaksi.

Olin jo menossa sanomaan henkilökunnalle, että välittäisivät kiitokseni eteenpäin siitä, että Petri Nygård -hattujen rinnalle on tullut myyntiin myös leveälierisiä hattuja. Sitten vilkaisin pesulappua, jossa luki hatun kokomerkintä. Kyllä tämä on ihan ehta kalastajahattu, mutta 9–12-vuotiaille mitoitettu sellainen.

Jaa: