Näkyikö kymppiuutisten loppukevennyksessä kaksi etäisesti tuttua raitapöksyä? No minä ja Minimehän siellä. Mä olen sen verran monta kertaa pyytänyt haastateltavia omasta tuttavapiiristäni, että nyt kun kutsu kävi toisin päin, sutaisin pesemättömät hiukset huivin alle, pakkasin Minimen reppuun ja kolistelin ratikalla Helsingin kaupungintalon Virka Galleriaan Sofiankadulle.
Homman nimi on siis Kelan ja Aalto-yliopiston järjestämä Eläköön hyvä alku -ilmaisnäyttely, joka kertoo, kuinka äitiyspakkaus muuttui 1930-luvun vähävaraisten perheiden avustuksesta jokaisen suomalaisen lapsiperheen etuudeksi. Näyttely on harmillisen pieni, mä olisin mielelläni fiilistellyt vanhoja tavaroita ja tarinoita enemmänkin.
Mutta enemmän tässä taitaakin olla kyse aplodien antamisesta äitiyspakkaukselle. Onhan kyseessä kansainvälisesti ainutlaatuinen tuote, jota Suomessa jaetaan vuosittain yli 40 tuhannelle perheelle. Jos siis pyörit Helsingin keskustassa ilman sen järkevämpää tekemistä, käypä kurkkaamassa näyttely ennen kuin se päättyy syyskuun 2. päivänä ja heitä samalla henkinen yläfemma äitiyspakkauksen kanssa.
Työväenmuseo Werstaan kuvakokoelmat
Siellä onhan äitiyspakkaus nyt ihan mielettömän upea konsepti. Kun me Lähiöjepen kanssa saimme viime vuoden lopulla hakea äitiysavustusta, mieleen ei tullutkaan valita pakkauksen sijasta rahasummaa. 140 euroa ei vastaa mitenkään pakkauksen sisällön arvoa, mutta kyse ei ole siitä. Halusimme pakkauksen, sillä se edustaa sisällöllään hauskasti tätä aikaa ja äitiyspakkaus ullakolla tuntuu jotenkin vain kuuluvan sukupolvien ketjuun. Se on tuttu ja turvallinen, hyvällä tavalla.
Äitiyspakkaus vuodelta 1994. Kuva: Kela / Soili Rasi-Bäckman
Koska minä saan vielä valita Minimen lempivaatteet, monet niistä ovat peräisin minun, Lähiöjepen tai muiden lähisukulaisten äitiyspakkauksista. Vaikka osa Minimen vuoden 2012 äitiyspakkauksen vaatteista ja tuotteista ei ole päätynyt visuaalisten erimielisyyksien takia käyttöön, ne on viikattu visusti talteen. Jos Minime joskus tahtoo ja saa lapsia, ehkä hän silloin ymmärtää vaikka tuon nallekuvioisen makuupussin päälle. Mä katselen minityyppiä mieluummin köllimässä pikkusiskoni päheässä makuupussissa –  äitiyspakkausvuosimallia 1986.
Ahkerassa käytössä ovat kuitenkin esimerkiksi hupullinen pyyhe, kynsileikkuri, harja ja kylpyveden lämpömittari. Kestovaipat auttoivat alkuun, kun yritin ymmärtää jotain kryptisestä kestovaippamaailmasta. Myös kaikki raitainen ja ihan vain valkoinen vaatetus on pysynyt hanakasti mukana menossa. Osa vaatteista odottaa edelleen ullakolla Minimen venähdystä. Esimerkiksi vaalea villahaalari tulee takuulla olemaan tehokäytössä.
Äitiyspakkaus 2012. Kuva: Kela / Annika Söderblom
Loppuvuonna 2012 vauvan saavien kelpaa viikata vaatteet talteen uudet komeat kuoret saavaan äitiyspakkaukseen. Sukupuu-kuosiin jokainen perhe voi täydentää oman sukupuunsa, mikä edustaa just sitä ihanaa jatkuvuuden ja perinteiden tunnelmaa, josta äitiyspakkauksessa tykkään.
Mutta hei. Sen äitiyspakkauksen nimen voisi kyllä jo päivittää. Esimerkiksi perhepakkaus olisi osuvampi. Kun noi bodyt vähän kinnaa päällä, vaikka raskauskilot saisikin karistettua. Purulelullekaan mulla henkilökohtaisesti ei ole käyttöä, vaikka välillä hammasta purraankin. Pakkauksen sisältämien kondomienkin käyttöön tarvitaan yleensä muitakin henkilöitä kuin äiti.
Jaa