Kaupallinen yhteistyö: Fazer Geisha
Neljän päivän kuluttua se on kuunneltavissa: Unelmaduunarit-podcastin ensimmäinen jakso! Vaikka tämä työkultapala on ollut omalta osaltaan vaikuttamassa siihen, miten hässäkkäpitoisia viime ajat ovat olleet, ai että on ollut mahtavaa olla tekemässä tällaista projektia. Luvassa on kaksitoista timanttista jaksoa täynnä asiaa työelämästä. Minun ja kollegani Satun lupaus podcastin kuuntelijoille ole mikään pieni: Väitämme, että tätä podcastia kuuntelemalla työstä häviää rangaistuksen maku.
Se, miksi me postauksen kuvissa Satun kanssa kieriskelemme Fazerin Geisha -suklaassa, on olennainen osa podcastia sekin. Geisha on Unelmaduunareiden sponsori, mikä on mahdollistanut ensinnäkin sen, että äänityssessiot studiolla ovat maistuneet suklaalta ja pähkinänougatilta, mutta lisäksi ylipäätään koko podcastin olemassaolon. Vaikka saisi työkseen tehdä ihania asioita, pitää siitä voida maksaa itselleen ja taustatiimille palkkaa.
Geishan ansiosta pääsin kokeilemaan jotain itselleni ihan uutta duunia, kun käsikirjoitimme ja ääninäyttelimme Satun kanssa podimme Geisha-mainokset. Sieltä on tulossa settiä muun muassa kihomadoista (kyllä, Fazerille tämäkin mainosidea esiteltiin ja hyväksynnät saatiin), ja Satu kiskoi työajalla kaksin käsin suklaata, että saatiin autenttiset maiskutukset äänitettyä talteen. Kaikenlaisia työpäiviä sitä!
Sen lisäksi, että Geisha on mahdollistanut podcastimme taloudellisesti, se myös jakaa suklaanautinnon ohella viisautta, josta jokaisen unelmaduunarin pitäisi napata kiinni. Geishan ajatus on, että antamalla itselleen aikaa, jaksaa antaa sitä enemmän myös muille. Onkin tainnut käydä ilmi, että tämän asian kanssa olisi itselläni petrattavaa, köh. Me kaikki tarvitsemme tasapainoa ja harmonisia hetkiä (joiden taustalle voi suorastaan kuvitella sen Geishan tunnaribiisin), vaikka oma arki monesti suhaileekin ihan eri galakseissa niistä tunnelmista. Tasapainosta syntyy onni.
Satu kirjoitti jo meidän Unelmahommissa -kirjassa siitä, miten korkein menestymisen muoto on onnellisuus. Rahakin merkitsee, kyllä, sillä työstä on saatava elanto. Mutta itselleni ja monelle muulle menetys on taloudellisen turvan lisäksi sitä, että elämäni koostuu sellaisista osa-alueista, jotka tekevät onnelliseksi. Työ vie päivistä ison osan, joten vaikuttamalla omaan työhönsä, vaikuttaa myös omaan onnellisuuteensa.
Ja se ei ole vain minun väite, vaan ihan tutkittu juttu. Onnellisuustutkija Sonja Lyubomirskyn mukaan ihmisen onnellisuutta voi ajatella 100 prosentin kakkuna. Siitä geneettinen perimä ja kasvuympäristö leipovat puolikkaan. Olosuhteilla on vaikutus 10 prosentin siivuun. Näihin lähtökohtiin ihminen ei voi itse vaikuttaa, mutta olennaista onkin, miten käyttää sitä loppuosaa onnellisuuskakustaan. Lyubomirskyn mukaan ihmisen oma tavoitteellinen toiminta, valinnat ja suhtautumisensa muun muassa haasteisiin voivat lisätä ihmisen onnellisuutta 40 prosentilla, sillä onnellisuuskakun loppupalasella.
Me Satun kanssa olemme vuosien saatossa luoneet työn asioista, joiden tekemisestä olisimme vapaa-ajalla valmiita jopa maksamaan. Työpalettini elää ja muuttuu tilanteiden, mielenkiinnonkohteiden ja markkinoiden mukaan. Vaikka unelmahommissakin joutuu välillä tasapainoilla kiireen, stressin ja univelan kanssa, työni on osaltaan vaikuttamassa siihen, miten onnellista tämä elämä kaikkine ruuhkavuosineen sitten loppujen lopuksi on. Tämä asia on kiinnostanut ja inspiroinut palautteiden mukaan isosti myös Satun ja minun Unelmahommissa-kirjan lukijoita. Siksi tahdoimme laajentaa kirjan aihealueita podcastiin ja kertoa vielä lisää siitä, miten se on mahdollista: miten maanantai-aamuista voi tulla kivoja ja miten työtään voi rakastaa.
Unelmaduunarit-podcastissa me Satun kanssa juttelemme eri alojen unelmaduunareiden kanssa siitä, miten loikka unelmien töihin tehtiin – ja minkälaisia umpikujia ja kompasteluja matkan varrelle on mahtunut. Etsimme vieraiden kanssa motivaatiota sekä ajanhallintakykyä. Puhumme siitä, kuinka omasta työstään pyydetään tarpeeksi rahaa ja voiko yrityksen perustaa ilman alkuinvestointeja. Tomutamme myös ajatuksia siitä, onko koulutuksella tai kalenteriin naulatuilla työajoilla väliä. Selvitämme lisäksi minkälaisia töitä 10 vuoden päästä tehdään ja miten voi yhdistää uran virkamiehenä ja luovan alan ammattilaisena. Noin esimerkiksi.
Matkan kohti vielä kivempia maanantaipäiviä voi aloittaa kuuntelemalla Unelmaduunarit-podcastin, jonka uusi jakso ilmestyy – tietenkin – maanantaisin aina joulukuun puoliväliin asti. Ensimmäinen jakso on kuultavissa tulevana maanantaina 18. päivä syyskuuta. Täältä voit lukea postaukseni siitä, miten ja miksi kuunnella podcasteja.
On hienoa, että voitte tehdä työtä, josta todella nautitte! Tästä postauksesta jäi valitettavasti paha ja hyvin ristiriitainen olo. Samalla kun puhutte unelmatyöstä (ja oletettavasti myös sivuatte perhe-elämää ja lapsia), on sponsorinanne tuote, jonka tuotantoon kytkeytyy läheisesti lapsityö ja jopa suoranainen ihmiskauppa. Täällä länsimaissa on helppo tehdä unelmaduunia suklaata nappaillen samalla kun sen suklaan raaka-aineet on kerännyt joku, jonka työ todella vastaa rangaistusta.On totta, että aukoton valvonta lienee mahdotonta eikä boikotointi ole välttämättä ratkaisu, mutta toisaalta toivoisin, että aktiivisen mainostamisen sijaan uskallettaisiin kysyä myös niitä ikäviä kysymyksiä ja tehdä ongelmaa näkyväksi. Vaikkei edes Reilun kaupan suklaa ole täysin ”puhdasta” on se kuitenkin askel oikeaan suuntaan. Koen, että meidän länsimaisten, hyvin toimeentulevien kuluttajien velvollisuus on suosia reilua kauppaa. Toki työnne tarvitsee rahoittajansa, mutta toivoisin, ettette unohtaisi eettisyyden näkökulmaa työssänne.
Hei,
Fazerilla tunnetaan hyvin kaakaon hankintaketjuun liittyvät haasteet ja olemme siksi tehneet vuosia töitä
jäljitettävyyden ja vastuullisen kaakaonhankinnan eteen.
Asetimme vuonna 2012 itsellemme tavoitteen, että vuoden 2017 loppuun mennessä kaikki käyttämämme kaakao on jäljitettävää ja täyttää vastuullisuuden kriteerit.
Iloksemme voimme todeta, että tämä tavoite täyttyi jo tämän vuoden alusta. Ostamme UTZ, Rainforest Alliance ja Fairtrade Cocoa Programme-sertifioitua kaakaota, näiden lisäksi ostamme kaakaota myös viljelijäyhteistyön kautta Nigeriasta ja Ecuadorista. Yhteistyöohjelmissamme on mukana yli 6000 kaakaonviljelijää ja viljelijöiden koulutuksessa painottuvat viljelykäytännöt, ympäristönsuojelu ja sosiaaliset käytännöt. Nigeriassa jokaisen kaakaonviljelijäyhteisön sisältä on valittu ja koulutettu yhteistyössä Nigerian oikeusministeriön kanssa yksi lapsityövoiman valvontaan valittu vastuuhenkilö. Lisätietoa kaakaon hankinnasta saa osoitteesta http://www.forbettercocoa.com.
Terveisin, Liisa Fazerilta
Voi että, juuri niitä asioita, joiden kanssa itse – ja varmasti moni muukin – parhaillaan painiskelen! Ideoita ja mielenkiinnon kohteita olisi vaikka millä mitalla, mutta tuntuu, että kaikki on vielä kovin jäsentelemätöntä ja all over the place niin sanotusti, vaikka puhutaankin vasta ajatustyöstä duunihaaveiden tiimoilta. En ole Unelmahommissa-kirjaa vielä lukenut, mutta ehkä nyt sen teen ja perehdyn myös näidin podcasteihin, että saisin ajatuksilleni ja ideoilleni jonkinlaista muotoa. Lisäksi vähän mietityttää riittääkö tässä elämäntilanteessa energia tämänsortin asioiden toteuttamiseen, mutta taitaa olla vähän sama juttu, kuin lastensaamisen kanssa: Onko koskaan oikeasti täydellisen hyvä heti, jos asiaa liikaa lähtee tuumaamaan. 🙂 Mutta jos täpisytyttää jo pelkkä ajatuskin duunipaletin laittamisesta uuteen uskoon, niin ehkä kannattaa alkaa pikkuhiljaa toimimaan.
Ai niin, ja miljoonasti peukkuja sulle, ja kaikille mulle samassa jamassa oleville, että teet unelmistasi totta! 🙂
Vinkki Elinalle: Mä olen kuunnellut kirjan äänikirjana kotihommien ohessa sekä autoillessa. Et nyt varsinaisesti sanonut, että sinulla ei ole aikaa lukea, mutta itselläni ainakin kynnystä ”tarttua kirjaan” madalsi mahdollisuus kuunnella se.
Ainoa miinus äänikirjassa on, että kun päässä lähti surisemaan ja ajatuksia alkoi syntymään, niin niitäpä ei saanut kirjattua itselleen. Varsinkin lukujen lopussa(?) olevat ”tehtävät” lukijalle olisi ollut mukava – ja hyödyllistä – tehdä, mutta autonratissa niitä ei oikein ollut turvallista suorittaa
Kiitos jälleen upeasta blogistasi! En ole pitkään aikaan saanut kommentoitua; ruuhkavuosia kai itsekin elän kun miehen kanssa käydään vuoron perään töissä, neljä- ja kaksi- vuotiaita muksuja saa kuskata kerhoon, ystäviä on ihanaa nähdä ja Helsingissä on niin huippua tekemistä koko ajan, plus omat harrastukset ja nyt olen ”iltapuhteena” kuvittamassa kirjoittamaani lastenkirjaa. Ei ehdi sammaloitua 😉 toivon sinulle(-kin) paljon voimaa ja kauniita hetkiä arkeen! Aina ilahdun kun Lähiömutsissa on uusi postaus 🙂
Sitten asiaan, joka on ihan asian vierestä: mistä tuo kuvissa oleva kaunis mekkosi on? Onko se ilman vyötä minkä mallinen? T. Täydellistä mekkoa etsivä