Yhteistyössä Star Trikoo

Nurkassa säksättää jykevä kone, johon kulkee lankaa jättimäisiltä rullilta. Langat kiemurtelevat metalliseen koneistoon ja siitä neulojen kautta paininjalan alla olevaan puuvillaneulokseen. Ompelija ohjailee neulosta tottunein liikkein, ja kone näyttää kuin virkkaavan neuloksen reunaan pitsiä. Näin luodaan pohjalaisen laamapaidan kaula-aukkoon sen perinteinen nauhakuja.

Pääsin joulukuisella Pohjanmaan-reissullamme kurkkaamaan Star Trikoon tehtaaseen Vaasassa. Lähiömutsin lukija nimittäin vinkkasi mulle, että lapsuusmaisemissani tehdään vaatteita, jotka näyttävät ihan minulta. Ja ihan totta, pienen perheyrityksen tuotteet ovat tosiaan juuri sitä, mitä arvostan: nostalgisia, ajattomia, luonnonmateriaaleista valmistettuja ja tehty täällä Suomessa ihan neuloksen valmistuksesta lähtien. Ne ovat myös sillä juuri sopivalla tavalla mummoja, mikä vetoaa tällaiseen urbaaniin marttailijaan. Kiitos siis sinulle lukija, että yhdistit mut ja laamapaidat!

Laamapaita on varmasti tuttu lähes jokaiselle itseäni vähän vanhemmalle suomalaiselle. Toiselle se on se ällötys, joka jok’ikisenä jouluna paljastui paketista ja joka oli pakko kiskoa aluspaidaksi hiihtokisoihin. Toisille se oli ja yhä on iholla mukavalta tuntuva lämpöinen paita, joka päällä kehtaa lähteä vaikka kylille pyörimään. Kuten vaikka laamapaitoihin hiljan hullaantunut Riikka hiihtolomahabituksellaan näyttää! Itse en laamapaitaan muista törmänneeni ennen tätä, mutta 70-luvulla hippinuoruutensa eläneille vanhemmilleni se on kulttiklassikko. Isillänikin on kuulemma ollut oma laamapaitansa, joka yhdistettiin kuluneeseen farkkuun, leveisiin lahkeisiin ja jykeviin nahkakenkiin.

Laamapaidan historia vie kuitenkin paljon pidemmälle kuin vanhempieni liehuvalahkeisiin nuoruusvuosiin. Laamapaita kehitettiin jo 1800-luvulla Saksassa, jossa lääkäri Johann Heirich Lahmann tahtoi kehitellä vaatemateriaalin, joka kestäisi vuosien käyttöä sekä pesua ja olisi joustava ja lämmin. Lopputuloksena syntyi Lahmann-neulos, jonka lämmittävyyden ja hengittävyyden salaisuus on kuitujen väliin jäävä ilma. Kun nuo nokkelat ja monikäyttöiset Lahmann-neulosvaatteet sitten löysivät tiensä Suomeen, muuntautuivat ne suomalaisten suussa laamapaidoiksi ja -housuiksi.

Laamoilla ei siis olekaan mitään tekemistä laamapaitojen kanssa, vaikka paitoja välillä luullaankin villasta tehdyiksi niiden lämmittävyyden takia. Ne ovat kuitenkin 100 prosenttista puuvillaa, ja se nostalgisin valkoinen sävy on ihan värjäämätöntä puuvillaa. Eikä neuloksen valmistuksessa muutenkaan käytetä kemiallisia viimeistelyaineita. Viime keväänä Star Trikoon asiakkailta tuli pyyntöä myös mustista laamatuotteista, joten sellaisia tehtiin. Valkoisia laamapaitoja voi näppärästi värjäillä myös kotona just sellaiseksi kuin lystää. 70-luvulla kuulemma jokainen ajanmukainen nuorisoedustaja kulki batiikkivärjätyssä laamapaidassa.

Nykyään pohjanmaalaisia laamapaitoja kaitsee maailmalle toisen polven trikootehdaslainen, Victoria Carp-Seppänen (kuva ylhäällä). Vaikka sukupolvenvaihdos on tehty jo vuosia sitten, Victorian 77-vuotias äiti on edelleen mukana toiminnassa. Hän leikkaa yli 60 vuoden kokemuksella laamavaatteiden neulokset ja pitää huolen 100-vuotiaasta ompelukoneesta – siitä, joka tekee sen kauniin ja tunnistettavan pitsin laamapaidan kaulukseen.

Kun Victorian äiti vuosikymmeniä sitten myi tuotteitaan, hän pakkasi potkukelkan kyytiin vaatteita ja lähti tarjoamaan niitä pienille vaasalaisille tukkuliikkeille. Nykyään pohjalaisilla laamapaidoilla ja -housuilla on jälleenmyyjiä ympäri Suomen ja niitä myydään myös netissä esimerkiksi täällä. Mä käyn hakemassa omani Helsingissä Hakaniemen Kauppahallista, ja ensi viikolla laitetaan täällä lähiössä catwalk kuntoon. Silloin esittelen, miten laamakaunokaiset toimivat yhdessä muiden vaatekaappini helmien kanssa. Mitenkäs luulette, että käy?

Kuvat laamapaidoista mallin päällä: Star Trikoo

Jaa