Kaupallinen yhteistyö: Ikioma nimilappu

Uusi vuosi ja monilla jännittävät ajat edessä, kun perheen lapset aloittavat päiväkodissa tai uusissa harrastuksissa. Ruljanssin helpottamiseen minulla on tarjota vinkki, josta toivon jokaisen lapsiperheellisen olevan tietoisia: vaatteisiin ja tavaroihin liimattavat nimitarrat. Ne auttavat säädön määrän minimoimisessa, vaikka perheen lapset olisivat jo kokeneita päiväkoti- ja koulukonkareita.

Ensimmäiset nimikoinnit lasteni vaatteisiin tein seitsemisen vuotta sitten äitini tilaamilla kankaisilla nimilappusilla – sellaisilla samanlaisilla, joita omassa lapsuudessani ommeltiin kiinni vaatteisiini. Nostalgiasyistä (ja koska niitä on edelleen jäljellä) ompelen sellaiset kiinni itse tekemiini lastenvaatteisiin, mutta noin muuten olemme vuosien ajan käyttäneet lasten vaatteiden ja muiden tavaroiden nimikoinnissa superhelppoja ja toimivia nimitarroja.

Pääsin nyt ensimmäistä kertaa testaamaan Ikioma nimilappu -nimikointitarroja. Tarrat tilataan helposti suunnittelemalla ne itse Ikioma nimilappu -nettisivuilla. Tarroista saa tehtyä lapselle mieleiset, sillä valinnanvaraa on paljon. Tarraan voi valita mieleisensä pohjavärin tai pohjakuvioinnin ja halutessaan vielä kuvan kymmenistä ja kymmenistä vaihtoehdoista. Omat kuvionsa löytyvät myös esimerkiksi Frozen-, Muumi-, Spridermarn ja Pipsa Possu -faneille.

Kuvioinnin jälkeen tarraan kirjoitetaan nimi ja muu tarvittava. Tekstin fontin voi valita itse, samaten kuin fontin värin. Tilaa kirjoittaa on kolme riviä, joten siihen saa halutessaan mukaan vaikka puhelinnumeronkin. Jos vaatteet ovat käytössä sisaruksilla, voi hyvinkin kirjoittaa molempien sisarusten nimet ja sukunimen, jolloin pärjätään yhdellä nimitarralla. Me tilasimme nimitarrat keltavalkoisilla poikkiraidoilla sekä kettukuvalla. 

Sitten vain klikataan tarrat tilaukseen, ja kun ne on painettu Norjassa, ne toimitetaan postitse kirjekuoressa tilaajan kotiin. Isompien nimitarrojen lisäksi valikoimissa on myös pienempiä nimitarroja, joilla saa tarroitettua ne ihan pienimmätkin tärkeät esineet.

Nimitarrat kiinnitetään puhtaaseen ja kuivaan tavaraan tai vaatteissa pesuohje- tai tuotetietolappuun, ei siis suoraan kankaaseen. Silitettävät nimilaput voi kiinnittää mihin tahansa kangaspintaan. Nimitarrat kestävät pakkasta, astianpesukonetta, 60 asteen pyykinpesua ja kuivausrumpua matalilla lämpötiloilla. Meillä ei näistä nimitarroista ole vielä pitkän ajan kokemusta, mutta ainakin tähän mennessä ne ovat pysyneet kiinni vaatteissa, vaikka rummutamme ne täysillä lämmöillä kuivausrummussa.

Meillä on tapana, että nimikoimme lasten vaatteet aina sitä mukaa, kun niitä hankitaan, ja lasten vaatekaapissa onkin aina nimilapputarra-arkit valmiina. Tarrat saa nopeasti lätkäistyä kiinni vaatteisiin, kun ne eivät vaadi mitään kikkailua ollakseen valmiina käyttöön.

Näin olemme pitäneet huolta siitä, että vaatteet eivät huku päiväkodissa ja olemme säilyneet esimerkiksi ilman parittomien hanskojen mysteereitä. Varhaiskasvatuksen jengikin on kiitellyt, että lasten vaatteet on aina nimikoitu. Sen huomaa itsekin, että päiväkodin käytävillä seilaa eksyksissä olevia vaatteita ja että eteisessä on rivi samanlaisia Kuomia, PO.P:n mustia kuorihousuja, Rukkan tummansinisiä kuriksia ja Reiman toppahanskoja. Nimikointi helpottaa paljon päiväkodin työntekijöiden arkea, mutta myös lapsen eloa. Kun lukutaidotonkin lapsi tunnistaa nimitarran kuvasta omat vaatteensa ja kenkänsä, on kaikilla mukavampaa.

Nimitarrat ovat siitäkin kivat, että toisin kuin tussi, se on siisti tapa nimikoida. Kun vaatteet ja muut tarvikkeet sitten joskus jäävät pieniksi tai tarpeettomiksi, tarrat saa repäistyä irti ennen eteenpäin antamista tai myymistä. Tarroista jää tarraliimainen jälki, mutta se on kuitenkin siistimpi kuin tussi, jota ei saa pois ollenkaan. Tavaroista tarraliiman saa myös rapsuteltua ihan kokonaan irti.

Etenkin tuoreella koululaisellakin nimitarroille on edelleen käyttöä. Kukaan aikuinen ei yhtäkkiä olekaan katsomassa vaatteiden ja tavaroiden perään, minkä lisäksi ne voivat olla yhden paikan sijaan hajasijoitettuna mihin vain koulun, iltapäiväkerhon, puiston, kodin ja kavereiden kotien välille. Ja sama homma sielläkin on naulakoilla kuin päiväkodissa: samat hyväksi todetut ulkovaatteet ovat käytössä monissa perheissä.

Vaatteiden lisäksi me olemme nimikoineet esimerkiksi päiväkodissa käytettävät unilelut sekä aikoinaan esimerkiksi tutit ja lisäksi juomapullot, tossut, pulkat, puhelimet, liukurit, reput, potkulaudat, kuulokkeet, kypärät, luistimet, polkupyörät ja potkupyörät. Päiväkodin varastossa on aina läjä ihan samanlaisia Plastexin pulkkia, joilla päikkyyn on tultu – välillä naurattaa, kun jopa ihan samanlaisia Frogin pyöriä kuin meillä on rivissä useampi, samaten kuin Pukyn potkupyöriä. En tiedä, kuinka monta kertaa olisimme etsineet vahingossa vaihtuneita tavaroitamme ilman nimitarraa.

Olemme nimikoineet myös lelut lelupäivinä ja kirjat kirjapäivinä, vaikka se ehkä vähän on jo tarramaanista. Nyt olemme myös nimikoineet tarroin esikoisen uikkarit ja uimahallissa käytössä olevat pyyhkeet, kun hän käy koulusta uimassa luokan kanssa. Näin isompina lapsetkin osaavat jo itse kysellä nimitarrojen perään, jos ovat vaikka vetämässä juuri hankittuja kenkiä jalkaan. Jos tuleva vuosi helpommalla nimikoinnilla ja tavaroiden häviämisen minimoinnilla kiinnostaa, täältä pääsee tilaamaan Ikioma nimilappu -nimikointitarrat.