En yleensä osta viherkasveja niin sanotusti uutena, mutta nyt tein hyvillä mielin poikkeuksen. Tämä kotiamme sulostuttava kasvikolmikko oli päätymässä roskiin, mutta kasvijengi ponnistaa uuteen kukoistukseen meillä lähiössä. Hykerryttävän ihanaa!

Minut ja kasvit yhdisti Hävikkikukkakauppa Kukkis, jolla on oma pikkuinen piste Redin Second hand marketissa. Kukkis myy muun muassa Plantagenilta tulevia hävikkikasveja varsin kohtuullisen hintaan. Roskiskohtalolta pelastetuissa kasveissa on jotain sen verran pielessä, että kukkakaupan hyllyillä ne eivät paikkaansa enää ansaitse: ne ovat esimerkiksi päässeet kuivahtamaan, lehdet ovat saaneet osumaa tai kasvien kukinta on ohi.

Kukinnan jälkeen roskikseen

Tämä on pysäyttävää. Viherkasvit ovat usein tuontitavaraa, ja niiden tuottamiseen kuluu paljon luonnonvaroja. Erityishölmöä tässä on se, että meille kuluttajille ei kelpaa kuin priima. Monivuotiset kukkivat kasvitkin tahdomme (kuulemma?!) ostaa vain siinä vaiheessa kun ne ovat kukassa.

Siksi kasvihävikki on lähes yhtä suurta kuin ruokahävikki. S-ryhmän sivuilta löysin viime vuodelta tiedon, jonka mukaan kukkakauppiaat ja tukkumyyjät arvioivat heittävänsä pois 2–20 prosenttia varastostaan sesongista riippuen. Koska muoviruukkujen erottelu kasveista on työlästä, biojätteen sijaan kasvit saattavat päätyä sekajätteeseen. Sattuu sydämeen moinen!

Vai sittenkin uuteen kukoistukseen

Otetaan esimerkiksi tämä meille roskiksen sijaan päätynyt kolmikko. Vähän puolukanvarvuilta näyttävän silopusukan kukinta oli loppumaisillaan, joten sen myyntisesonki oli siinä. Flamingokukan vihreistä ja vaaleanpunaisista lehdistä osa oli kuivahtanut ruskean koppuraiseksi. Kasvitoivelistallani vuosikausia olleen paavalinkukan kukinnosta oli jäljellä enää ruskea rypelmä ja lehdistäkin valtaosa oli ottanut osumaa, mutta hintakin oli sen mukaisesti 1 euron.

Minä kastelin kasvit ja annoin niiden toeta päivän verran, minkä jälkeen napsin niistä huonokuntoiset lehdet pois ja siirsin ne isompiin ruukkuihin sekä ravinteikkaaseen multaan. Kasvit virkistyivät, lähtivät kasvuspurttiin kevään valon – ja rakkauden! – voimin ja ovat sittemmin ottaneet luontevasti paikkansa kotimme kasvilaumassa.

Vaikka pistokkaana saaduissa kasveissa on mukana tarina pistokkaan antajasta ja siten kasveista tulee vielä rakkaampia, tällaiset roskiksesta pelastetut kaunokaiset saavat urbaanin marttailijan hykertelemään kasvirakkaudesta nekin.

Hävikkikasveja ja -kukkia myy Kukkisen lisäksi ainakin pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus. Olen ostanut Kierrätyskeskuksesta etenkin sesonkikukkia, ja viime kesänä ostin ison pahvilaatikollisen orvokintaimia muutamalla eurolla. Siitä riitti väriä jaettavaksi palstalle, parvekkeelle ja kotipihan kasvatuslootaankin!

Vähän vastuullisemmat kukkailottelut

Millä muulla tavoin kuin hävikkikasveja ja -kukkia ostamalla voisi nauttia viherkasveista sekä kukista mahdollisimman vastuullisella tavalla? Tässä muutamia ajatuksia ja ideoita, joita itselle tuli mieleen.

  • Vaihda, anna ja pyydä pistokkaita viherkasveista! Jotkut myös myyvät pistokkaita esimerkiksi Facebookin viherkasviryhmissä.
  • Pidä huolta viherkasveistasi. Sisällä luonto ei pidä niistä huolta, joten ne ovat ihmisen vastuulla.
  • Osta kasvit, kesäkukat ja leikkokukat kotimaisena aina kun mahdollista. Jos se ei onnistu, suosi eurooppalaisia kasveja. Kysy kukkakauppiailta kotimaisten kasvien perään, ja tsekkaa Slow Flowers Finlandin sivut, josta löydät kotimaiset avomaaleikkokukkatilat.
  • Kasvata kesäisin itse perennoja sekä leikkokukkia. Samalla autat pörriäisiä! Ota kukkien siemeniä talteen seuraavaksi vuodeksi.
  • Kuivakukkakimppu kestää kuukausia jos ei vuosia – niin ostettuna kuin itse kasvatetuista kukista kuivatettuna. Luonnonkukistakin syntyy kauniita kuivakukkakimppuja!
  • Käy kasvitieteellisissä puutarhoissa. Silmänilon lisäksi saa hyvää ymmärrystä siitä, että kuten ihmisetkin, kasvitkaan eivät näytä ikuisesti samalta tai ole aina hehkeimmillään, mutta juuri siinä on elämän ihmeellisyys ja kauneus.
Jaa