Olen viime vuosina koittanut opetella antautumaan paremmin vuodenkierrolle. Sille, miten syksyllä alan hiljalleen kääntyä sisäänpäin, ja miten talvella on ihan ok olla kotona viihtyvä mörökölli, joka tarvitsee kaksi tuntia enemmän unta kuin kesäisin. Olen alkanut oppia, miten kehoni herää keväisin kohmeisesta horroksesta luonnon mukana ja miten kesällä olen energinen ja ulospäinsuuntautunut kaikilla elämän osa-alueilla.

Sitä samaa olen koittanut viime aikoina hahmottaa myös kuukausi kerrallaan, naiseuteni kautta. Kuukautiskierto on ollut mukana elämässäni 12-vuotiaasta, mikä tarkoitti minulle naiseuden puhkeamista – ja tietenkin menkkoja. Sitten monen vuoden ajan ohjailin kuukautiskiertoni luonnollisilta radoiltaan toimimaan ehkäisypillereillä, lopulta ehkäisyrenkaalla. Kun sitten noin 25-vuotiaana jätin hormonaalisen ehkäisyn pois, muutuin ihmisenä.

Tuntui, että muutamassa kuukaudessa päivittäisen hormoniannoksen nauttimisen lopetettuani, kasvoin teinistä aikuiseksi. Vaikka temperamenttini on yhä liian tulinen, vähentyivät tunteiden ylikiehunnat ja pohjaan palamiset selvästi. Mieli tasaantui, samaten kuin keho. Kramppiin vetävät kuukautiskivut, joihin olin teininä syönyt jopa kolmio-tarralla varustettuja särkylääkkeitä pystyäkseni käymään koulussa, lievenivät. Liekö sitten lumevaikutusta vai ei, tuntui kuin kehoni olisi sulanut ja kaiken kohmeen alta olisi tullut esiin ensimmäistä kertaa aikoihin aito minä.

Kuukautiskierto muuttui luonnolliseksi, tahti pillereiden sijaan kehoni määräämäksi. Silti kuukautiskierto oli minulle yhä melko mitäänsanomaton asia, vain tapa mitata, milloin odotettavissa olisi vuotoa. Olin toki tietoinen ovulaatiosta ja muista kuukauden aikana naisen kehossa tapahtuvista hormonaalisista muutoksista, mutta en itse aistinut niitä. En tiedä, oliko minulla liian kiire keskittyäkseni moiseen vai onko ehkä iällä merkitystä. Mutta ensimmäinen raskaus muutti kaiken, tältäkin osin.

Raskaus pakotti kuuntelemaan kehoa, se käänsi nahkani nurinpäin. Kun kuukautiskierto sitten aikoinaan ensimmäisen synnytyksen jälkeen käynnistyi, aloin huomata kehossani merkkejä. Eri vaiheet kuukautiskierrossa olivat yhtäkkiä aistittavissa fyysisinä tuntemuksina ja mielenmuutoksina. Ihmeellisimpänä se, että mielestäni aloin tuntea sen ikään kuin napsahduksena tuntuvan hetken, kun munasolu irtoaa munasarjasta munanjohtimeen.

Sain elämääni myös yhdellä rysähdyksellä PMS-oireet. Meni kuitenkin useampi vuosi, että tajusin, mistä oikein on kyse. Ne ottivat kehoni niin voimakkaan mustan aallon alle joka kuukausi, että se alkoi oman hyvinvointini lisäksi heijastella koko perheeseen. Kiitos erään seuraajani vinkin, tajusin mitä todennäköisemmin kuuluvani siihen alle 10 prosentin ryhmään naisista, joilla PMS-oireet ovat niin vahvoja, että oireet muistuttavat vakavaa masennusta ja että niitä siksi voi tasata lääkkein.

En koskaan ehtinyt hakeutua lääkärille reseptiä hakemaan, vaikka tarkoitus oli. Ne elämänhalun tappavat oireet ja kerran kuukaudessa suoniini valuva musta myrkky sulivat pois, kun vuosien valvomisen jälkeen oli taas mahdollisuus nukkua kunnon yöunia ja opettelin nukkumaan. Tunnen yhä PMS:n kehossani, mutta sen aaltoilu on lievää, sellaista kehoa kohti kuukautisia kuljettavaa. Jättimäinen muutos PMS-oireden vahvuudessa oli herätys siihen, että pitäisi ehkä paremmin alkaa kuulostella kehoaan ennen kuin sen tarvitsee laittaa signaalinsa tulemaan hätähuutoina.

Olenkin koittanut hiljalleen opetella elämään kuukautiskierron mukaan. Siksi ilmoittauduin opinnälkäisenä mukaan tovi sitten järjestetylle naisen syklisyyteen keskittyneelle yhden illan kurssille, jonka järjestivät Sugar ja Virta Well-being. Kurssilla syklisyydestä puhui Catarina Böckerman, joka on itseoppineesti perehtynyt naisen syklisyyteen ja kirjoittanut aiheesta myös e-kirjan.

Hippihommiin taipuisasta mielestäni huolimatta luento sai hörhöysmittarini välillä värähtelemään punaiselle (en esimerkiksi ikinä neuvoisi ketään edes vakituisessa parisuhteessa elävää luottamaan ehkäisyssä kuumemittarin ja pitkän seurannan avulla mitattuihin varmoihin päiviin, ellei sitten raskaus niin tapahtuessaan olisi tervetullut). Mutta kurssi voimisti tietoisuuttani naiseudestani ja siitä, miten kehoni elää kuukautiskierron syklissä.

Itse asiassa naisen syklisyydestä puhuttaessa käytetään vertauskuvaa juurikin tuohon alussa mainitsemaani vuodenkiertoon:

PMS, eli syksy

Sisäisen syksyn aikaan keho alkaa valmistautua kuukautisiin. Syklisen ajattelun mukaan tällöin ihminen alkaa kaivata enemmän tilaa itselleen ja tulee tarve kuunnella, mitä keho kertoo voinnistaan ja tarpeistaan. Mitä vähemmälle huomiolle keho on kuluneen kuukauden aikana jäänyt, sitä isommin se nyt oirehtii saadakseen kantajansa huomion. Tunteminen on sallittua, mutta tuntemuksien purkamiseen pitää löytää terve keino: vaikkapa huutaminen metsässä tai raivokas tanssiminen yksikseen.

Kuukautiset, eli talvi

Kuukautisten aikana keho on herkkä tuntemuksille, oli kyse sitten kivusta tai lempeästä kosketuksesta. Sisäisen talven aikana keho vaatii enemmän lepoa. Itse huomaan myös kuukautisten aikana palelevani helpommin; vatsan aluekin tuntuu hohkavan kylmää. Syklisen ajattelun mukaan kuukautiskivut eivät ole rangaistus, vaan kehon lähettämä kehotus pysähtyä, rentoutua ja hoitaa kehoa. Itse olen koittanut miettiä tätä kuin supistuksia synnytyksessä; kun niitä vastaan laittaa hammasta purren, kipu sahaa kehon rikki. Kun taas heittäytyy aaltoihin mukaan, ne yhtäkkiä alkavatkin alleen hukuttamisen sijaan kannatella.

Pre-ovulaatio, eli kevät

Kuukautisvuodon loputtua estrogeenitasot lähtevät hitaasti nousuun ja keho alkaa valmistautua ovuloimaan. Levon jälkeen nyt on taas aika puhjeta lempeästi kukkaan. Lempeän liikunnan sijaan keho saattaa kaivata hikisempää urheilua. Syklisen ajattelun mukaan pitää kuitenkin muistaa, että keho on vielä herkillä pitkän talven jäljiltä, joten sitä pitää käsitellä hellyydellä ja hoivaten kuin lumen alta paljastuneeseen maahan istutettua siementä.

Ovulaatio, eli kesä

Kehon lämpö nousee korkeammaksi ja valkovuoto muuttuu runsaammaksi. Ovulaatio on kehon sisäinen kesä, jolloin olo on energinen, ulospäinsuuntautunut ja seksuaalinen. Keho kukoistaa ja tahtoo luoda, ja sen luomiseninnon voi ohjata haluamaansa kohteeseen. Syklisyydessä kesä on nautinnon aikaa.

Catarina itse kertoi elävänsä syklien mukaan jopa niin tarkasti, että pyrkii pitämään kalenterin tyhjänä kuukautisten aikana voidakseen levätä ja keskittyä vain itseensä. Tämä tietenkin kuulostaa monille työelämässä oleville ja / tai perheellisille täysin utopistiselta tavalta toimia, minullekin.

Mutta vaikka en voi järjestää kalenteriani kuukautiskiertoni ympärille, päätäni voin. Se on tuonut lempeyttä suhtautumisessa itseeni. Naiseus minussa määrittää, että menkkojen aikaan tarvitsen enemmän lepoa. Se että tahdon olla enemmän itsekseni ja rauhassa, ei ole laiskuutta, vaan luonnollista. Kun olen tietoisena sykleistä, osaan myös paremmin antautua kevään ja kesän riemuihin ja nauttia alkukantaisesta naiseuden voimastani.

Jos syklisyys kiinnostaa lisää, tässä muutamia lukuvinkkejä:

Tässä muutama sovellus kuukautiskierron seuraamiseen:

Ja tässä mun suosittelemat menkkailuvälineet:

  • Kuukuppi
  • Kestositeet, koska varmistus ja tiputtelupäivät (nämä linkkaamani siteet ovat olleet itselläni käytössä yli 10 vuoden ajan, menkoista toiseen)
  • Kauratyyny kylmyyteen ja kolotukseen (jonka kylkeen otetaan tarvittaessa särkylääke, vaikka syklisyysgurut sanoisivat mitä)
Jaa