


Kaupallinen yhteistyö: Substral ThinkEco -luomulannoitteet
Meidän pienen pieni parvekkeemme on vähän jäänyt kaiken palstatouhottamisen jalkoihin. Hiljan kuitenkin huiskuteltiin sieltä talven ja ikkunaremontin pölyt pois ja kannettiin parit havut sekä viime vuoden henkensä heittäneet muratit biojätteeseen. Tilalle istutettiin kauden ensimmäiset kesäkukat.
Kukissa mentiin tutuilla lemppareilla. Sekä katossa roikkuvaan amppeliin, pöydällä olevaan ruukkuun että parvekkeen reunalla tönöttävään kukkalaatikkoon istutettiin pieni- ja isokukkaisia orvokkeja. Jo lapsuudessani niiden ilmestyminen keittiönikkunan kukkalaatikkoon tiesi kesää.


Lapset ja puoliso valitsivat tällä kertaa orvokkien väreiksi violettia, pinkkiä ja valkoista. Tämä orvokkien värivalinta on aina yhtä tärkeä kevätrituaali kuin vaikkapa vappupallon valitseminen. Orvokkien sekaan istutettiin vielä erinäistä riippuvaa vihreää. Kun kesä tästä syvenee ja kasvit kasvavat, vihertävä kukkameri alkaa ryöpytä astioiden yli.
Olen kuullut joidenkin pitävän orvokkeja tylsinä, mutta minulle ne ovat erilaisten kotien, tyylien, aikakausien ja ihmisten kokoajia, kuin kukkamaailman diplomaatteja. Ne yhdistävät suomalaisia kuin sauna, vaikkakin ehkä vähemmällä intohimolla. Orvokit eivät pidä ison isoa meteliä itsestään, mutta joka alkukesä ne ovat ne kesäkukkaset, jotka pientä pakkastakin kestävänä ilmestyvät ensimmäisinä kaikenlaisille pihoille, parvekkeille, ikkunoille ja ovenvierustoille. Se on melkein kuin kansallinen ele, joka kertoo, että talvi on selätetty ja kesä saa tulla.


Vaikka istutimme kukat ja kasvit uuteen ja ravinteikkaaseen kesäkukkamultaan, kaikkia kesäkukkia on syytä lannoittaa myös kasvukauden aikana. Näin esimerkiksi orvokeilla riittää voimia ilahduttaa kukkaloistolla syksyyn saakka. Myös kuihtuneiden kukkien nyppiminen jeesii kukkaloiston ylläpidossa, jotta orvokki ei ala muodostaa siemeniä, vaan voi keskittää tarmonsa uusien kukkien kasvattamiseen.
Minä käytän kesäkukkien lannoittamiseen yhteistyökumppanini Substralin luomulaatuisia ThinkEco-lannoitteita, jotka ovat täysin kasvisperäisiä. Sarjan yleislannoite on siitä kätevä, että sitä samaa voi käyttää niin parvekkeen kesäkukille kuin huonekasveille ja lisäksi vielä laatikkoviljelmillä tai puutarhassa kasvaville yrteille ja salaateille. Orvokkien ja muiden kesäkukkien kanssa kannattaa kasteluveteen lorauttaa lannoitetta noin kerran viikossa.


Ihanaa, että parveke on taas muutakin kuin vain vaatteiden tuuletuspaikka. Liekö se maalaiset juureni, mutta tuntuisi ahdistavalta asua kodissa, josta ei olisi suoraa kulkua ulos – vaikka sitten pienen pienelle parvekkeelle. Vain tilapäiset kimppakämppäni muuttaessani asumaan Helsinkiin kymmenisen vuotta sitten sekä vaihtoaikojen opiskelija-asuntolaluukkuni olivat ilman omaa parveketta. Muuten kaikissa kaupunkikodeissani on aina ollut parveke.
Minulle ja koko perheelleni parveke onkin ollut tärkeä kodinjatke ja kesähuone. Edellisen kodin iso parveke oli oikea lähiökeidas, josta sai parhaimpina vuosina kukkailon lisäksi korjata satoa monen padallisen verran (huonoina sitten parin nahistuneen tomaatin verran).


Nyt voi olla, että emme tällä kertaa edes lisää mitään muita kukkia tai kasveja parvekkeelle. Sen verran kuopsuteltavaa riittää palstalla ja kotipihan laatikkoviljelmillä. Parvekkeen nurkassa vuodesta toiseen kasvava raparperi saanee riittää tällä kertaa parvekkeen hyötykasviksi – vaikka oikeastaan parasta siinäkin on sen nätin vihreät ja lapsuuskesistä muistuttavat jättimäiset kurttulehdet.
Tänä kesänä ehkä siis mahdutaan vähän paremmin kukkien ja kasvien joukkoon nauttimaan raukean iltapäivän jääkahvitarjoiluista.
Raparperi parvekkeella, mahtavaa! Miten talvella, oletteko vieneet sisälle vai peitellyt partsille vai mitä?
Joo, se on ihana, kaunis ja vielä syötäväkin parvekekaveri! Kirjoitin siitä tarkemmin muinoin täällä. Se on pärjännyt ihan uskomattoman hyvin siihen nähden, miten huithaipeleita ollaan sen hoidossa. Joka kevät se on noussut ruukustaan punaisine mukuloineen, missä vaiheessa ollaan vasta muistettu, että niin tuokin poloinen, pitäisi ehkä kastella. Ollaan yleensä harsolla peitetty, mutta tuuli on välillä sen kiepsuttanut pois. En tiedä, johtuuko raparperin sitkeys siitä, että se on tuotu junassa muovipussilla, ja sen kantaäitipuska on kasvanut vanhempieni pihapiirissä jo ainakin 70 vuoden ajan 🙂
Ääk! Olen etsinyt just tuollainen umpikärkisiä nahkaläpsyttimiä jalkoihini jo parin vuoden ajan! Onko tällaisia mahdollisesti jossain ostettavissa?
Nahkaläpsyttimet, mahtava sana! 😀 Ne eivät siis ole kengät, jos hakusessa on sellaiset. Mutta jos olet laillani etsinyt kauan tossuja, tässä ne olisivat. Mulla oli vuosien ajan jostain ulkomailta tuliaisena tuodut nahkatossut, jotka lopulta kuluivat ihan puhki. Ne olivat ihanat, ja kaipasin samanlaista mallia. Ja sitten ne löytyivät kaikista maailman paikoista KOUVOLASTA, kun pysähdyttiin sinne Kaakkois-Suomen interrailillamme viime kesänä. Eli lyhyesti: Kouvolan La Vie De Marrakech on paikka, josta saa 🙂
Kyllä kyllä, tossuja juuri tarkoitin! 😀 Sellaisia joilla voi tepastella kotipihalla ja ehkä jopa lähikaduilla kesäaikaan.
Suurkiitos vinkistä, Kouvolassa on käyntiä kesällä, joten täytyypä piipahtaa tuolla!
Nonni, no sitten! Näissä on nahkapohja, joten kostealle kotipihalle en näillä menisi, mutta toiaalta kyllähän suutarit vaihtavat nahkapohjiakin, kun se siitä alkaa kulua.
Ihana raparperi. Kasvatan mielelläni parvekkeella hyötykasveja ihan koristeeksi. Miten suuri ruukku raparperilla on? Onkohan aurinkoinen lasitettu parveke jonka laseja ei voi avata (syy kissat) liian kuuma?
Joo, raparperi on niin ihana! Nätti, kotoisa ja vielä syötäväkin <3 Tuosta kuvasta saa ehkä osviittaa ruukun koosta, oisko halkaisijaltaan joku 50 senttiä ja rapiat. Taisi olla vähän pienempi ruukku aikaisempi, joka halkesi ja vaihdettiin sitten tuohon nykyiseen. Vanhassa kodissa raparperi oli meillä just lasitetulla parvekkeella, josta ei juurikaan laseja availtu, koska kissat ja pää edellä joka paikkaan menevät lapset `:D