Lahiomutsi Retki Herttoniemi metsa metsakylpy-8809

Kirja saatu arvostelukappaleena

Maa-aines antaa periksi kengän alla, hongat huojuvat humisten pään yläpuolella ja sammaleeseen kertynyt kosteus pehmittää sormenpäät kiivetessä kalliolla. Vaikka on hiljaista, äänimaisema laajenee. Samalla myös mieleni laajenee ja auetessaan ottaa pehmeämmän ja hellävaraisemman muodon.

Sen tuntee jo ensimmäisestä askeleesta polulla: metsä imaisee suojiinsa. Ei tarvitse keskittyä olemaan hetkessä, vaan aistit ovat käskemättäkin ottaneet saman taajuuden metsän kanssa. Ihan kuin ne kuuluisivat sinne, metsään, mikä on toki ihmishistoriaa katsoessa tottakin.

Tuntuu, että metsä parantaa. Se puhaltaa stressin pois ja ottaa sydämen halaukseensa tasoittaen sen rytmin. Metsälääketieteeseen erikoistuneen tohtori Qing Lin mukaan puiden lähellä oleskelu toden totta alentaa verenpainetta, lievittää stressiä, lisää energiaa, tehostaa vastustuskykyä ja parantaa unta.

Luin arvostelukappaleena saamani Lin kirjan Shinrin-yoku – Japanilaisen metsäkylvyn salaisuudet (Readme 2018), jossa Li avaa tarkemmin japanilaiseen kulttuuriin iät ja ajat kuuluneen metsäkylvyn ajatusta. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa metsässä vietettyä tuokiota. Juoksulenkistä tai patikoinnista se eroaa siinä, että metsäkylvyn tarkoitus on kuvainnollisesti kylpeä metsässä kaikilla aisteilla; tohottamisen sijaan pysähtyä. Japanissa on useita metsäterapiakeskuksia, joihin ihmiset matkaavat ottamaan ohjatusti metsän parantavat voimat käyttöönsä.

Metsän hellivät voimat perustuvat ihan bakteeritason juttuihinkin. Maaperässä elävä mycobakterium vaccae -bakteeri on ihmisille harmiton, ja Lin mukaan tuo bakteeri päätyy metsässä olelleissa hengityselimistöön ja lisää onnentunnetta. Tämä on myös huomattu hiirikokeissa, joissa metsäbakteerin huomattiin vähentävän stressiä ja edesauttavan parantumista suolitulehduksista, jotka monesti ovat juurikin stressiperäisiä.

Metsäkylpeminen ei tarkoita sitä, että metsässä pitäisi viipyä pitkään tai yön yli (vaikkakin suosittelen sitä mitä lämpimimmin), vaan Lin mukaan kahden tunnin oleskelukin riittää. Eikä metsään tarvitse mennä joka päivä pyöriskelemään, sillä Lin tutkimusten mukaan metsäkylvyn hyvät vaikutukset säilyvät jopa 30 päivää. Puiden positiiviset vaikutukset ihmisten henkiseen hyvinvointiin kestävät siis pidempään kuin hetkelliset onnenpilkahdukset, kuten onnistumiset työssä, hyvä illallinen tai rakastelu.

Lin Metäskylpy-kirja oli ainakin käännösversiossa melko hiomaton ja hajanainen, ja sitä olisi voinut isolla kumilla tiivistää. Mutta kirja ohjasi kuitenkin sisälle siihen puoleen japanilaista kulttuuria, johon koen yhteyttä. Japanilaiset pysähtyvät kauneuden äärelle ja tekevät arkisistakin asioista, kuten teen juonnista, rituaalin.

Suomessa hanami on jo melko tuttu japanilainen perinne, joka tarkoittaa suoraan käännettynä kukkien katselua. Mekin olemme juhlineet useana vuotena tuota kirsikkapuiden kukinnan aikaan liittyvää juhlaa. Kirjasta opin, että japanilaiset juhlivat syksyisin myös tsukimia, mikä taas tarkoittaa kuun katselua. Silloinkin keräännytään ystävien kanssa ihailemaan luontoa, mutta kukkien juhlan pääroolissa on kuu.

Metsäkylpeäkseen ei siis tarvitse olla erämaassa, vaan kaupunkimetsä tai jopa puisto riittää. Puistossa metsäkylpemiseen Li antaa muutaman neuvon, joista tässä mielestäni tärkeimmät: 1.) Jätä puhelin, kamera, musiikki, kirjat ja muut häiriötekijät pois. 2.) Istu nurmikolla, penkillä tai puunjuurella. Ota mielellään kengät pois, jos säät sen sallivat. 3.) Hidasta tahtia ja unohda ajankulu.  4.) Huomioi kuulemasi, näkemäsi ja tuntemasi asiat sekä kuulostele fiilistäsi. 5.) Vietä puistossa aikaa mieluiten 2 tuntia, mutta älä huoli, tuloksia huomaa jo 20 minuutissa.

Metsäkylvyn hyviä puolia voi tuoda myös sisätiloihin. Ikkunasta avautuvalla näkymällä on niin suuri merkitys, että Lin referoimien tutkimusten mukaan se edesauttaa selvästi sairaalassa leikkauksesta toipuvien parantumista. Luonnon saa sisään myös viherkasveilla, jotka samalla puhdistavat sisäilmaa ja nostavat sen kosteuspitoisuutta. Havupuista tehdyillä eteerisillä öljyillä tai seetripuupaloilla metsä tulee myöskin lähemmäksi kotia. Hälyn saa vaihdettua rauhoittaviin metsänääniin kuuntelemalla vaikkapa Spotifysta luonnonääniä.

Jospa tänä viikonloppuna kiskoisi kumpparit jalkaan, pukisi mukkelot kuravaatteisiin ja sujauttaisi termarikahvit reppuun. On ollut sellaisia huhheijaa-viikkoja, että metsäterapia ihan vain takapihan metsässä tulisi todellakin tarpeeseen.

Mikäli Japani-hommat kiinnostelee, täällä postaukseni Ikigaista, eli onnellisen elämän salaisuudesta japanilaisittain.

Jaa: