©Lahiomutsi Me Rakkaus -6860

Vasta viime vuodet ovat saaneet havahtumaan siihen, miten haurasta kaikki loppujen lopuksi on. Ihmiset, rakkaus, elämä.

Ei totta vie ole mikään itsestäänselvyys, että vuonna 1998 tapasin eräissä kotibileissä pojan, jonka muistin jo vuosien takaa koulupihalta mustine Kontion kumisaappaineen. Bileissä hänellä oli verkkarit; oli tulossa suoraan salibandyharkoista. En muista lainkaan, mitä minulla oli päälläni, mutta muistan miettineeni, miten kukaan voi näyttää niin syötävän herkulliselta verkkareissa.

Myöhemmin samana iltana istuimme kaverin Fiat Unon ahtaalla etupenkillä sylikkäin. Minulla oli takkini taskussa eväänä banaani, mikä nauratti häntä. Suudelmat maistuivat banaanilta, hunajalta ja avaruuden laitamien tutkimattomilta seikkailuilta.

Vielä vähemmän itsestäänselvyys on se, että tässä me olemme yhä, minä ja tuo poika. Vahvoina ja pökerryksissä siitä, miten rakkaus voi kasvaa vuosi vuodelta; niidenkin aikojen jälkeen, kun elämässä on jäänyt aika vähän tilaa meille.

Takana on myös kausia, joiden aikana rakkaus on rasahdellut. Vuosia, jotka ovat hioneet kulmat sopimaan paremmin yhteen ja saaneet löytämään tavat olla me, mutta silti myös minä ja hän. Vuosia, kun me olemme olleet hemmetin hyvä vanhemmuustiimi, mutta unohtaneet siinä samalla sen meidän kahdenvälisen kipinän talviunille.

Välillämme on vahva side, jonka voima on teoissa, mutta myös jossain nimeämättömässä, johon en voi vaikuttaa teoilla, järjellä tai edes sydämellä. Magneetti, joka saa sydämen lyömään nopeammin ja välillä järjenkin astumaan sivuun. Niin paljon rakkautta, että ymmärrän saaneeni sitä enemmän kuin moni koko elämänsä aikana.

Edelleen suudellessa tuntuu kuin maailmankaikkeus menisi vähän onnesta sijoiltaan.

Hänet minä olen tahtonut koko elämäni. Mikä ihmeellisintä, hänkin tahtoo minut, näiden yhteisien vuosien jälkeenkin.

Siksi me olemme päättäneet sanoa virallisesti tahdon. Olen marraskuussa saanut jakaa elämäni hänen kanssaan 20 vuoden ajan. Ja siksi me olemme vihdoin päättäneet järjestää ne rakkausjuhlat. Silloin me menemme naimisiin.

Jaa: