©Lahiomutsi Kastor ja Pollux Nykytanssi Lapsille Malmitalo Helsinki Kulttuuri-2427

Joskus riskinotto lasten kanssa kannattaa. Aina ei, missään nimessä ei. Esimerkiksi lapsiperhetapaukset ”kyllä me yhdellä varavaipalla pärjätään tämä reissu” ja ”puen itselleni tämän valkoisen silkkipaidan päälle jo nyt, en vasta juuri ennen töihin lähtemistä” suorastaan kerjäävät hankaluuksia ja ylimääräistä säätöä. Mutta eilen tietoisesti ottamani riski kannatti.

Saimme lasten kanssa kutsun lähteä katsomaan Kastor & Pollux -nykytanssiesityksen ensi-iltaa Helsingin Malmitalolle. Laskin riskit.

  1. Esitys on työ- ja päiväkotipäivän jälkeen, kun jengi on aina aika väsynyttä.
  2. Bussimatka Herttoniemestä Malmille vie ainakin 40 minuuttia suuntaansa, ruuhkassa ja väsyhepuloivien lasten kanssa ajanmääre tuntuu ja ehkä jopa on vielä pidempi.
  3. Ehtisimme syödä ennen esitystä ravintolassa Malmilla, jos vain kaikki menee hyvin. Jos ei mene, sitten pupeltaisimme katsomossa salaa karjalanpiirakoita.
  4. Esitys on lapsille suunnattua nykytanssia. Minä olen ollut muistaakseni kerran katsomassa nykytanssia, eikä ole tullut mentyä toiste. Lapsien kiinnostuksesta nykytanssiin ei ole mitään kokemusta.
  5. Kohdasta 4. juontuen luvassa voisi olla 40 minuuttia turhautunutta vääntelehtemistä ja hyssyttelyä yleisössä.
  6. Matka takaisin kotiin veisi taas ainakin 40 minuuttia + siirtymät.
  7. Ärrältä tai muulta kulmakiskalta äkkiä kipaistu iltapala pitäisi syödä bussissa, ja loput iltatoimet pitäisi kotona tehdä hopulla.

Riskilaskennan tulosta miettiessäni vastasin kutsuun: Ihanaa, kiitos kutsusta, tulemme totta kai mielellämme!

Ja kas, tällä kertaa riskillä pelaaminen kannatti. Katve-nykytanssikollektiivin tuottama Kastor ja Pollux -esitys oli vangitseva ja hauskakin. Siinä lava on täynnä mielikuvitusta, ja tanssiesitys rakentuu lyhyistä ja toisiinsa liimautuvista kohtauksista. Kahden tanssijan, Tanja Illukan ja Heidi Masalinin, kehollinen kerronta lumosi koko sakkimme. Miten joku voi päästä noin mutkalle ja liikkua kuin matelija tai tanssahdella kuin nukke!

Koko 40 minuutin esitys perustuu tanssiin, eli vuorosanoja siinä ei ole. Silti kolme- ja kuusivuotiaat lapsetkin jaksoivat istua katse nauliintuneena lavalle. Esityksen taiten tehty musiikki- ja äänimaisema konkreettisesti kutitteli korvaa. Äänet olivat ihania, ällöttäviä, paikoin pelottaviakin.

Etenkin tanssia harrastava kuusivuotias imi innoissaan vaikutteita esityksestä, mutta taisivat molemmat lapset olla näkemästään inspiroituneita. Niin hienot tanssiperformanssit he laittoivat pystyyn jo Malmitalon aulaan heti esityksen jälkeen, ja kotiin päästyämme jopa ne liian myöhäiselle valahtaneet iltatoimet sujuivat teatraalisesti tanssahdellen.

Kastor & Pollux menee kaikille avoimena näytöksenä ensi-illan jälkeen vain nyt lauantaina 10. helmikuuta kello 15.  (Aikatauluissa näkyvät arkiesitykset ovat kuulemma päiväkotiryhmille.) Menkää ihmeessä, jos vain kulmilla asutte ja pääsette! Liput maksavat 6 euroa kipale. Ensi-illassa salin katsomossa oli enemmän tyhjiä kuin täysiä penkkejä, mikä teki surulliseksi. Niin upeaa, että tällaista tehdään lapsiyleisölle, ja vielä upeampaa on, jos lapsiyleisö tanssitaiteen äärelle myös löytää.

Jaa: