Tällä viikolla lähden lasten kanssa reissuun, jollaista emme ole koskaan aikaisemmin kokeneet. Olemme telttailleet Mellunmäessä ja loikoilleet viiden tähden hotellin lakanoissa Dubaissa. Olemme seikkailleet villapaidoissa Islannissa ja viettäneet talven Balilla. Olemme luuhailleet hipsterikaduilla Kööpenhaminassa ja ostaneet etikkakurkkuja torimummoilta Tallinnassa. Mutta nyt on luvassa jotain ihan uutta.
Minä ja lapset lähdemme Kanarialle! Esikoisen aikana kävimme kyllä La Gomeralla, mutta patikoinnista ja luontokohteistaan tunnettu Gomera ei nyt ihan ole sitä, mitä sillä klassisella Kanarialla yleensä tarkoitetaan. Nyt luvassa aito ja oikea Kanaria-kokemus – lapsille ensimmäistä kertaa elämässä ja itselleni ensi kerran sitten lapsuuden.
Kohteenamme on Gran Canaria, ja matka toteutetaan yhteistyössä Tjäreborgin kanssa (varsinaiset yhteistyö-postaukset tulossa sitten myöhemmin). Pääsen siis samalla päivittämään kokemukseni pakettimatkoista tälle vuosituhannelle. Koska hotellimme sijaitsee pienessä kylässä, jossa ravintoloita ei näyttänyt olevan kuin muutamia, lisäsin vielä panoksia ja nappasin meille all inclusiven, mikä on itselleni täysin uutta.
Mukaan matkalle saamme äitini, jonka kanssa Kanaria-muistoni 90-luvulta olenkin kokenut. Mies jää kotiin, ja töiden lisäksi hänellä on suunnitelmana edistää remonttia, kun kerrankin saa tehdä ihan rauhassa. Win-win.
Täytyy myöntää, että olen todella innoissani tästä. Sen lisäksi, että pääsen kertomaan teille kokemuksia lapsiperheiden suosimasta kohteesta, olen yllättävänkin valmis rakastumaan pakettimatkailuun. Rakastan reissujen suunnittelua, kuten hyvin tiedättekin, ja seikkailumieleni vetää yleensä muualle(kin) kuin turistien valloittamiin paikkoihin. Mutta juuri nyt alan ymmärtää hyvin niitä kokemuksia ympäriltäni, kun pikkulapsiperhearjessa on ihana kerrankin heittää kaikki vastuu säätämisestä jollekin muulle.
Olin viime viikolla lasten avecina synttärijuhlissa ja siinä Leikkiluolan kaiteisiin nojaillessani vaihdoin kuulumisia ystäväni kanssa. Olemme aikoinaan hänen kanssaan ajaneet Keski-Euroopassa autolla maasta toiseen ilman karttoja. Yhdessä olemme metsästäneet halpoja lentoja Berliiniin ja matkustaneet Amsterdamiin yöpyäksemme halvimmassa hostellissa, mitä löytyi. Kun hän lähti Intiaan, hän yöpyi teltassa merenrannalla. Ja nyt, kahden pienen lapsen mutsina, hän oli juuri ollut pakettimatkalla all-inclusive -ranneke ranteessa. Ja se oli kuulemma ollut parasta ikinä, tässä vaiheessa elämää.
Tuskin tulen vaihtamaan täysin paketteihin reissujamme, mutta pikkulapsiarki on pyyhkinyt nyrpistelyt naamalta. On ollut ihanaa, että yhteistyöjärjestelyjen, vakuutusten tsekkauksen ja esikoisen passin uusimisen lisäksi mitään muuta ei ole tarvinnut ajatella. En olisi vain ehtinyt ja jaksanut. Lentokentältä on bussikuljetuskin valmiina, ja hotellista en muista nimeä, mutta sen kyllä, että siellä on iso allasalue ja lapsille mahtavanoloinen leikkipaikka. Lapset ovat ymmärrettävästi kohtalaisen täpinöissään.
Kun äitini kysyi, aiommeko vuokrata auton saarikierrosta varten, missä joka paikassa käymme ja mitä ainakin pitäisi nähdä (mistä lie olen tapani reissata perinyt), nostin kädet pystyyn kesken kysymystulvan. Matkavastaavana päätän, että emme aio tehdä yhtään mitään muuta kuin olla yhdessä, syödä jäätelöä ja uida. Minä aion lisäksi kirjoittaa ja käydä hotellin salilla. No ehkä voimme jonkun retkenkin tehdä, mutta tärkeintä on se, että ei ole pakko nähdä yhtään mitään muuta kuin keltainen aurinko. Tekee muuten ihan pirun hyvää kaikille se.
Suunnittelijamuija minussa antoi kuitenkin sen verran periksi, että soin itselleni luvan luoda pienen bucket listin asioista, joita olisi kiva tehdä Kanarialla. Siis sellaisia pieniä ja kivoja asioita, joita muistan lapsuuden Kanarian-reissuiltamme. Kuten se, kun söimme siskon kanssa Lanzarotella jättimäisen pussillisen vaahtokarkkeja ja pelasimme yhdessä isin kanssa biljardia hotellin alussa. Tai kun keräsimme siskon kanssa hienon kivikokoelman Teneriffalla ja join Spriteä lasista, jossa oli värikäs paperisateenvarjo.
Listaa varten olisi mahtavaa kuulla teidän kokemuksianne Kanarialta, jos sellaisia on. Minkä lapsuuden Kanaria-muiston tahtoisit kokea uudelleen? Jos olette käyneet Kanarialla omien lasten kanssa, mikä teidän mielestänne Kanarialla oli parasta? Omien ja teidän muistojenne pohjalta teen meille pienen ja kivan tehtävälistan asioita, joita tehdä Kanarialla.
Me oltiin viime talvena Kanarialla pienten lasten kanssa. Parasta oli illalla kävellä rantakatuja Maspalomasissa. Lämmin pimeä ilta, ja ihmisiä vain kävelemässä. Siitä nautimme. Retkikohteena ihanin paikka oli pieni Moganin kaupunki, jonka kapeat vanhat kukkaiskujat saivat huokailemaan paikain kauneutta ja purjelaivasatama kaipamaan merille, vaikken merellä koskaan ole purjehtinutkaan. Siellä oli myös kiva suojaisa merenranta. Käytiin viikon aikana Moganissa kahdesti, sitä todella suosittelen. 🙂 mukavaa reissua!
Oi se on ihanaa; kävellä lämpimän pimeissä illoissa! Ja kiitos Mogan-vinkistä. Jospa vaikka huvittaakin tehdä muutakin kuin syödä jäätelöä 😀
Ihanaa matkaa, teille tulee varmasti rentouttava ja mukava loma!
Mä en ole koskaan ymmärtänyt arvoasetteluja pakettimatkan ja omatoimimatkan välillä. Yhtä lailla pystyy heittämään hurjan seikkailun pakettimatkalla tai ultimaalisen rentoutumisloman omatoimimatkalla. Sehän on ihan itsestä kiinni, miten haluaa. Lastenkin kanssa voi seikkailla, mutta kyllähän tuollainen all inclusive allasloma olisi ihan mahtava – erityisesti lasten mielestä! Me oltiin just eilen ihan vaan uimahallissa uimassa ja voi sitä muksujen riemua. Sitä kun saisi viikon katsoa, niin siinä rentoutuu sekä mieli että ruumis. 😀
Ja jos läträäminen kyllästyttää, niin Kanarialta löytyy kyllä päiväretkiä niin rauhalliseen tutkailuun kuin ihan seikkailuihin.
Mä olen käynyt Kanarialla vain Gran Canarialla. Lapsena oltiin Inglesissä serkkuni ja mummoni kanssa. Kiivettiin yöllä kattoterassille ja ihasteltiin ”väärinpäin” olevaa kuuta. Meillä oli molemmilla kellomekot ja pyörähdeltiin niin, että saatiin hameenhelmat hulmuamaan. Päivällä kierittiin hiekkadyyneillä niin, että hiekkaa löytyi ihan-joka-paikasta. Varmaan vielä koti-Suomessakin.
Sittemmin olin Puerto Ricossa ex-poikaystävän kanssa. Vuokrattiin auto ja ajeltiin kiemurateitä ja tutustuttiin vuoriston pikkukyliin. Syötiin ryppyperunoita ja mojokastiketta. Sillä automatkalla sattui kaikenlaista ja se oli pieni seikkailu – pakettimatkalla.
Me ei olla koskaan oltu varsinaisella all inclusive -lomalla, mutta täytyy sanoa, että tässä elämäntilanteessa todellakin houkuttelisi!
Joo, onhan se arvostelu ihan tyhmää, mutta myönnän siihen haksahtaneeni. Mutta onneksi äitiys on opettanut tällaiselle jääräpäällekin monta asiaa – kuten sen, että elämäntilanteet vievät ja muuttuvat 🙂
Aivan ihania nuo sun muistot hulmuavine kellohelmoineen! Oh ja ryppyperunat sekä mojokastike! Me syötiin niitä La Gomeralla ja huhuhuh, että oli hyvää. Siellä söin myös elämäni parhaat avokadot.
Mä en ole ikinä ollut pakettimatkalla missään, en lapsena Kanarialla (hyvä että rahat riitti sukulointireissuun Lahteen :)) enkä itse aikuisena auringonottolomalla Turkissa.
Vaan eilen katselin, että Kroatiaan saisi keväälle ihan hullun halpoja viikon tai kahden reissuja Makarskaan. Aamiaisella, puolihoidolla tai täyshoidolla. Olisikohan se ihanaa puolivuotiaan kanssa? Ehkä, ehkä ei.
Odottelen vielä, että miehen mieli muuttuu matkakohteiden suhteen. Ollaan jo siinä tilanteessa, että Kreikan saarihyppely kiinnostaa molempia. Ehkä siis sinne!
Kroatian Dobrovnik oli omalla kokemuksella hyvä paikka. Oltiin hotellissa kaupungin ulkopuolella ja sieltä muutamina päivinä käytiin kaupungissa tai muualla. Hotellin ympäristössä oli muutama ravintola mitkä koluttiin ja kävelymatkan päässä matala ranta. Muuten oli paljon pieniä betonisia tai ihan vaan luonnonkalliosta muovautuneita laitureita mistä pääsi tikkaita pitkin laskeutumaan mereen.
Reissuun kuului yhden päivän kiertoajelu lähi saarilla, mutta minulle se oli vähän tylsä päivä. Sen sijaan Lokrumin saari jossa oli kasvitieteellinen puutarha, vanha linnoitus ja kaikkea jännää oli TODELLA hieno kokemus. Kuin olisi astunut toiseen maailmaan. Sielläkin oli rantoja ja paljon polkuja käveltäväksi ja katseltavaksi.
Sanoisin että puolivuotiaan kanssa nimenomaan kannattaa lähteä. Paljon hankalampaa on matkustaa sitten kun lapsi alkaa kaivata enemmän vapautta liikkua itse minne tahtoo ja ruokakin on hankalampi kuljettaa mukana. Noin pienen kanssa voi vielä reissata ns. aikuisten mielen mukaan, tehdä pidempiä kävelyjä, viipyä ravintolanpöydässä ja katsella ympärilleen. Lapsen kasvaessa hän tarvitsee paljon enemmän omaakin tekemistä ja reissut menevät enemmän siihen että pitää suunnitella myös lasta viihdyttävää ohjelmaa.
Mä en ole koskaan ollut Kroatiassa, mutta se kiinnostaisi kyllä ihan valtavasti! Olen kuullut siitä paljon hyvää.
Olen myös samaa mieltä kuin Anna tuossa, että puolivuotiaan kanssa kannattaa ehdottomasti lähteä! Vauva kulkee vielä niin näppärästi mukana ja on matkaseurana vähästä onnellinen 🙂 Ylipäätään mä suosittelen reissaamaan lasten kanssa, jos se vain mahdollista on. Vaikka lähikylään tai sitten kauemmas 🙂 Tietenkin lasten kanssa menemisessä on enemmän säätämistä, mutta se myös antaa myös vanhemmille enemmän. Mä luulen, että nytkin tulevalla matkalla isoin asia itselleni on nähdä se lasten into ja onni kaikesta.
13-vuotiaana Teneriffalla oli parasta: pelata hotellin minigolfia, ostaa jotain hotellin kaupasta, kävellä kauas rannalle ja tulla taksilla takaisin, ja ennen kaikkea käydä kahdesti pitsalla samassa ravintolassa jossa oli komea tarjoilija 😀
Minigolf, miten olin unohtanut sen. Sitä totta kai! Ja hahha, mä niin näen tuon; 13-vuotias, Kanaria ja ravintolan kikatuttavan söpö tarjoilija 😀
Lasten mielestä kivoja asioita -lista: Uiminen altaalla. Ja aaltojen yli hyppiminen meressä ja sileiden kivien ihmettely. Paikallisten jäätelöiden maistaminen: eri päivinä eri jäätelö. Käveleminen illalla pimeällä, kun valaisu on erilaista. Turistijuttujen ihmettely: kolikoiden heittäminen ihmispatsaille. Retkipäivä aiheutti tuskaa: 9v lapsi oli kauhuissaan siitä, että ei ehkä ehdi koko päivänä uimaan. Ei sitten retkeilty paljon.
Kaikkein kivointa ihan kaikesta oli kuulemma se, että oltiin lähes koko ajan yhdessä perheenä.
Ihana! Tää kuulostaa ihan mun lapsuuden Kanaria-muistoilta 🙂 Tuokin, että retkipäivinä huolestutti, ehditäänkö uida yhtään. Ja etenkin se, että kerrankin yrittäjäperheessä oltiin yhdessä ja kiirettä koko perhe.
Moganille pisteet myös täältä, vaikka meidän visiitti siellä olikin melko pikainen. Maspalomaksessa oli hyvä ranta ja hienot hiekkadyynit. Mutta vielä parempi ranta oli Amadoreksessa, ihan Puerto Ricon lähellä. Taksimatkailu ”kylästä” toiseen on halpaa, ei välttämättä tarvitse autoa, paitsi jos haluatte ihan eri puolelle saarta, tosin kyllä sinnekin varmaan bussilla pääsee.
Hyvä tietää, Mogan on mulle tosiaan uusi kohde. Ehkä viikon aikana retkeilyttääkin sen verran, että omalta kylältä voisi heilahtaa jonnekin 🙂
Minigolfista lapset tykkäsi, myös 3-vuotias ja lapsille olikin omia muovimailoja tarjolla.
Joo, jos vain on minigolffia tarjolla, sitä ehdottomasti 🙂 Ihanaa, jos tuolle meidän seurueen mineimmällekin olisi sopiva maila tarjolla.
Oltiin Lanzarotella, kun olin ehkä 10-vuotias. Parasta oli uiminen hotellin uima-altaalla. Mulle ja mun veljelle kummallekin ostettiin isot puhallettavat uimarenkaat. Tykättiin myös Aurinkomatkojen Tenava-kerhosta, jonka kanssa päästiin esimerkiksi pelaamaan minigolfia ja leikkimään muiden suomalaisten lasten kanssa. Rannalla uiminen oli kivaa ja oli siistiä kun oli aaltoja. Joku ilta saatiin jälkkäriä ravintolassa. Me myös ajettiin saari ympäri ja musta hiekka ja maa oli jännittävää. Sisiliskot ja kissat oli kivoja. Iltaisin oli pimeää mutta lämmintä. Ravintolassa saatiin syödä mitä haluttiin ja se oli kivaa. Usein pizzaa tai spagettia jauhelikastikkeella.
Niin ihana ja tutunkuuloinen muisto myös meidän perheen Lanzarote-matkalta, kun olin ehkä 8-vuotias 🙂 Me saatiin siskon kanssa jättäimäinen värikäs rantapallo, jonka kanssa leikittiin päivät toisensa jälkeen hotellin uima-altaalla. Ai että, saan edelleen vuosikymmeniä myöhemmin kiinni siitä fiiliksestä 🙂
Hei!
Perheblogien seuraajat, vastatkaa kyselyyn blogien vaikutuksesta ostokäyttäytymiseen.
Kysely on osa YAMK-opintoja ja vastaaminen kestää n. 5 min. Kysely on avoinna 24.9.2017 saakka.
https://www.webropolsurveys.com/S/FC0241C27C3A2B15.par
Moikka! Olisi ihan hyvien tapojen mukaista kysäistä, voiko tällaisen laittaa blogiini. Samaten voisi vähän enemmän avata, mistä hommassa on kyse. Meinasin jo poistaa koko kommentin, mutta olkoon. Se olisi ollut toinen poistettu kommentti koko Lähiömutsin aikana, joten en nyt sitten lähtenyt siihen 🙂
Ihmettelen, miksi uudet blogipostaukset eivät enää tule Blogloviniin. Muutos tapahtui podcasteja käsitelleen bloggauksen jälkeen.
Kiitos, kun huomasit! It-dimangini olivat toista asiaa korjatessaan vahingossa muuttaneet asetuksia, miksi ne eivät ole sinne päivittyneet. Tänään pitäisi asian olla kunnossa 🙂
Pakettilomalla Kanarialla on vaan niin ihanan huoletonta lasten kanssa. Kun ei tarvitse tehdä yhtään mitään muuta kuin olla yhdessä!
Autoilevan perheen lapset rakastivat retkiä paikallisbusseilla ja se oli niin helppoa ja toimivaa, että myös isä ja äiti tykkäsivät.
Palmitos Parkissa ollaan käyty ihastelemassa eläimiä ja kasveja kahteen otteeseen eli oikein oiva retkikohde
Sitä odotan: että ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin olla yhdessä. Tai no, oma matkakokoinen toimistoni seuraa kyllä Kanariallekin, mutta kun saa kirjoittaa ja vieläpä terassilla lempeässä lämmössä, eipä ole valittamista 😀 Ja sitten vapaa-aikana ei tarvitse miettiä mitään, vaan voi vain keskittyä olemaan yhdessä.
Moi! Toivottavasti on mukava loma. Olethan lukenut kirjan Tervetuloa paratiisiin? Valottaa all in-clusive hotellien todellisuutta. Itse en ikinä menisi all in clusiveen, arvostan sen verran kohdemaita ja paikallisia. Muistan lapsuudesta tylsimmän loman olleen all in clusivessa, kun piti vaan olla altaalla ja syödä hotellissa kun ei kannattanut mennä muualle kun kaikki maksettu. Onneks olikin menevät vanhemmat ja pääsi näkemään muitakin kuin sen hotellin jonka nimeä ei edes muista. Mutta jokainen tykkää mistä tykkää, täytyy vaan sanoa että yllätyin ratkaisustasi, sua kun olen pitänyt vastuullisena ihmisenä. Heidi
Kiitos kirjavinkistä, en ole sitä lukenut, mutta asioiden laajempi ymmärtäminen kiinnostaa kovasti. Tiedän toki all inclusiveen liittyvät ongelmat. Olen antanut itseni ymmärtää, että Kanarian saarilla asia ei olisi ihan niin musta-valkoinen – pitää selvittää tarkemmin. Tämä kun on ensimmäinen kerta koskaan all inclusivea omilla reissuillani.
Me päädyimme nappaamaan all inclusiven, koska hotelli on niin pienessä kylässä, että siellä ei kartan mukaan juurikaan ollut ravintoloita. Arvelin, että joka tapauksessa kantaisimme suurimman osan ruokabudjetista hotelliin, joten on halvempi ottaa se heti pakettina. Toivottavasti kylän ravintoloista saa muutakin kasvisruokaa kuin ryppyperunoita – ja eiköhän joku pieni retkikin tule tehtyä ja siinä samassa tuettua muita ravintoloita.
Tuo mainitsemasi tylsyys muuten kuulostaa nyt juuri parhaalta ikinä. Sen verran ollut haipakkaa, että seikkailijaminä on nyt vain ihan puhtaan levon, perheajan, kirjoitusflown ja hellivän lämmön puutteessa 🙂
Olimme vauvan kanssa kolme viikkoa Gran Canarialla tammikuussa, ei paha! Vähän kyllä seikkailtiin eli olimme ekan viikon Las Palmasissa (kaupunki ja ranta!), tokan patikoimassa Puerto de Las Nievesissä sekä Tejedassa ja kolmannen rantalöhöilemässä etelän Puerto Ricossa. Tämän kokemuksen pohjalta jättäisin saaren eteläosan kokonaan välistä, koska turisteille rakennettu rannikko, jopa kehuttu Mogan, oli minusta jotenkin masentavia. Ehkä olisin nauttinut etelästä enemmän jos ei oltaisi käyty noissa muissa kohteissa eka. Mutta isompien lasten kanssa kivaa ja helppoa lomailua sielläkin ihan varmasti!
Aamupala ainekset haettiin lähimarketista äitin kanssa meidän huoneeseen. Näkkäriä, kinkkua ja appelsiinimehua. Aamupalana joka aamu. Ja fantasia kaikkialla ja pizzaa ja uima-allas. Ja mä olin 9 vee. Niin ja sain ihanimman kukkanen ikinä. Ja oltiin yhdessä.