Kyllä, reissuun me siis olemme lähdössä, vaikka mikään ei nyt etene sillä tavalla kuin kuvittelimme. Mies on anonut ja saanut hoitovapaansa. Hän tekee viimeisen työvuoronsa ennen joulua ja jää siitä jälleen koti-isäksi aina syksyyn 2017 saakka. Päiväkotiin on ilmoitettu lasten pitkästä poissaolosta, ja kiitos kaupungin ja päiväkodin, saamme pitää lottovoittoina saadut päiväkotipaikat pitkän reissumme ajan ja lapset palaavat päiväkotiin syksyllä. Mitään muuta ei sitten oikeastaan olekaan valmiina.
Muistatte ehkä, kun kesällä kirjoitin suunnitelmistamme viettää talvi ulkomailla perheen kanssa? Kaikkihan alkoi jo 15 vuotta sitten minun ja miehen pitämästä haavevihosta, johon kirjasimme ylös toiveen viettää sitten joskus lapsiperheellisenä vuosi ulkomailla ennen lasten kouluikää. Vuosien saatossa ja lasten syntyessä suunnitelma selkiintyi. Aikomuksena oli toteuttaa irtiotto Uudessa-Seelannissa miehen vuorotteluvapaan turvin ja mun tehdessä töitä missä sitten menemmekään. Suunnitelma piti panna toteen esikoisen eskarivuotta edeltävänä vuonna, eli ensi syksystä lähtien.
Sitten vuorotteluvapaan ehtoja tiukennettiin, ja miehen mahdollisuudet irtiottoon karkasivat vuosien päähän ja lasten kouluvuosiin. Paruimme tovin haaveiden särkymistä, kunnes päätimme, että haave toteutetaan jollain muulla keinoin. Vuorotteluvapaa vaihtui hoitovapaaseen, mikä mahdollisti miehen pitkän vapaan, joka noin muuten olisi aika mahdotonta saada. Budjetti pieneni roimasti ja sitä myötä seikkailuaika lyheni. Mieskin tahtoi käydä välillä töissä, eikä tahtonut suoraan jatkaa hoitovapaataan. Löyhäksi aikatauluksi päätettiin tammi-huhtikuu 2017.
Syksyllä aika on ravannut eteenpäin sellaisella vauhdilla, että en ole pysynyt mukana. Myimme vanhan kotimme, ostimme uuden, muutimme ja nyt elämme yhä keskeneräisen remontin keskellä. Miehellä pyörähti käyntiin viimeinen vuorolista ennen hoitovapaata, mutta lentolippuja ei ole ostettu, asuntoa ei ole katsottu, oman kodin vuokra-asiat ovat pahasti kesken ja edes kohdetta ei ole päätetty.
Minä tykkään asioiden organisoinnista, järjestelystä ja suunnittelusta, joten on suorastaan hullua, miten ollaan yhä näin pahasti vaiheessa. Kodin remontti on vienyt paljon enemmän aikaa kuin luulimme, ja niinä iltatunteina kun olisi voinut googlailla Aasian kohteita, vuokrakoteja ja lentoja, me olemme laatoittaneet välitilaa, maalanneet lipastoa ja hioneet parkettia. Ja jos totta puhutaan, olisi ihanaa remontin valmistuessa vain hetki elää ihan tavallista ja remonttipölytöntä arkea täällä kodissa. Vaikka sitten niillä kurahousuilla. Samalla tajuan ongelman järjettömyyden. Perheellämme on ihana ja pieteetillä remontoitu koti Suomessa ja mahdollisuus lähteä maailmalle viettämään arkea. Jos tämä on meille ongelma, ollaan melkoisen onnekkaita.
Alkuperäinen ensi syksyyn sijoittuva suunnitelma olisi ollut täydellinen, myös rahan kannalta, sillä remontti on syönyt tilit tyhjiksi. Mutta emme vain voi jättää tätä tilaisuutta käyttämättä, jos on pienikin mahdollisuus kokea perheenä jotain tällaista. Minä teen reissun päällä töitä, joten hintatasoltaan edullisessa maassa me elämme mainosti ilman keittiöremonttiin uponnutta reissukassaakin. Ainakin näin koetan itselleni uskotella.
Nyt pitäisi siis kuukaudessa hoitaa yksi remontti loppuun, yksi kirja painokuntoon, ostaa neljät liput jonnekin ja hankkia vuokrakoti sieltä jostakin. Kuopuksen rokotukset pitäisi hoitaa kuntoon ja mahdollisesti hankkia koko sakille turistiviisumit. Talovahtiasia pitäisi hoitaa loppuun ja tyhjätä kodista kaikki henkilökohtainen juuri kun ne on paikoilleen saatu.
Ihan ensimmäisenä pitäisi päättää paikka. Ja se on ihan valtavan vaikeaa. Niin paljon upeita maita ja kulttuureita, joita kokea! Hieman kohteita rajaavat toiveemme elää pääasiassa varvassandaaleissa ja jossain niin kaukana, että sinne ei ihan yhden viikon reissulle noin muuten lähtisi. Aasia vetää puoleensa lämmön, rikkaan ja monimuotoisen kulttuurin, hyvä ruuan ja upeiden maisemien ansiosta. Myös Sri Lankaa mietittiin, mutta mun vanhemmat käyvät siellä tuttujensa luona sen verran usein, että mekin sinne heidän kanssaan joskus tulemme matkaamaan.
En tiedä kuinka paljon Eat, Pray and Love -elokuvalla on ollut vaikutusta, mutta jostain syystä Bali kiinnostelee kovasti. Ei olla ehditty tutustua koko maahan kunnolla tai edes pintapuolisesti, mutta mitä olen ymmärtänyt, Balin kulttuuri, maisemat, ruoka ja ilmapiiri noin yleensä tuntuisivat upeilta. Saarella riittäisi erilaisia kolkkia koluttavaksi. Ja toki näkisin itseni siellä joogaamassa pari tuntia päivässä ja löytämässä sisäisen zeniläisyyteni, mitä haavekuvaa saattaa hieman pari naperoa sumuttaa.
Kuultaisiinkin mielellämme kokemuksia Balilta ja etenkin siellä töitä tehneiltä. Käsittääkseni eskpattien suosimat asuinalueet ovat enemmän sisämaassa, mistä luulisin löytyvän hyvät fasiliteetit tehdä töitä netissä ja etänä. Silti en jotenkin osaa kuvitella eläväni Balilla ilman meren läheisyyttä etenkään lasten kanssa – iso uimapaikka ja jättimäinen hiekkalaatikko täynnä sopivan kosteaa hiekkaa käytettävissä koko ajan!
Balin lisäksi ollaan pohdittu Indonesiaa ja Malesiaa ihan vain kartasta katsomalla, sillä emme tiedä niistä maista juuri mitään. Myös Thaimaa pyörii puheissa koko ajan, ja mitä pidemmälle remontti on mennyt, sitä enemmän on myös alkanut houkuttaa Bangkokin lennot, joita saattaa bongata suht edulliseen hintaan. Teiltä saamieni vinkkien perusteella Thaimaassa kiinnostaa etenkin etätyöläisten suosima Chiang Mai, mitä nyt siinäkin mietityttää sijainta sisämaassa.
Nyt pitäisi luultavasti järjestää miehen kanssa koko päivän reissutreffit: hankkisimme lapsille hoitajan, ottaisimme koko päivän vapaata ja menisimme tietokoneen sekä kohdemaista kertovien kirjojen kanssa kahvilaan. Emme poistuisi kahvilasta ennen kuin olemme päättäneet kohteen ja parhaassa lykyssä ostaneet jo löytämämme superedulliset liputkin. Täältä tullaan, öööh, maailma!
Ihanaa seurata matkahaaveiden toteutumista, samat haaveet täälläkin, kunhan saisin miehen ylipuhuttua siihen, että se olisi ihan oikeasti mahdollista ja realistista 🙂 Jos aikomuksena on ostaa monia lentoja, niin Kilroylta saa mahtavaa palvelua, eikä hinnat erityisesti kalliimmaksi välttämättä tule. Ja varsinkin säästyy sitä aikaa ja stressiä 🙂 Tutkii vain itse ensin vähän vaihtoehtoja ja sitten sinne viimeistelemään. T: Reppureissulla lattareissa muutama vuosi sitten
Jee, aivan ihana!!
Aasiassa elää niin paljon halvemmalla kuin Suomessa, eli ne lennot tulee katettua jo siinä arjenpyörityserossa. Etenkin, jos laittaa himan sillä välin vuokralle – eikä harrasta kovin kalliita juttuja paikan päällä.
Mut rokotuksista, kääks! Ne pitää hoitaa kuntoon monta kuukautta aikaisemmin, koska osa rokotuksista vaatii kahta rokotuskertaa. Tosin niitä piikkejä saa kyllä matkankin aikana otettua, mutta kandee selvittää tämä mahd pian. Meille tuli yllätyksenä rokotusaikataulu ja jouduttiin sen takia vähän säätämään Uudessa-Seelannissa, kun etsittiin terveyskeskusta jossa puuttuvan piikin voisi ottaa.
Älkää menkö Malesiaan. Oli muun Kaakkois-Aasian jälkeen pettymys. Kalliimpi ja likaisempi kuin vaikkapa Thaimaa.
Tiina
Lääkeasiossa täälläkin – tarvitsetteko malaria-lääkitystä? Se kannattaisi aloittaa sen verran aikaisin, että jo Suomessa näkisi, jos sivuvaikutuksia tulee liikaa ja pitää vaihtaa merkkiä. Malaria-lääkitys voi tehdä myös ison loven matkakassaan – me käytämme merkkiä, jonka kustannukset ovat vuodessa useamman tonnin koko perheeltä; toki työpaikka meidän kohdallamme maksaa tämänkin.
Kilroysta olen sen verran eri mieltä että tarjosivat meille tosi kallista masilmanympärimatkaa vaikka matkustusajat oli joustavat jne. Itse löysimme huomattavasti edullisemmat ja paremmilla yhteyksillä.
Jos haluutte Aasiaan, ostakaa tän vkl:n aikana Finnairilta lentoliput ja miettikää myöhemmin minne jatkatte. Niillä on nyt black friday -tarjouksia ja noin halvalla en oo hetkeen nähnyt suoria lentoja 🙂
Bali on yksi Indonesian saarista, että jos Balille ootte menossa niin olette menossa Indonesiaan 😀 Mieheni on indonesialainen ja voin kyllä suositella maata joka suhteessa. Olen siellä käynyt lomilla, ollut yhden kevään päiväkodissa työharjoittelussa ja viettänyt 1v. tyttösen kanssa 7 viikon loman. Kaikki onnistuu, kun asenne on kohdillaan 🙂
Balilla ei olla käyty kuin ammoisina lapsettomina nuorena parina bilettämässä – siihen se on hyvä, halpa ja turvallinen paikka. Bali on yksi iso ruotsinlaiva, jossa eurooppalaiset käy muka opiskelemassa, aussit bilettämässä ja indonesialaiset töissä aka miellyttävät turisteja. Venäläisten bisnekset kukoistaa sen verran hyvin, että osa tiekylteistäkin on jo venäjäksi, halvimman guesthousen telkusta löytyi monta venäläistä kanavaa.
Indonesiasta suosittelisin Bandungia (meidän suvun kaupunki) tai Yogjakartaa. Kumpikaan ei ole rannalla, mutta jos ajattelee elävänsä ”normi lapsiperhe arkea” niin kansainväliset leikkikoulut, sairaalat, englantia puhuvat ihmiset, työn teon helpous jos netti oikeesti toimii jne. ja kaupunkien muut mahdollisuudet on kyllä iso juttu – ja aina voi ottaa viikonlopuksi kyydin hiekkarannalle 🙂
Jos Bandung oikeasti kiinnostaa, niin voin antaa lisää tietoa ja kontaktiemme sähköpostiosoitteet jne. Harkitkaa Indonesiaa vakavasti, se ei ole vielä turistoitunut samalla tapaa kuin esim. Thaimaa eli hinnat on vielä inhimilliset ruuan, vuokran ja elämisen suhteen!
Ooh, reppureissu lattareissa kuulostaa mahtavalta! Toivottavasti saatte lapsiperheversion siitä toteutumaan 🙂 Vähän ollaan Kilroynkin sivuilla käyty ihmettelemässä, mutta pitääpä katsella niitäkin tarkemmin.
No niin on ihanaa! Ja näin mäkin olen sen järkeillyt, että pidemmän reissun lentoliput tulee kuitattua eloämisen edullisuudessa noin muuten.
Rokotusten kanssa ei onneksi ole (vielä) kiire. Kaikki muut rokotukset on, paitsi Twinrix, jonka toinen vahvistus pitää ottaa kuukauden kuluttua ja kolmas puolen vuoden päästä. Eli tää tulee hoidettua kuten esikoisen rokotus ennen Thaimaan-kuukautta. Eka rokotus neuvolassa ja toinen joululomalla Pohjanmaalla :DD Että olisihan sen voinut tietty aikaisemminkin hoitaa, mutta kas kummaa. Hyvä, että te saitte rokotushommat järjestymään Uudessa-Seelannissakin.
Okei, kiitos kokemuksen jakamisesta. Indonesia nyt eniten kiinnostelee, ja pääsehän sieltä halutessaan (ja budjetin antaessa periksi) käymään Malesiassa.
Malarialääkeetarpeesta ei tosiaan vielä tiedetä, kun ei tiedetä kohdetakaan, auts 😀 Mutta hyvä kun muistutit asiasta. Mitä nyt katselin, näyttäisi siltä, että tarvetta ei ole missään noista mietityistä paikoista.
Erinomaisen hyvä vinkki, jättimäinen kiitos! Saatoit juuri säästää meidän matkabudjettia monen satasen verran!
Hahha, voi apua, tämä kertoo, miten vähän tosiaan ollaan ehditty perehtyä yhtään mihinkään 😀 Mutta kyllä tämä tästä.
Ja iso kiitos vinkeistä ja kokemuksien jakamisesta, näistä on paljon jeesiä, kun lähtee hakemaan suuntaa suunnitelmille. Vaikka ei nyt kohteesta ole vielä varmuutta, mielelläni ottaisin sinulta vinkkejä ja kontakteja, jos vain millään ehdit ja voit laitta sähköpostia. Mun osoite löytyy tuolta oikeasta yläkulmasta.
Heippa, minäkin vielä noista rokotukista haluan sanoa sen verran, että ne kannattaa selvittää pian. Itse muutimme Panamaan ja luotimme täysin suomalaiseen ohjeistukseen hepatiiteista, eli olimme ottamassa silloin 11kk vanhalle kuopuksellemme yhdistelmähepatiittia, mutta jostain syystä lähtötohinoissa unohdimme mennä neuvolaan ottamaan rokotuksen ja seuraavalla kerralla oli tärkeämpää antaa muita rokotuksia jolloin hepatiitille ei jäänyt enää kohtaa minne rokottaa. Onneksi. Koska Panamassa ei ole yhdistelmärokotteita hepatiitista. Täällä kuten monessa muussakin paikassa B-hepa annetaan vastasyntyneelle ja aika kauan sain vääntää lääkärin kanssa siitä, että hän uskoi ettei Suomessa näin toimita, taisi ihan tarkistaa jostain ennen kuin uskoi (WHO suositus on antaa vastasyntyneelle b-hepa). Mutta siis tarinan pointti oli siinä, että olisimme olleet pulassa, jos kuopukselle olisi annettu yhdistelmärokote Suomessa ja sitä jatkettu täällä (näin meille neuvottiin ja terkkari sai ohjeistuksen THL:ltä), koska täällä kyseistä yhdistelmää ei ole ja sitä olisi ollut vaikea jatkaa antamalla joko aata tai beetä, koska annostukset ja antokerrat ovat erilaisia.
Muuten kuulostaa just hyvälle! Balille vaan joogaamaan koko perhe!
Rokotuksissa on tosiaan monenlaisia ohjeistukia ympäri maailman. Esikoisen aikana mekin selvitettiin, että monessa maassa annetaan joku (eli kai tuo b-hepatiittirokote) jo vastasyntyneelle, mutta meidän piti odottaa esikoisen kanssa ihan viime tinkaan ennen Thaimaan-matkaa, että saimme antaa hänelle yhdistelmärokotteen ekan osan, joka sitten vahvistettiin just ennen reissua. Suomessa kun sitä ei mielellään anneta alle vuoden vanhoille, ja esikoinen oli kuukauden alle sen ekan rokotuksen aikaan.
Me nyt viime neuvolassa kyseltiin kuopukselle Twinrixiä, ja sen voi onneksi käydä ottamassa avoimessa neuvolassa ja vahvistus kuukausi sen perään. Viime tinkaan menee, mutta onhan tässä reissun lähtöajankohdasta riippuen vielä pari viikkoa-kuukausi aikaa ottaa eka 😀
Mäkin nään niin meidät joogaamassa Balilla, mutta totuus saattaisi olla toinen. Mutta hyvä silti, luulisin 🙂
Vietnam tai Kambodza? Halvempia kuin Thaimaa tai Malesia ja vähemmän turisteja. Mä varmaan valitsisin sen Vietnamin. Mä en muuten ole nyt ihan varma miten sadekaudet tuolla osuu. Malesiassa ainakin alkuvuosi on sateisempaa kuin syksy. Tuokin kannattaa selvittää.
Juuri palasimme Balilta perheemme kanssa, jossa olimme viikon ja toisen viikon Kuala Lumpurissa. Balilla olimme Sanurissa, josta vuokrarsimme talon airbnb:n kautta kaveriperheemme kanssa. Taloomme kuului kokki, joka valmisti aamiaisen ja halutessamme muutkin ruuat ja maksoimme vain ostoskulut. Lisäksi kokki kävi puolestamme kaupassa. Aivan mahtava palvelu eikä talo edes maksanut paljoa ja ostoksetkin olivat ihan pilkkahintaiset. Tällainen lapsiperhe lomailu on aivan mahtavaa!
Balilla varmasti riittää paikkoja missä käydä. Me kävimme yhden päivän automatkalla lähinähtävyyksillä (auto ja kuski vuokrattiin). Liikenne oli todella ruuhkaista ja vaikka emme kilometrillisesti käyneet kovinkaan pitkällä parissa paikassa käymiseen meni koko päivä eikä Balin luontoa nähty juuri ollenkaan. Tosin liikenneruuhkat ilmeisesti helpottavat Denpasarin ulkopuolella.
Sanurin ranta ei ehkä ole kaikkein paras mahdollinen. Se on aika matala etenkin laskuveden aikaan. Lisäksi rannassa on melko paljon merilevää ja snorklatessa nähtiin jonkin verran merisiilejä, joihin lapset eivät onneksi osuneet/nähneet.
Ruoka on hyvää ja halpaa. Kulttuuri on mielenkiintoista. Palvelut ovat myös halpoja. Lämmintä on ja merivesi on ihanaa. Indonesian eri osiin mennessä tarkistaisin turvallisuustilannetta eikä Malesiankaan kaikki paikat taida olla kaikkein turvallisempia.
Ihanaa matkaa minne ikinä päädyttekin!
Balilla useaan otteeseen olleena en suosittele lapsiperheenä, vesi ei ole kummoista sadekauden aikaan, turistialuiella jopa saastaista. 10 vuodessa paikka on mennyt ihan tukkoon liikenteen kannalta, skootteri on ainut järkevä vaihtoehto. Ja hinnat noussut.Jos bali kuitenkin polttelee, älkää menkö siellä etelään, vaan ennemmin pohjoiseen tai muille saarille. Itse kokeilemme nyt 3viikon reissua makesiaan penangiin ja lankawiin 1v naperomme kanssa.
Kuala Lumpurissa asuneena voisin kyllä suositella Malesiaa irtiottoa varten 🙂 Säätila KL:n seudulla on aika vakio läpi vuoden, mutta pohjoisemmassa monsuunien vaikutus kannattaa huomioida. En todellakaan pitäisi Malesiaa keskimäärin likaisempana kuin muuta Kaakkois-Aasiaa, mutta hintataso siellä tosiaan on kyllä hitusen korkeampi kuin esim. Thaimaassa, Vietnamissa, Indonesiassa tai Kambodzassa.
Itse kyllä suosittelisin Indonesian saarista nimenomaan Balia lapsiperheelle. Turismissa on hyvätkin puolensa, etenkin jos ei puhu indonesiaa… toki Jaavalla varmasti kohtaa ”aidompaa” Indonesiaa, mutta turismi on toisaalta myös aidosti osa Balin kulttuuria. Omat etunsa siitäkin on, että uskonto on eri näillä saarilla. Itse todellakin menisin Balille ihan jo mahtavan vegesafkan ja helpon elämäm perässä, muualla Indoissa kaikkea saa kuitenkin vähän säätää. Balin ekspattipääkaupunki Ubud on turistinen, mutta siellä kannattaa kyllä pistäytyä ravintoloissa ja joogaamassa… Myös Balin vuoristot on riisipeltoineen ihan huiman kauniita ja sielläkin kivoja kyliä. Lasten kanssa rantaelämä varmasti houkuttaa. Bali on pieni, ja ruuhkaa lähinnä pääkaupungissa, joten matkustus pääkaupungin ulkopuolella ei vie kamalasti aikaa. Teinä ehkä ottaisin pari majapaikkaa, sillä Ubudissa viihtyisitte varmaan hyvin ainakin muutaman viikon, mutta rannassa on oma viehätyksensä. Itärannikollakin on mukavia turistikyliä (Amed yms), joista saattaisi hyvin löytyä joku teille sopiva. Pohjoisessa oli mielestäni vähän turhankin rauhallista, ja välimatka esim. Ubudiin/pääkaupunkiin pitempi vuorien ylityksen takia.
Itse suunnittelen, että pääsisin vielä hoitovapaalla Balille pienen poikamme ja indonesiaa puhuvan mieheni kanssa, joten lapsiperhenäkökulmaa saareen on meillä pohdittu 😉
Kuulostaa oikein positiiviselta ongelmalta teidän lähtötohinat! Ymmärrän kyllä hyvin että tuossa tilanteessa saa stressin aikaiseksi, ei siinä mitään.
Oiskohan mitään ideaa siinä, ettei löisi kohdetta lukkoon ennen matkaa? Ostatte ne lennot ja jonkun helpon tuntuisen kaupungin vuokra-asunnon muutamaksi viikoksi. Siellä ehkä suunnitelma selkiytyy. Jos ei teillä ole kokemusta näistä maista hirveästi, voi olla vähän riskiä mielikuvien tai muiden suositustenkaan turvin tehdä pitkän aika välin sitoumaa johonkin paikkaan. Pystyyhän sitä maatakin helposti perillä vaihtamaan.
Fbookissa vois olla näiden maiden expat-ryhmiä (?) joista sais käytännön vinkkejä. Silti luulen että oma näkemys syntyy vasta perillä. Ihmisillä on erilaisia näkemyksiä kivasta arjesta ja ympäristöstä.
Tarkistakaa viisumiasiat huolella, jos suunnittelette pitkää reissua. Pitkiä (yli 2-3 kk) turistiviisumeita ei monessa maassa Kaakkois-Aasiassa saa. Joissain maissa ongelman voi kiertää käymällä välillä muualla, mutta ainakin Thaimaa on käsittääkseni tiukentanut suhtautumistaan tällaiseen toimintaan. Paikallisilta expateilta saa varmaan tuoreimmat infot. Toisaalta tolla alueella on monta kiinnostavaa maata ja esim. Air Asian lennot halpoja, niin ihan hyvin voi varmaan jakaa oleskelun usean maan kesken, ellei välttämättä halua koko ajaksi asettua tiettyy mestaan.
Ihanalta kuulostaa teidän suunnitelmat 🙂
Vielä sellainen vinkki, että Verkkokaupasta saa arkiaamupäivisin passikuvat eurolla. Tarvitte niitä kuitenkin läjän viisumeihin 🙂
Oltiin Penangilla tammikuussa 1-v:n kanssa ja tykättiin 🙂
Itse siis rakastin nuorena parikymppisenä Balia, surffausta, biletystä ja hyvää safkaa. 2010 tilanne oli viel ok mutta kun vertaa 2014 niin liikenneruuhkat oli ihan mielettömiä, autolla ei kyllä mihinkään pääse etelässä ja skootterin kyytiin en kyllä perhettäni paäkkaisi. Ja jokasrnen ajelun jälkeen oli noesta musta. Mutta Amed yms on kivoja paikkoja, myös lapsille kivan rauhallisia, hiekkarantojen hiekan sijaan pientä kiveä
En suosittele Balia. Tutkikaa Sri Lanka, siitä olen kuullut paljon hyvää.
Vietnamia ollaan mietitty kans, mutta luulen, että sinne tullaan pääsemään seikkailulle joskus myöhemmin. Sateita tosiaan on luvassa meidän reissuaikana esimerkiksi Balille, mutta ne ovat lyhyitä ja ajoittuvat yleensä iltaan tai yöhön. Saas nähdä 🙂
Ooh, kiitos reissukokemuksen jakamisesta! Balilla on tosiaan monenlaista maailman melko pienen saaren sisällä. Elinkustannukset ja hyvä ruoka kuulostavat kyllä kertakaikkisen mahtavalta jutulta.
Etelässä tosiaan kuulemma on tukkoista. Meitä se Ubud kiinnostelee arjen elämisen kannalta, mutta Amed oli mahtava vinkki. Koko aikaa ei rantahommissa vietettäisi, mutta näyttää paikalta, jossa olisi kiva käydä.
Voi kiitos, tällaista kommenttia ja kokemusta nyt kaipasin. Bali nimittäin vetää puoleensa, ei voi mitään 🙂 Mä luulen kans, että pitäisin siitä vibasta, jonka Balin hindulaisuus varmasti tuo saaren elämään. Myös maittavat, tuoreet ja edulliset vegesafkat ovat jo sellainen juttu, jonka tahtoisin kokea! Ubudia ollaan mietitty lasten kaverivajareiden ja mun töiden takia, mutta ollaan tuttavapiiristä kuultu siitä myös paljon hyvää arjen pyörittämisen kannalta. Ja siihen sitten joku rantapaikka vielä kylkeen, Amed kuulostaa erinomaiselta vaihtoehdolta.
Ongelma ja hoppu on tosiaan positiivista lajia 😀 Jokaisesta maasta tosiaan löytyy kaikenlaisia reissukokemuksia, joten intuitioon luottamalla sitä tässäkin mennään, mutta tarvittaessa sitä voi vaihtaa. Eskpattiryhmiin pitäisikin tosiaan liittyä, niistä voisi saada hyviä käytännön vinkkejä ja kokemuksia arjen elämisestä.
Joo, viisumiasioissa on tosiaan monenlaisia käytäntöjä. Mä luulen, että oli kohde mikä vain, tullaan käymään ainakin yhdessä viereisessä maassakin, kun kerran mestoilla ollaan 🙂
Erinomainen vinkki, kiitos!
Sri Lanka on tosiaan ollut mietinnässä sekin, mutta vanhemmillani on siellä sen verran paikallisia tuttavia tsunamin jälkeisistä hyväntekeväisyystöistä, että tullaan todennäköisesti käymään siellä ehkä pariinkin kertaan elämän aikana. Nyt siis jotain sellaista, mihin ei ehkä muuten tulisi lähdettyä 🙂