Vielä viimeisen kerran paluu tulen ja jään saarelle keskelle Atlanttia! Olen kirjoittanut keväisestä reissustamme Islantiin useamman postauksen, jotka ovat kootusti luettavissa täällä, mutta nyt viimeisenä luvassa lasten Islanti-suosikit. Sillä ei, Islantiin matkaaminen pienten lasten kanssa ei ole hullua. Tai ehkä on, mutta hyvällä tavalla.

Ennen Islannin-matkaamme esikoinen oli kertonut päiväkodissa, että me lähdemme reissulle satumaahan, jossa asuu hevosia sekä peikkoja ja jossa voi uida pipo päässä kivenkolossa. Siihen etukäteisodotukseen tiivistyykin hyvin se, mikä tekee Islannista niin mainion seikkailukohteen ihan koko perheelle. Siellä kohtaavat luonnonihmeet sekä jännittävä maagisuus, joka lähtee parhaaseen laukkaan lapsen mielikuvituksella.

Jos matkaat Islantiin pienien lasten kanssa tai jos porukka on vähänkään leikkimielinen noin muutenkin, lähiöjengi suosittelee tekemisiksi ja kokemiseksi näitä kymmentä asiaa:

Uiminen höyryävässä vedessä taivasalla. Islannissa voi tosiaan uida siellä kivenkolassa luonnon lähteissä, mutta pipo päässä uimaan pääsee yleisissä uimahalleissakin. Altaat lämpenevät geotermisellä energialla, joten lähes jokaisella pikkukylällä on varaa pitää omaa yleistä uima-allastaan ulkosalla niin kesällä kuin talvella. Pelkästään Reyjavikin aluella on 17 yleistä uimalaa, ja sisäänpääsy kustantaa muutaman lantin.

Meillä oli reissumme aikana tapana hoitaa lasten iltapesut islantilaisittain. Söimme iltapalan, minkä päälle kävimme lotraamassa höyryävän kuumissa altaissa. Pukutiloissa puimme lapsille päälle yökkärit ja vedimme päälle ulkovaatteet. Majapaikkaan päästyämme molemmat lapset sai kipata suoraan petiin. Majapaikan omistajalla olikin tälle iltapesutoimenpiteelle oma nimityksensä: pyjama swiming.

Peikkojen bongailu. Islantilaisista 56 prosenttia uskoo peikkoihin, ihan varmuuden vuoksi. Peikkotarinat kutkuttavat etenkin lasten mielikuvitusta, joten Islannin luonnonihmeiden äärellä retkeillessä yritimme samalla bongailla peikkoja. Esikoisen vinkkasi, että etenkin Thingvellir-kansallispuiston kivilohkareiden keskellä patikoidessa kannattaa olla tarkkana. Siellä kun kuulemma ainakin näkyi pari peikkoa, jotka ihmisiä väistellessään muuttuivat kiveksi, mutta jotka lasten tarkoille silmille näyttivät todellisen luonteensa.

Jäisen maan jäätelöhulluus. Reykjavikissa tuntuu olevan jäätelökioski ihan joka kulmalla, mikä on vähintäänkin outoa Islannin keskilämpötilaa ajatellessa. Islantilaiset taitavatkin miettiä, että aina on hyvä sää ja aika syödä jätskiä. Suurin osa jäätelökioskeista on auki iltakymmeneen tai jopa myöhempään. Testatessamme islantilaista jäätelökokemusta, opimme muun muassa sen, että on olemassa take-away-jätski ja että pieni jätski on noin saavillinen jäätelöä.

Kissojen kaupunki. Reykjavikissa kulkiessaan ei voi olla laittamatta merkille ovenvierustoilla ja aitojen päällä loikoilevia kissoja. Ne kulkevat kaupungissa vapaana ja ovat persoja myös muiden kuin omistajiensa rapsutuksille. Lasten kanssa kylillä kulkiessa taukoja tuli mukavasti, kun pysähdyimme jokaiseen kadunkulmaan paijjaamaan kissoja.

Aarrejahti rannalla. Islanti on saari keskellä Pohjois-Atlanttia, joten siellä pääsee kokemaan rantatunnelmaa, jota varmasti Muumipappakin arvostaisi. Mustan laavahiekan seasta voi kaivella aarteita, ja suolaisena tyrkyävä meri tuo tarinoita ja saa mielen seikkailemaan. Päivän kruunaa autiolle rannalle katettu eväsretki.

Islanninhevoset. Islannissa hevoset ovat omalaatuisia: pieniä, pörröisiä ja erityisen ihmisrakkaita. Jos islanninhevonen viedään pois Islannista esimerkiksi kisoihin tai näyttelyyn, se ei enää koskaan saa palata takaisin kotimaahansa. Me emme päässeet reissullamme satulaan ja kokemaan issikan omalaatuista askellajia tölttiä, mutta saimme silti rapsuttaa useaa karvaista hevoskaveria matkoillamme. Hevosia kun laidunsi ympäri karua maata, ja jos niiden läheisyyteen pysähtyi autolla, sai olla varma, että joku hevosista tuli uteliaana moikkaamaan.

Söpöt kahvilat. Reykjavik on täynnä pieniä söpöjä kahviloita, joiden pehmoisiin nojatuoleihin on lastenkin kanssa hyvä unohtua lojumaan. Islannissa lapsien kanssa on tervetullut olo joka paikkaan. Erityiskohtelu ravitsemusliikkeissä ei ole kiinni edes syöttötuolirivistöistä, vaipanvaihtopisteestä ja värikynistä, vaan siitä, miten lapset otetaan huomioon asiakkaina ja ihmisinä. Tästä postauksesta löytyvät meidän tarkemmat vinkkimme kahvilaluuhailuun ja maistuviin aterioihin Reykjavikissa.

Sadepäiväluuhailu Laundromat-ravintolan valtavassa leikkihuoneessa. Kahviloista ja ravintoloista on nostettava erikseen esille vielä Reykjavikin keskustassa oleva Laundromat, jonne kannattaa sadepäivinä paeta. Ruoka ravintolassa ei ollut erityistä, mutta sen alakerrassa oleva leikkihuone on.

Leikkihuone on jättimäinen, mikä antaa lapsille mahdollisuuden juosta ja kiipeillä kaikkien ehtymättömien energiavarastojensa edestä. Samalla aikuiset saavat hetken hengähtää ja ryystää kahvilapuolen ihan ok-tasoista kahvia. Erityismaininta hymyn nostattaneesta mainoksesta ravintolan ulkopuolella: ”Go ahead & brestfeed. We like both babies ja boobs”, plakaatti hehkuttaa.

Laugardalurin kotieläinpuisto, huvipuisto ja leikkipuisto. Laugardalurin viheriöivät puistoalueet houkuttelevat viettämään leppoisaa päivää lyhyen bussimatkan päässä Reaykjavikin keskustasta. Alueella on kasvitieteellinen puutarha sekä kotieläinpuisto. Me kävimme rapsuttelemassa islanninhevosia ja lampaita, ja minä olisin voinut jäädä koko päiväksi seurailemaan alueella vapaana tepastelevien kanojen sielunelämää.

Eläinpuiston ohessa on myös pieni huvipuisto, jossa osa laitteista on ilmaisia ja maksullisia. Lapset ajelivat muun muassa polkuautoilla ja kaivoivat hiekkaa sähköllä toimivilla minikaivureilla.

Perheen yhteinen aika. Kuten kaikilla reissuilla – kävi sitten päiväretkellä takapihan metsässä tai puolenvuoden irtiotolla toisella puolella maailmaa – tälläkin matkalla parasta oli perheen yhteinen aika. Tällaiset seikkailut on kiva kokea yhdessä ja samalla avartaa maailmaansa ja ymmärrystään yhdessä perheen kanssa. Tämä minun sakkini kun vain on besta í heimi, parasta maailmassa.