Olettehan jo tehneet kesäretken tänne meidän lähiöön – jos ette satu olemaan yhtä onnekkaita kuin me ja asumaan täällä? Jos ette ole ja majailette Helsingissä, nyt äkkiä fillari tai metro alle ja Herttoniemeen. Jos ei muuta, niin piipahtamaan tuohon metroaseman kupeessa olevaan Taukotila-kesäkahvilaan ja loikoilukeitaaseen.

Muistanette ehkä, kun keväällä kirjoitin paikallisten asukasaktiivien sekä yrittäjien yhteisestä hankkeesta, jonka ajatuksena oli tuoda säpinää Herttoniemen metriksen aukiolle? Sen he nimittäin tosiaankin ovat tehneet. Kesäkuusta lähtien aukiolla on toiminut kesäkahvila, joka pitää majaansa HKL:n kuljettajien vanhassa taukotilassa, mistä myös kahvila on saanut suoraviivaisesti nimensä.

Kahvila Herttoniemen asemalla

Kun keväällä kävin ottamassa nämä kuvat remppavaiheessa olevasta Taukotilasta, en osannut nähdä, minkälainen kaupunkilaisten kohtaamispaikka rupuiselle metroasemalle vielä nouseekaan. Vaikka kuinka kotilähiötäni rakastan, metroasema on aina ollut se ikuiselta vapulta haiseva välietappi, johon ei ole tehnyt mieli jäädä notkumaan yhtään ylimääräistä. Mutta katsokaa nyt, miltä täällä nykyään näyttää!

Taukotilan sisustus ja sen puitteet ovat toki edelleen raffit, mutta niin pitääkin. Menneisyyden kuuluu näkyä, sillä se tuo meininkiin mielenkiintoa ja syvyyttä. Sisätiloissa putket on jätetty näkyviin ja lattiaan ovat pinttyneet paikan entisen elämän jäljet. Ne tuovat mukavan kontrastin vaalealle puulle, uusille maalipinnoille, viherkasveille ja tuoreen kahvin tuoksulle. Uuden ja vanhan yhdistämisen näkee esimerkiksi pöydissä, jotka kuuluivat Taukotilan entisen elämän sisustukseen, mutta jotka nyt maalattiin ja joihin vaihdettiin vanerikannet.

Kahvila Taukotilan tarjonta

Kahvilan vitriinistä löytyy muun muassa raakakakkuja, korvapuusteja ja jäätelöä. Taukotilan kevyt salaattilounas on hinta-laatusuhteeltaan hyvä. Muistaakseni hintaa on 8,5 euroa ja hintaan kuuluu myös kahvi. Mä olen silloin tällöin myöhään töihin kiitäessäni napannut Taukotilasta take-away -lounassalaatin, hakenut K-marketin kulmalta mukaan jälkkärimansikoita ja juonut salaatin kyljessä tulevan kahvini metron oransseilla penkeillä istuen. Ja Taukotilasta kahvinsa saa myös kauramaitoon tehtynä ja se lehmän mölö on luomua, mikä on hieno juttu se.

Lasten mielestä Taukotila – eli metron hiekkalaatikkokahvila – on myös ihaninta, mitä kotikulmille on hetkeen tapahtunut. Pieteetillä toteuttamani kahvilakulttuurikasvatus on tuonut tulosta – haha!– ja molemmat lapset tykkäävät käydä kahviloissa. Taukotilassa vetoavat kuitenkin enemmän ihan muut asiat kuin kaffittelu. Siellä on leikkipaikka telttoineen ja piirustusnurkkaus. Pihan riippukeinuissa kelpaa köllötellä koko perheen, ja hiekkalaatikko on ikihitti. Kiitos Lasten PR:lle ja Plastexille, kun pyynnöstäni sponsoroivat Taukotilan hiekkalaatikolle pelit ja vermeet. Suomessa valmistetuilla sangoilla, lapioilla ja muilla hiekkaleluilla kelpaa rakentaa lähiön komeinta hiekkalinnaa.

Mutsinäkökulmasta on vielä hypetettävä Taukotilan lastenhoitohuonetta, jossa riittää lääniä vaihtaa vaippaa. Viihtyisäkin se on pöytäryhmineen ja viherkasveineen, mikä ei todellakaan ole jokaisen kakkavaippavaihtolan laita. Sinne kelpaa siis vetäytyä myös imettämään rauhassa, jos vaikka lapsella on meneillään niin sanottu pöllöniskavaihe, mikä tekee ihmisvilinässä imettämisestä hivenen rasittavaa.

Ja kun Taukotilan lääni on otettu haltuun, voi napata tiskiltä mukaansa eväät ja suunnistaa johonkin lähiseudun retkikohteista. Lähiömutsi tiimeineen suosittaa esimerkiksi painelemaan muina saariston lapsina Vartiosaareen, käymään uimassa Kivinokassa, seikkailemaan Kruunuvuorenrannan hylätyille huviloille tai tekemään retken tuonne meidän takapihan metsiin, josta seudun luonnonsuojelualueetkin alkavat.