Tiedättekö sen tunteen, kun hyvän ruoka-annoksen ääressä alkaa itkettää – siksi että ruoka on niin taivaallisen hyvää? Lasten syntymien jälkeen musta on tullut yhä vahvemmin ruokapillittäjä. Uskon sen johtuvan herkistyneistä aisteista, mutta myös siitä, että täydellisen annoksen onnen ymmärtää nyt paremmin. Kun lounas on ollut kuukausien ajan yhtä kuin seisaaltaan ahmittu aamuinen voileipä, ei ihme, että makuelämysten ja kauniiden esillepanojen äärellä vähän itkettää.
Pari vuotta sitten La Gomeralla päädyin pillittämään annosten äärellä harva se päivä. En olisi ikinä uskonut saavani Kanariansaarilla niin yksinkertaista, tuoretta ja hyvää ruokaa. Vuoristoisella pikkusaarella oli omat mikroilmastonsa, joissa avokadot kypsyivät kermaisiksi ja munokoisot meheviksi.
Ravintoloissa vihannekset olivat esillä vitriinissä, josta asiakas valitsi mieleisensä. Niistä kokki sitten valmisti espanjalaista tapaskulttuuria mukaillen aterian. La Gomeralla minä sain myös elämäni parhaimmat kesäkurpitsat. Ne oli pehmeitä, mutta silti paiston jäljiltä rapsakoita. Päällä ei ollut kuin suolaa, mustapippuria ja saaren taikaa, palmusiirappia. Varmistin monta kertaa, että voiko tosiaan olla näin. Kyllä. Yksinkertaisen itkettävän hyvää.
Toin silloin matkalaukussa kotiin niin monta pulloa palmusiirappia kuin kykenin. Käytin niitä erityistilanteissa, mutta loppumaanhan ne pahaiset pääsivät. Nyttemmin olen tajunnut, että suomessakin piilee samanlaista taikaa, jolla pääsee lähes yhtä maittavaan lopputulemaan. Hunaja nimittäin! Keittiössämme kaivetaankin hunaja esiin lähes poikkeuksetta, jos valmistamme kesäkurpitsaa. Nyt kun Hansaaren viljelyksiemme kesäkurpitsasato on edelleen tilassa räjähdys, kesäkurpitsaa on laitettu melkein kyllästymiseen asti.
Mutta tähän kesäkurpitsavuokaan ei vain voi kyllästyä. Tämän reseptiä on kysellyt myös moni ruokapöydässämme istunut. Eikä vähiten eräs henkilö, joka paistoksen lopputtua ryysti silmät ummessa maiskutellen vielä vuoan pohjalla olevan liemenkin.
Sadonkorjaajan kesäkurpitsavuoka
- Yksi pienehkö vihreä kesäkurpitsa
- Yksi pienehkö keltainen kesäkurpitsa (tai yksi kunnon jötkäle vain toista väriä)
- Yksi keskikokoinen munakoiso
- Oliiviöljyä
- Mustapippuria
- Suolaa
- Oreganoa
- Viisi tomaattia
- Tuoretta chiliä syöjien mukaan (itse laitoin kolme mietoa chiliä)
- Viisi valkosipulikynttä
- Kaksi loppukesän kesäsipulia varsineen (eli sipuliosat ovat jo isoja)
- Kaksi mozzarellan mötikkää (a 125 g)
- Fetaa 200 grammaa
- Hunajaa
- Tuorebasilikaa
Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. Leikkaa kesäkurpitsat ja munakoiso keskeltä pitkittäissuunnassa halki ja siivuta puolikkaat lohkoiksi. Levitä ne uunipellille, roiskota reilusti oliiviöljyä päälle ja rouhi vielä mustapippuria ja suolaa sekä oreganoa kyytiin.
Kypsennä kesäkurpitsaa ja munakoisoa uunissa sen ajan, kun esivalmistelet loput ainekset. Pilko tomaatit ja hienonna sipulit sekä chili. Kuutioi mozzarella ja hienonna feta. Voitele iso laakea uunivuoka.
Levitä uunivuon pohjalle kerros uunissa paahtuneita kasviksia, joiden päälle lorottele reilulla kädellä hunajaa. Sitten lado päälle tomaatteja, sipuleita, chiliä ja juustoja. Toista näitä kerroksia muutaman kerran.
Kypsennä kesäkurpitsavuokaa 225 asteessa noin 25 minuuttia ja anna vetäytyä tovi ennen tarjoilua. Lätkäise keskelle pöytää paistoksen lisäksi basilikapuska, josta ruokailijat voivat lisätä muutamat lehdet omille annoksilleen.
Nauti! Ja muista nuolla lautaset sekä uunivuoka vielä lopuksi.
Tää on huikean hyvää! Tuli ihan nälkä tätä kirjoittaessakin 😀
Nam, hyvältä ja maukkaalta kuulostaa! Voi, antaisitpa vauvanruoka reseptejäkin joskus :). Vinkkejä kaivataan 🙂
Hyvää ja maukasta se myös on! Tuo meidän vauva on jo niin iso, että syö ihan samoja ruokia kuin me muutkin, eli myös tätä 🙂 Suolan kanssa pitää tietenkin vähän kikkailla, mutta muuten pupeltaa samalta pannulta meidän muiden kanssa.
Haluan vain muistuttaa ettei hunajaa saa antaa alle 1-vuotiaille lapsille botulismiriskin vuoksi!
Hunaja on kuumentamatonta elävää ravintoa, joten siinä saattaa esiintyä Clostridium botulinum -bakteerin itiöitä. Bakteerin itiöt kuitenkin tuhoutuvat esimerkiksi silloin, jos ruoka kypsennetään 120 asteen lämmössä. Suomen mehiläishoitajien liiton sivuilta voi lukea lisää, samaten Eviran sivuilta.
Näyttää herkulliselta, pakko varmaan tehdä joskus 🙂
Nyt kun on menossa muoviton syyskuu (https://m.facebook.com/?_rdr#!/events/925252910866266), ois kiva kuulla vinkkejä muovin vähentämiseen tai muuten ekologisempiin valintoihin 🙂
Muakin kiinnostaisi tästä aiheesta postaus sun näkökulmasta.
Nam! Resepti yhdistää noin kaikki lempiruoka-ainekseni joten menee pakosti kokeiluun! Kiva kun löytyy reseptejä joissa feta ja mozzarella käyvät uunin kautta niin tällainen raskausruokavaliorajoittunutkin pääsee nauttimaan pehmeistä juustoista.
Nappi
Nyt kuulosti niin hyvältä jo ainekset että jopa mun lihaa tulisesti rakastava avomieheni antoi luvan kokeilla tätä reseptiä 😀 tosi hitaana pilkkojana kysyn kuitenkin vielä, että kuinka kauan suunnilleen pidit uunissa kesäkurpitsaa ja munakoisoa ennen muitten ainesten latomista? ettei mene yli kun mä vielä nysvään niitä tomaatteja….
Kiitos postaustoiveesta! Mä oln tätä tässä aamupäivän makustellut, mutta musta tuntuu, ettei mulla ole mitään niin suurta ahaa-elämystä tarjottavissa, että saisin tästä postausta aikaiseksi 🙂 Ihan perushommilla mennään, laukussa aina kangaskassit kauppareissuille, pakkaukset ja paketit mieluiten pahvia kuin muovia ja hevi-osastolta enemmän irtotavaraa kuin muoviin pakattua. Mutta muiden vinkkejä mäkin kuulisin mielelläni 🙂
Kun laittaa vuokaan kaikkea hyvää sekaisin, ei voi tulla kuin hyvää 😀
Jes! Toivottavasti mieskin rakastuu tähän 🙂 Mä en oikein osaa sanoa, kuinka pitkään kesäkurpitsaa ja munakoisoa siellä uunissa pidän, ehkä 10–15 minuuttia kaikkeen säätöön menee. En usko, että saat niitä ylikypsiksi, vaikka menisi tuplasti kauemmin silputa tomaatti, hih!
Moi ja kiitoksia mielenkiintoisesta blogista! Meillä on samanikäinen poika kuin teillä ja tässä ollaankin aloitettu käyttämään hänenkin ruuissaan hapanmaitotuotteita (lähinnä jugurtti ja raejuusto). Toi resepti vaikuttaa aivan loistavalta! Mites feta ja mozzarella vauvalle, onko hän syönyt niitäkin?
Kiitos kiitoksista! Me tosiaan syödään nykyään samoja safkoja koko perhe, joten joo, vauva syö myös fetaa ja mozzarellaa. Mutta mikään ravintosuositusopashan Lähiömutsi ei ole, joten sitä mukaa kannattaa oman vauvan kanssa toimia 🙂
Mitäs luulet toimisiko resepti maidottomana eli ilman juustoja? Vai ovatko koko ruoan ”ydin”?
Juuri tein ja söin tätä – ihanaa oli, kiitos vinkistä 🙂
Hyvä info tuo hunaja koska aattelin testata tätä tänään ja pohdin hunajan käyttöä. ”Vauva” tosin on jo vähän yli vuoden. Mutta olen hysteerinen 😉
Terve varovaisuus on varmasti hyvä vain. Esikoisen kanssa mä olin hurjan tarkkana, mutta kuopuksen kanssa ollaan lepsuunnuttu, ehkä vähän liikaakin 🙂
No mä mietin postausta kirjoittaessani, voisinko mainita mahdollisesta juustottomuudesta jotain. Aika paljon noista juustoista kyllä tulee tuntumaa ja makua, joten en sitten maininnut. Mutta ihan varmasti hyvää tulee ilmankin. Silloin laittaisin reilummin öljyä sekä maustaisin vähän enemmän ja monipuolisemmin mausteilla.
Niin jännää aina kuulla, että mun reseptieni perusteella sitten tehdään ruokaa, hihii! Ja ihana kuulla, että tykkäsit 🙂
Kiitos reseptistä! Tuolla uunissa muhii juuri tämänmoinen ruoka 😉 Kohta päästään maistamaan!
Nyt on pakko kommentoida ensimmäistä kertaa; KIITOS!!! Siis niin parasta ruokaa pitkiin aikoihin!! Tää resepti tulee meille vakiokäyttöön!
Söi, santsasi, ja otti vielä evääksi töihinkin 😀 jätän tämän siis ihan meidän vakkari ruokalistalle, kiva saada sinne jotain kasvisruokaakin vaihteeksi 🙂
Kiitos reseptistä, oli huisin hyvää ja helppoa. Jalostin heittämällä aurinkokuivatuista tomaateista jääneen öljynjämän sekaan, ei ainakaan huonontanut lopputulosta. Ja toimii hyvin lisäkkeenä vaikka broilerinfileelle, jos ei ole kasvissyöjä 🙂
Vastaanpa tänne, kun juuri tein tätä maidottomana. Laitoin soijapohjaista, valkosipulin ja yrttien makuista tuorejuustonkaltaista hommaa juustojen korvikkeena. Tuli kyllä erittäin hyvää, sekä omasta, että lihansyöjä-miehen mielestä, (joka syötyään vilkaisi ohjetta ja erittäin tyytyväisenä nuoli lautasenkin, kun kerran käskettiin), mutta kiittämätön vajaa 3-v maitoallergikko ei edes maistanut. Ensi kerralla teen kyllä sitten ihan oikeilla juustoilla ja nirppanokka saa syödä jotain muuta 😉
Kiitos reseptistä, ihana ruoka, jää varmasti meillekin vakiovalikoimiin. Keitin pastaa lisäkkeeksi, kun mulla on joku pakkomielle, että täytyy aina olla jotain hiilaria ruoalla 😀 Hyvä resepti! Jännä toi hunaja!
Kiitos reseptista, toimii vielä lokakuussakin 🙂 Lihaan menevä puoliso pyysi saada lihaisempaa versiota, joten lisäsin palvikinkkua omaan reseptiini. Toimii näinkin!
Miten monelle ohjeesta tulee? 🙂
Hyvä kysymys. Siitä tulee tuollainen ”perusvuuallinen”, joka kuvissakin näkyy. Riippuu myös syöjien nälkäasteesta 😀 Mutta arvioisin, että noin kuudelle hengelle.
Hyvää tietoa, kiitos! Ja vaikka maitoallergikko ei maistanut, en voi olla hymyilemättä sille, että sun miehesi oli myös nuollut lautasen ohjeen mukaisesti 😀
Ole hyvä! Mahtava kuulla, että resepti on päässyt käyttöön 🙂
Niin kiva kuulla, kiitos! Tämä ON hyvää 🙂
Ole hyvä, ihana kuulla, että siitä on ollut iloa. Ja tätä voi tosiaan varioida sen mukaan, mitä kaapista löytyy 🙂
Niin kiva kuulla! Meilläkin tämä on jokakesäinen vakkarisafka. Ja miksei talvellakin, mutta kesällä tätä kuluu, kun pääraaka-aine on halpaa. Hunaja on tärkeä – ja niin toimiva juttu tässä 🙂
Niin mahtava kuulla, että reseptistä on ollut iloa 🙂
Tämä on aivan mieletön resepti. Tein nyt jo toisen kerran ja olen kertonut reseptistä monelle ja he, jotka ovat tehneet tätä, ovat olleet aivan haltioissaan tästä ruoasta. On jäänyt minulle ihan vakkari reseptiksi. Kiitos 🙂
No niin, nyt se on uunissa . Katsotaan, onko se yhtä hyvää kuin te kaikki sanotte
Kyllä se oli, jatkoon menee
Epäonnistuin enkä tiedä missä,sillä yritin tehdä kaiken ohjeen mukaan.
Ehkä juustot,joista tuli kumimaisia,käytin laktoosittomia juustoja. Toiseksi
nestettä oli valmiissa laatikossa ”valtavasti”.
Tein tuota vuokaa ja hyväähän se oli nälkään, muttei nuoltavaksi asti. Jos teen vielä uudestaan pitää tuunata että saa maistuvavampaa aikuiseen makuun. Mulle kesäkurpitsa maistuu raakana parhaiten. En ole oppinut kypsentämään sitä mieleisekseni. Pitää vaan keksiä kaikenlaisia käyttötapoja näin sesongin aikaan kun on ylituotantoa 🙂
Tämä oli taivaallisen hyvää. 4 kertaa melkein perätysten tätä tehty. Sivusto lähti myös jakoon kun muutkin halusivat reseptin. Kiitos reseptistä.
Mahtavan hyvä paistos. Vedän nyt kylmänä suoraan vuoasta. Menee ehdottomasti jatkoon!
Jes, ihana kuulla!
Kiitos reseptistä! Oli aivan mielettömän ihanan makuista. Teen satavarmasti uudestaankin =)
Todellakin paras kasvisruoka pitkästä aikaa (kukkskaaligratinin lisäksi kun tehty oikeanopppisesti bechamel ksstikella)! Vuoka upposi kerrallaan neljäälle, mukaan lukien 7 ja 3veet pojat 😀 KIITOS!
Ihan mielettömän hyvää! Kiitos! Ja lautasetkin tuli nuoltua. Toisen kerran valmistin ruokaa kesäkurpitsasta. Onneksi bongasin tämän erilaisen reseptin testattavaksi. Taatusti tulee tehtyä tätä toistekin.
Oli todellakin hyvä ruoka. Kiitos reseptistä
Tein äsken täällä Purnussa tätä paistosta- tosin munakoiso puuttui. Tilalle laitoin pieniä lehtikuusentatteja. Ja hyvää tuli. Kiitos ohjeesta!
Juuri uuniin menossa! Sattumalta löysin tämän reseptin ja kaapissa vielä vajaa purkki Gomeran siirappia!
Ihan tajuttoman hyvää. Varmaan paras ruoka mitä oon ikinä syöny! Myös melko edulliset ainesosat. Voisin syödä tätä joka viikko!
T. opiskelija, munakoiso- ja kesäkurpitsalover