Äiti ja kaksi lasta. Yksi silottelematon arkikuva viikossa, vuoden ajan. 

Olemme asuneet kaksiossamme nelihenkisenä perheenä pian kymmenen kuukautta, ja asumismukavuuden kanssa on juuri kuten arvelimmekin. Näin on just hyvä. Täytyy kuitenkin sanoa, että voisin olla eri mieltä, ellei meillä olisi pienen yksiön kokoista häkkivarastoa näppärästi heti seuraavassa kerroksessa.

Siellä on säilössä niin sukset, luistimet, matkalaukut kuin talvi/kesäulkovaatteet. Pelkästään vaatekaapin kokoinen jääkiekkovarustekassi veisi kotona tilaa, noh, sen vaatekaapillisen. Sieltä noudetaan viikoittain käyttöön ja palautetaan säilytykseen salibandyvermeistöä, ulkopelejä ja lasten kylpyammeet. Kausittain tarvitaan pulkkia, liukureita, lampaantaloja, kuivuria, mehumaijaa ja marjastus- ja sienestysvälineitä sankoineen. Retkeilykamat rinkkoineen, telttoineen, makuupusseineen, retkikeittimineen ja muine härpäkkeineen täyttävät seinustalla tönöttävän naulakon lisäksi pari isoa säilytyslaatikkoa. Myös lasten turvaistuimia säilytetään ullakolla poissa jaloista, samaten kuin työkalupakkia sekä vieraspatjoja ja täkkejä.

Ollaan myös säilytetty lähes kaikki esikoisen vanhat vaatteet ja muut vauvahärpäkkeet. Yhdessä vaiheessa niistä täyttyneitä laatikoita kohosi varastossa kahdessa kattoon asti ulottuvassa pinossa. Morjens. Kumpparit poikineen vievät loppupeleissä aika hitosti tilaa. Vaikka ei olisikaan yhtä järjestelmällisyyttä rakastava kuin minä, voitte varmasti kuvitella kiksien määrän, kun niitä säilytyslaatikoita on vihdoin voinut alkaa tyhjentää eteenpäin. Vein juuri pari isoa kassia pieneksi jääneitä vaatteita ja tarpeettomaksi jääneitä vauvatarvikkeita Ipanaisen kirpparille, jossa ne ovat myynnissä vielä ainakin ensi viikon ajan.

Vauvatarvikekaaoksen taltuttamisen jälkeen varastossa alkaa olla mukavan väljää. Ja sellaisena se aiotaan pitääkin. Sateisena kesänä on ollut aikaa järjestellä nurkkia, ja ollaan käyty läpi myös varastoa. Päätettiin vihdoin laittaa eteenpäin varastossa seisottamamme pinnasänkykin, sillä se vaihe tullaan skippaamaan kuopuksen kanssa kokonaan. Pinnasänky ja muutama muu ”ehkä sitten joskus meillä on tälle tarvetta” -kaluste ja tavara odottaa nyt Kierrätyskeskuksen ilmaista noutoa. Jos käytämme parvekkeemme sähkögrilliä kerran–kaksi vuodessa, sen säilyttäminen ei ole ihan kustannustehokasta. Mieluummin istutaan nuotiolla nekin kerrat. Kierrätyskeskuksen noutopalveluun on muuten nyt juuri muutaman viikon jonot – sateinen kesä on tainnut saada muutkin tutkimaan nurkkiensa tavaroita arvioivalla silmällä.

Jaa: