Tein nimittäin jääteesangriaa, joka raikkaudessaan sopii janon sammuttajaksi kevään sekä kesän rientoihin. Kokeilin sekoitukseen useampia keittiökaapin uumenissa olevia tee-vaihtoehtoja, mutta selvästi paras oli korruptiolahjana saamani Pukkan sitruuna-mandariini -tee. Koska se ei sisällä varsinaista teetä lainkaan, ei siinä ole myöskään kofeiinia. Perheen snadeimmille kavereille tämä jäätee sopii myös siksi, että siihen ei ole lisätty sokeria, vaan makeutus tulee hedelmistä ja hunajasta.
Jääteesangria kaikenlaisiin karnevaaleihin (kaksi kannullista)
- 2 litraa vettä
- 6 pussia Pukka sitruuna-mandariini -teetä (tai jotain muuta sitrushedelmäistä teetä)
- 4 rkl hunajaa
- 2 appelsiinia
- 1 sitruuna
- 2 lime
- 1 minttupuska
- jääpaloja
- halutessasi pensasmustikoita
Valmista tee isossa kattilassa. Kuulemma kylmään veteen tehdystä teestä tulee kirkkaampaa, mutta mä halusin kunnolla makua irti, joten keitin veden. Kuumaan veteen oli myös helppo sekoittaa hunaja mukaan. Jos valmistat teen suoraan kylmään veteen, sekoita hunaja erikseen pieneen määrään kiehuvaa vettä ja sekoita teen joukkoon. Anna teen jäähtyä jääkaapissa.
Raasta yhden appelsiinin ja puolikkaan sitruunan kuoret ja sekoita teen joukkoon. Purista joukkoon raastetun appelsiinin ja puolikkaan raastetun sitruunan mehut. Lisää vielä yhden kokonaisen limen mehu puristettuna.
Nyt jääteen peruspohja on valmiina. Tee säilyy jääkaapissa pari päivää, joten voit tehdä sen tähän asti valmiiksi jo hyvissä ajoin ennen tarjoilua. Lisää loput ainekset settiin vasta juuri ennen tarjoilua, jotta hedelmät ja mintunlehdet pysyvät freeseinä.
Kaada jäätee kannuihin. Lisää mintunlehdet, joista osaa voit vähän rikkoa kämmentä vasten saadaksesi maun paremmin irtoamaan. Lisää viipaloituna yksi appelsiini, yksi lime ja yksi puolikas sitruuna. Lisää reippaasti jäitä. Koristele halutessasi pensasmustikoilla.
Ja jos haluat juomasta alkoholillisen, tiedät kyllä, mitä tehdä.
Wow!
Kiva idea vappuun tuo jääteesangria!
Ja väriä elämään!
Hauskaa vappua ja ihanaa toukokuuta!
Lähetän ripauksen mantelinkukkien tuoksua täältä Mantelilaaksosta!
Kuulostaapa herkulliselta!
Ei kuitenkaan alle yksivuotiaalle, kun sisältää hunajaa.
Hauskaa vappua teidän perheelle!
Heippa,
tämä kommenttini ei varsinaisesti liity tähän postaukseen, mutta laitanpa tulemaan kuitenkin. Aiemmin jonkin postauksen kommenteissa oli vähän puhetta siitä, kuinka teidän perheessä kamera on mukana jokaisessa menossa arjessa ja juhlassa. Kuvia varmasti kertyy hurja määrä. Meillä kuvataan aika maltillisesti, mutta silti tuntuu, että ollaan ihan hukassa kuvien kanssa! Digikamera ja kaksi lasta takaavat sen, että kuvia tulee otettua paljon ihanista kohteista! 🙂 Kuvia otetaan kännyköillä, ipadilla, järkkärillä ja pokkarilla, parhaimmillaan siis samasta reissusta on kuvia neljässä eri laitteessa! Kysymys siis kuuluu, että miten teillä kuvia arkistoidaan? Onko käytössä jokin ohjelma vai ihana sillisalaatti kansioita ja alakansioita (niinkuin meillä)? Miten usein varmuuskopioit? Teetättekö kuvista paperiversioita kansioihin, kuvakirjoja tai jotain muuta? Olisiko tässä postauksen aihetta, tekisi mieleni heittää haastetta useammallekin lukemalleni blogille, jotka usein ovat hyvin kuvapainotteisia!
t. Kippura
Oih, kiitos mantelikukkien tuoksusta! Ja hauskaa kevättä ja toukokuun ekaa myös sinne 🙂
Juu ei ihan niin mineille perheen snadeimmille 🙂 Hauskaa vappua myös sinne!
Me käytetään arkistointiin ihan Macin iPhotoa. Siellä luodaan tapahtumille tai ajanjaksoille omat kansionsa. Käyn kuvat läpi samointein kun ne koneelle lataan, eli säästän vain parhaimmat otokset ja muokaan kuvat, senkin teen pääasiassa vain iPhotolla. Monia blogikuvia en sääsä niiden blogiin lisäämisen jälkeen lainkaan tai valkkaan vain yhden kuvan kotialbumiin laitettavaksi, kuten nyt vaikka näiden jäätesangriakuvien kanssa on asian laita. Siinä on tietty riski, että jos blogi joskus katoaa, en saa tuotua kuvia takaisin, vaikka kaikki tekstit mulla on tallennettuna (ja varmuuskopio itse blogista toki).
Mulle on käynyt kerran niin, että koneen kovalevy on pamahtanut vieden mukanaan muun muassa koko opiskeluvaihtoni kuvat. Piti oppia kantapään kautta tuo varmuuskopiointi. Nykyään meillä on sikakallis masiina nurkassa, joka varmuuskopio koko koneen sisältöä koko ajan.
Teetän kuvista kuvakirjoja, mutta välillä myös ihan paperikuvia muun muassa vauvakirjan väliin laitettavaksi tai sukulaisille annettavaksi. Välillä teetän kuvakirjoja myös lasten isovanhemmille. Kun olen teettänyt kuvakirjat, siirrän kuvat koneelta ulkoiselle kovalevylle säilöön. Tosin en ole ehtinyt tehdä meille itselle kuvakirjoja piiiitkään aikaan, mutta toivottavasti kesällä olisi aikaa siihenkin.