Huhti–toukokuu 2014. Vatsa alkaa olla puolikas jalkapallo. Ja rakastan sitä! Miten vapauttavaa onkaan tällä kertaa pystyä nauttimaan raskaudesta ja kasvavasta vatsasta. Käyn kaivamassa ullakolta esiin ne muutamat omistamani raskausvaatteet. Kaksi loppuraskaudessa ostettua ja täten vähälle käytölle jäänyttä mekkoa ovat sopivat. Sen sijaan loput vaatteet, eli kolmet legginssit, ovat venyneet loppuraskauden mittoihin ja tippuvat päältä. Ostoshommia siis edessä.

Vietämme vapunajan Pohjanmaalla. Pääsen käymään ihan itsekseni raskausvaateostoksilla. Tuntuu uskomattomalta voida ihan rauhassa sovittaa vaatteita. Iloitsen taas kerran raskauden hyvästä ajoituksesta. Kesäraskausvaatteet ovat kivoja! Mekkoja, raikkaita ja pirteitä värejä sekä tiukkaa figuuria. Tällä kertaa aion korostaa vatsaani, näyttää miten onnellinen ja ylpeäkin siitä olen. Ai että, tulen olemaan just sellainen mutsi, joilta ensimmäisen raskauden aikana piilouduin neuvolan viherkasvien taakse!

Parin viikon ajan kimppuuni on yrittänyt hyökätä flunssa, ja eiköhän se tietenkin ota riveleistä kiinni nyt. Pää räkää täynnä ja yömyöhään koneella töitä tekevänä ikävöin päiväkotia ja mahdollisuutta pitää oikeata sairauslomaa. Flunssa jättää jälkeensä väsymyksen, mutta luovuttaa onneksi muuten parissa päivässä.

Vappuna olen auttamassa lapsen kanssa vanhempiani vapputorilla. Tai no, ainakin pyörimme maskotteina. Useamman tunnin seisomisen jälkeen vatsaan alkaa sattua. Lopulta jomotus on niin kovaa, että luovutan ja lähden lapsen kanssa leikkipuistoon, jossa pääsen istumaan penkille – ainakin välillä. Sama jomotus tulee vaivaksi, kun seuraavana päivänä käymme kaupungilla. Outoa, sillä voin kuitenkin vallan hyvin käydä hikijumpissa ja lenkillä. Jostain syystä pitkäaikainen seisominen saa kohdun kiukkuiseksi.

Vauvan mahdollinen ennenaikainen syntymä huolettaa ja mietityttää. Esikoisen syntymän jälkeen sairaalassa sanoivat, että jos joskus saatte toisen lapsen, en saa poistua sairaalan välittömästä läheisyydestä enää raskauden loppuaikoina. Tämä siksi, että ensimmäisen synnytyksen perusteella tämä seuraava saattaa syntyä muutamassa tunnissa siitä, kun aistin jotain ehkä olevan tapahtumassa.

Siksi kai näen unta, jossa huomaan vauvan olevan todella syntymässä, kun sen pää on jo housuissani. Unessa synnytän seisaaltani muutamalla työnnöllä terveen vaaleahiuksisen vauvan.

Kaikki raskausviikko-postaukset täällä. Kuva satunnainen Instagram-otos tuolta viikolta.

Jaa: