Mitä tulee mieleen kauppojen kanta-asiakaskorteista? Itselleni turhautuneisuus, pieni ahdistus ja muoviläpysköjä sekä rispaantuneita pahvikortteja pursuileva lompakko. Oma rahamassini on hajonnut reunoistaan yrittäessään pitää korttikaaosta hallussa! Silti minä kaivan kanta-asiakaskortin esille kysyttäessä, vaikka monien muovilätkien kohdalla mulla ei lopulta ole tietoa, mitä se itseäni hyödyttää. S-etukortin ja Plussa-kortin vilauttamisesta muistetaan sentään joskus rahanarvoisilla kupongeilla.

Siksi olinkin aavistuksen skeptinen, kun kuulin uudesta PINS-etukortista. Että taas uutta muoviläpyskää vanhojen rinnalle. Mutta tässä saattaa olla ihan oikeasti järkeä. Siis myös tällaisille pienemmille perheille tai vaikka yksineläjille, jotka eivät osta kaikkea tarvitsemaansa yhdestä samasta automarketista. PINS-kortti korvaa Siwojen ja Valintatalojen asiakkaille tutun Ykkösbonus-kortin, mutta sen lisäksi verkostoon kuuluu yli 30 tuhatta ostospaikkaa niin ulkomailla, kotimaassa ja netissä.

Omasta mielestäni mielenkiintoisinta tässä on se, että avoimen kumppanuusohjelman takia mukaan voivat liittyä myös pienyrittäjät. Näin alkuun messissä on 20 pienyrittäjää pääkaupunkiseudulta, mutta pilotin jälkeen mukaan pyritään samaan pieniä kivajalkaliikkeitä myös muualta Suomesta.

Mutta miten tästä hyötyy tällainen perustalliainen? Kuulemma kortinhaltijoille on tarjolla mehukkaita etuja hinnoista. Itse hykertelen eniten mahdollisuudelle olla keskittämättä vain yhdelle tai kahdelle maan suurimmalle päivittäistavarapuljulle. Samaa PINS-etukorttijärjestelmää kun käyttävät Siwan ja Valintatalon lisäksi esimerkiksi Verkkokauppa.com, Matkahuolto, Reima, AirBaltic, Zalando ja helsinkiläinen kampaamoyrittäjä Villi Vanilja. Tulevaisuudessa tämä myös tarkoittaa toiveissani sitä, että mukaan voisi tulla esimerkiksi kirpputoreja ja luomukauppoja, jolloin lompakosta häviäsi ainakin puolet leimakorteista, 10x-korteista ja etukorteista.

Yhden kortin taktiikan ja mahdollisten tarjousten lisäksi asiakas hyötyy kortin vilauttamisesta keräämällä tililleen pinssejä. Vaihtokurssi asiakkaan käyttämästä pätäkästä vaihtelee, sillä yrittäjä saa itse määrittää, kuinka monta pinssiä antaa. Siksi keissi onkin vähän sekava. Esimerkiksi Verkkokauppa.comissa yksi pins vastaa neljän euron ostoa, ja taas Siwassa yhdestä eurosta kilahtaa pinssejä 0,5–4 riippuen asiakkaan kuukausiostoista. Jokaisen kumppanuusohjelmaan kuuluvan yrityksen vaihtokurssit ovat nähtävillä netissä. Yritykset maksavat PINS-järjestelmälle maksua asiakkaille myöntämiensä pinssejen mukaan. Tarkkoja summia en kysellessäni saanut selville, mutta pienyrittäjät selviävät kuulemma muutaman kympin kuukausimaksulla.

Mitä näillä keräämillään pinsseillä sitten voi tehdä? Ne voi hyödyntää ruokaostoksilla Siwassa ja Valintatalossa tai Pins-lahjakaupassa. Kaupasta voi pinsseillään hankkia vaikka kaiutinjärjestelmän, lennot Riikaan tai lahjakortin kauneushoitolaan. Kun ostan pinsseilläni jotain, tuon tuotteen tai palvelun takana oleva yritys saa siitä rahat PINS-järjestelmää ylläpitävältä Coalition Reward -kanta-asiakkuusoperaattorilta. Parasta, mitä pinsseillään voi tehdä, on lahjoittaa ne johonkin monista PINS-lahjakaupan tarjoamista hyväntekeväisyyskohteista.

Vaikka erilaiset kanta-asiakaskorttijärjestelmät semisti ahdistavatkin, tästä olen varovaisen kiinnostunut. Etenkin mua lämmittää tuo mahdollisuus tukea pienyrittäjää esimerkiksi ostamalla keräämillään pinsseillä hänen palveluitaan. Pidän myös siitä, että mukana on verkkokauppoja, joissa yöllisen aukioloajan ansiosta perheelliselläkin on aikaa käydä hankkimassa vaikkapa lapsen vaatteita ja naamarasvaa. Testaan tätä arjessamme nyt tovin ja kerron sitten, mitä jäi tilille ja mahdollisesti hampaankoloon. Ensin pitäisi vain saada se kortti. Ykkösbonuslaiset saavat sen automaattisesti, mutta itse en ole tainnut vilautella sitä korttia sitten Tampere-aikojen, jolloin Valintatalo oli lähikauppamme. Yritinkin tilata läpystkän netistä, mutta luvattua vahvistuskoodia ei koskaan tipahtanut sähköpostiin. Saas nähdä, tuleeko kortti silti vai ei.