Tokihan sitä nakkeja ja perunasalaattia kuuluu vuoden vaihtuessa syödä. Me pakkasimme ne sekä lapset tänään reppuihin ja lähdimme Veräjämäen oman Nuuskamuikkusen johdolla retkelle lähimetsikön uumeniin.
Ulkoilma on jännä mauste, sillä sen kanssa nautittuna ruoka maistuu aina vielä vähän paremmalta. Etenkin nuotion loimottaessa lämpöään tuulessa punaiseksi muuttuneille kasvoille. Ja kyllä kelpasi vattaansa taputella, kun koko retkimuonituksen kruunasi porkkanakakku ja macgyverkahvinakin tunnettu harsokahvi.
Hyvä ruoka, parempi vuosi, sanon mä.
Mitä ihmettä on harsokahvi? 🙂
Se on sellainen veräjämäkeläisten metsien uutuus 😀 Sitä saa, kun pannussa on suodatinjauhatuspuruja, joiden siivilöimiseen oman elämänsä MacGyver käyttää ns. pukluharsoa. Kuvalliset ohjeet kolmannessa kuvassa ylhäältä laskien.
Tämä selvensi, kiitos 😀
Hei! Mistäs tuollainen lähimetsien nuotiopaikka löytyy? Ja löytyikö sieltä jopa polttopuitakin? Pitäisi ottaa nämä lähialueen retkeilypaikat itsekin paremmin haltuun…:)
Täytyy myöntää, etten pysynyt kartalla Nuuskamuikkusen johdattaessa meidät nuotiopaikalle indiereittejä. Jossain Koskelan ja Veräjämäen välissä. Puita oli, märkiä kylläkin. Mutta sehän oli Nuuskamuikkuselle vain hidaste, ei este.