Asioita oppii arvostamaan vasta, kun ne menettää. Kuten nyt vaikka perheelliseksi tultuaan katkeamattomia yöunia, rennon letkeitä darrapäiviä ja puuroklimpittömiä ruokapöydänalusia. Tietty mutsius antaa enemmän kuin ottaa ja jaadajaada. Mutta se ei estä riemuitsemasta niistä asioista, joita on täysipäiväisen duunin myötä saanut takaisin eloonsa ainakin työpäivien ajaksi. Kuten:

Leppoisat matkat busseilla, metroilla ja ratikoilla. Metron oransseilla penkeillä voi viettää omaa aikaa. Lukea, neuloa tai vain tuijotella ikkunasta ulos. Riski siihen, että vieruskaveri alkaa kiukutella tylsistyneenä, kiipeillä kuraisilla kengillään syliisi tai suunnitella lattialle äksäksi heittäytymistä on noin 97 prosenttia pienempi kuin lapsen kanssa matkustaessa. Ja vaikka vieruskaveri työmatkoilla sekoaisi, se ei ole sinun henkilökohtainen ongelmasi, eikä kukaan katso sinua pahalla silmällä vieruskaverisi pimahtamisesta.

Mahdollisuus aamupalaan ja Hesariin. Sen sijaan, että olisit joutunut tekemään 30 minuuttia harhautustyötä saadaksesi lapsen kiinnostumaan jostain muusta kuin lahkeessasi roikkumisesta kiehuvan puurokattilan välittömässä läheisyydessä, saat voidella vain omat leipäsi työnantajan kattamassa aamupalapöydässä. Pöytäseurueesta kukaan ei hiero puuroa hiuksiinsa, tipauta leipää nurinpäin lattialle tai huitaise 80 prosentin varmuudella mukia nurin. Voit selailla sanomalehden rauhassa ja keskustella pöytäseurueen kanssa lehden artikkeleista ilman että kukaan repii huomionkipeänä lehteä, vaatii banaania (jota ei ole) tai tahtoo sinun vievän hänet vessaan nyt ja heti.

Ihmismäinen olemus ja vähän krumeluuriakin. Koska työnkuvaasi ei kuulu konttimista, voit vetää jalkaasi halutessasi korkokengät. Ohuetkin sukkahousut pysyvät yleensä ehjänä lähes koko päivän. Sinun ei tarvitse pelätä, että työkaverisi sotkisivat vaatteesi, joten voit käyttää vaikka silkkimekkoja. Koska kukaan ei roiku sinusta erkanevissa ulokkeissa kiinni, voit käyttää korvakoruja ja jättää hiukset auki. Jos et koe välttämätöntä tarvetta pussailla työkavereistasi vähän väliä, voit käyttää halutessasi myös huulipunaa.

Keskittymisrauha ja paikoillaan pysyvät työvälineet. Voit keskittyä esimerkiksi sähköpostin kirjoittamiseen, sillä työkaveri ei koe pakottavaa intoa tulla istumaan syliisi juuri silloin. Työkavereillesi riittää myös heidän omat koneensa, joten kukaan ei tule hakkaamaan näppäimistöä sinun kirjoittaessasi. Työkavereillasi ei myöskään ole poltetta toimia kirjanpitäjänäsi, joten kukaan ei kuljettele tärkeitä papereita astianpesukoneeseen. Myöskin puhelimesi on yleensä siinä, mihin sen jätit, eikä esimerkiksi kumisaappaassasi.

Perjantaifiiliksen paluu. Se tunne, mikä toimistotyöläisen valtaa perjantai-iltapäiväisin on mahdollista saavuttaa vain toimistotyöläisarjessa. On eri meininki raahustaa vauvavuosikoomaisena pyjamassa 24/7 kuin pitää yökkäripäiviä tietoisesti.

Rento lounasmeininki. Voit mennä ravintolaan kahta kättä heiluttaen, ilman että mukana tarvitsee kuljettaa hoitoreppuarsenaalia pullollaan syöttölappua, nokkamukia, harsoja, vaihtovaatteita ja vaippaa. Lounasseuralaiset kestävät odottaa ruokaa nälissäänkin, eikä heitä tarvitse vaientaa salaattipöydästä jyysimälläsi leivänkannikalla. Voit myös poistua ravintolasta ilman, että ainakin esisiivoat seuralaistesi aiheuttaman sotkun ja pyytelet anteeksi henkilökunnalta pöytäseurueenne sikailua.

Vessarauha. Suurin, mullistavin ja ihanin asia. Jos ei nyt ihan holtiton päivä ole, sinulla on aikaa käydä vessassa. Ja saat käydä siellä rauhassa. Pomosi ei tahdo välttämättä istua sylissäsi jököttäessäsi pöntöllä, eikä kukaan mukaan tahdo pitää sinulle vessaseuraa. Siksipä kukaan ei todennäköisesti vaadi saada katsoa, mitä pönttöön tuli. Toisaalta kukaan ei ole myöskään antamassa sinulle ystävällisesti vessapaperia. Työkaverisi eivät koe oloaan hyljätyiksi, vaikka laittaisit vessan oven kiinni, eikä kukaan itke hysteerisenä, jos ole ollut minuutin kauemmin suljettujen ovien takana. Ja mikä uskomattominta, palkka juoksee pöntölläkin.

Jaa: