Kaupallinen yhteistyö: Polarn O. Pyret
Kanarian auringon alla tuntuu hieman hassulta kirjoittaa villavaatteista, mutta kotiinpaluun jälkeen se odottaa: pohjolan villavaatekausi. Meillä tosin villavaatteet ovat käytössä vuodenajoista riippumatta, ja retkeillessä villavaatteet ovat ihan ehdottomat. Ja puhun nyt juurikin sellaisista villavaatteista, jotka puetaan suoraan iholle. Sain niiden upeudesta omakohtaisen muistutuksen yhdellä viime kesän telttaretkistä.
Oli keskikesä, mutta silti ilta tuntui metsässä viileän rapsakalta. Olin ennen nukkumaanmenoa vaihtanut ylleni ohuen villakerraston, kiskonut anopin kutomat villasukat jalkaan ja vetänyt päähän villapipon. Sen jälkeen olin pujahtanut makuupussin uumeniin. Metsäpäivän jäljiltä väsytti ihan törkeästi, mutta en saanut unta. Jalkoja paleli. Yritin painaa silmiä kiinni, sillä en olisi jaksanut liikahtaakaan, mutta vilu eteni jaloista ylöspäin. Ei auttanut. Oli pakko purkautua makuupussin uumenista selvittämään tilanne.
Millaiset vaatteet lapsille retkivaatteiksi?
Kokeilin jääkalikoiksi muuttuneita jalkojani ja tajusin, että olin vahingossa jättänyt villasukan alle sekoitekuituiset urheilusukat. Kiskoin urheilusukat pois jaloista vilusta väristen ja vedin sen jälkeen villasukat takaisin paljaiden jalkojen päälle. Linnoittauduin takaisin makuupussiin ja tunsin, miten lämpö alkoi hiljalleen valua takaisin jäseniin. En katsonut kelloa, mutta arvelisin, että 10 minuutissa varpaat ja sitä myöten koko kroppa olivat taas lämpimänä. Vaikka olin kuullut, miten tärkeää on pukea villa juurikin suoraan iholle, vasta omakohtainen kokemus metsäretkellä sai uskomaan sen kunnolla.
Lapsilla on toki päiväkodissa ja noin muutenkin käytössään sisävaatteiden ja ulkovaatteiden väliin puettavat villavaatteet – tulevana talvena jotain minun itse neulomaanikin – ja sen lisäksi niin sanottuja saapasvillasukkia, joita anoppini onneksemme koko perheellemme neuloo. Mutta sen lisäksi koko perheellä on ulkoillessa ja etenkin retkillä käytössä ohuen ohuet merinovillakerrastot.
Merinovilla retkivaatteissa
Lasten kerrastosetit ovat Polarn O. Pyretin, joiden pehmeän villan löysin aikoinaan näiden merinovillapipojen kautta. Ohuet pipot mahtuivat pyöräilykypärän alle, mutta pitävät silti korvat lämpiminä kirpeinä syyspäivinä pyöräillessä. Lasten villapaidat ovat nämä ja villahousut nämä. Esikoinen tahtoi omansa marjapuuron pinkkinä, kuopus tummansinisenä. Lisäksi lapsilla on ohuet merinovillaiset sukat, jotka ovat retkeilyn lisäksi mahtavat etenkin luistellessa ja ihan vain talviöinä nukkuessa, kun muksuilla on tapana potkia peitto pois päältä. Mekko ja sukkahousu -yhdistelmää rakastava esikoinen sai taas täksi talveksi myös merinovillaiset sukkahousut. Muut PO.P:n villavaatteet löydät täältä.
Merinovilla on siitä fiksu materiaali, että se tosiaan toimii ohuen ohuenakin ja suoraan iholle puettuna niin paljon paremmin pitämässä lämpöä kuin paksu kasa mitä tahansa muuta materiaalia. Retkillä ja loskaisina talvipäivinä ulkoillessa oppii arvostamaan myös sitä, että villa tuntuu lämpimältä myös märkänä, eikä märkä villa ylipäätään tunnu niin inhottavalta ja kylmän märältä kuin vaikka kastunut puuvilla. Villa myös siirtää kosteutta iholta, minkä takia se toimii hyvin myös talviurheillessa, kuten luistellessa ja hiihtäessä.
Merinovillan kuidut on pitkiä ja pehmeitä, minkä takia se ei kutita. Merinovillavaatteet voikin pukea suoraan iholle toisin kuin vaikka suomalaisen lampaan karkeasta villasta tehdyt vaatteet. Villa on tietenkin eettisesti asia, joka ainakin itseäni pohdituttaa vuodesta toiseen. Polarn O. Pyret vaatii kaikilta villatuottajiltaan mulesing free -sertifikaattia, joten sen puolesta PO.P:n villavaatteissa voi nukkua yönsä hyvin siellä metsässä.
Villavaatteissa on erinomaisen käyttömukavuuden lisäksi se hyvä puoli, että ne eivät täytä lapsiperheen jo muutenkin pursuilevaa likapyykkikoria. Villalle kun riittää useasti ihan vain tuulettaminen raikkaassa ulkoilmassa. Tahraiset villavaatteet kannattaa kuitenkin pestä heti, sillä villakuidulla on tapana imaista likatahra itseensä ikitahraksi, jos sen antaa muhia liian kauan vaatteessa.
Kuinka huoltaa merinovillavaatteita
Polarn O. Pyretin villavaatteet voi pestä joko käsin tai villapesuohjelmalla 30 asteessa. Älkää nyt tehkö kuten me, mutta kerrottakoon, että me pestään villavaatteet monesti muun saman värisen pyykin kanssa 40 asteessa. Villaa ei saisi kuivata suorassa auringonvalossa tai lämpöpatterilla, ja lisäksi villa vaatii tasokuivauksen. Kerrottakoon jälleen jotain, mitä en suosittele kokeilemaan kotona: meillä villa kuivataan ihan henkareilla kylppärin kuivaustelineessä roikkuen.
Etenkin uusi villavaate nyppyyntyy aluksi helposti, kunnes kangas niin sanotusti asettuu. Nyppyjä voi nyppiä irti ihan käsin, mutta mä käytän hellävaroin nyppyleikkuria. Se on muuten ihmelaite se, saa pesunukkaisetkin vaatteet näyttämään melkein kuin uusilta.
Ai että, toivottavasti päästään villavaatteinemme vielä kerran tälle vuodelle yöpymään metsään. Pari vuotta sitten pystytimme teltan puiden alle vielä syyskuun alussa, ja silloin meillä oli vauva. Piirun verran vaille 3-vuotiaan ja 5-vuotiaan kanssa voisi kuvitella venyttävänsä telttailukautta vielä pidemmälle. Oli se niin ihanaa; nauttia ruskassa kylpevän metsän kirpeästä raikkaudesta ja tähtitaivaan tuijottelusta villaan kääriytyneenä.
Hei. Tiedätkö miten Popin villavaatteet on värjätty?
Moikka! Ja anteeksi vastauksen viipyminen. Tarkoitatko siis, minkälaisia värejä on käytetty? Vai jotain muuta? Myös villavärjäyksessä Polarn O. Pyretillä pätee sama kemikaaliasetus kuin muuhunkin värjäykseen. Tässä siitä tarkemmin:
”Polarn O. Pyret on erittäin tarkka kemikaalien käytössä ja meillä on lista kemikaaleista, jotka ovat täysin kielletyjä tai joiden määrä on rajoitettu. Lista perustuu EU:n REACH-kemikaaliasetukseen, Ruotsin lakiin sekä alan organisaatioiden vaatimuksiin ja suosituksiin, ja sitä päivitetään jatkuvasti. Kyseinen lista täyttää vähintään lainvaatimukset, mutta on useassa kohtaa tiukempi kuin laki vaatii. Teemme myös ulkopuolisia laboratoriotestejä tuotteille, jotka on poimittu suoraan tuotannosta. Teemme myös pistokokeita myymälöistämme poimituille tuotteille.
Alan tutkimus menee jatkuvasti eteenpäin ja meille on tärkeää pysyä ajantasalla. Olemmekin jäseniä ruotsalaisissa organisaatioissa Kemikaliegruppen (Swearea IVF) sekä Textildialog. Haluamme olla mukana vaikuttamassa ja keskustelemassa kemikaalikysymyksistä, sekä olla mahdollisesti jopa edellä lainsäädännön vaatimuksia kemikaalirajoituksissa.”
Tämä mun kysymys ei kyllä nyt yhtään liity merinovillaan (tai toki voi liittyäkin) mutta millanen sää oli Balilla sillon tammikuussa? Onko rahat hukkaan heitetty reissu, jos lähtee sinne joulukuuksi? Sade ei kyllä haittaa, mutta jos sataa koko ajan..
Oi ihanaa, Bali <3 Viime vuonna tammikuussa säät olivat Balilla tosi vaihtelevia. Välillä ei satanut moneen päivään ja
välillä satoi vain iltaisin (mikä sadekaudella on tyypillistä). Kovimmat sateet ja oikein kunnon myrskyt osuivat meidän reissulla jostain syystä helmikuun puolelle, mutta ne kai olivat aika poikkeuksellisia säitä.
Eli valitettavasti se taitaa olla vähän tuurista kiinni. Mutta sanoisin, että missään tapauksessa reissu Balille ei kuitenkaan ole hukkaan heitetty reissu.
Hmm… jäi mietityttämään tuo mulesing free sertifikaatti kun asiasta täällä Ruotsissa Popilta hiljan kysyin. En saanut suoraa vastausta nettisivuston kautta, vain kehotuksen ottamaan asiakaspalveluun yhteyttä. Kuitenkin ajattelen että jos asia on kunnossa niin sitä jopa vähän mainostettaisiin. Jäi haalari ostamatta.
Hmmm, mikä siinä siis mietityttää? Ymmärrän, että tokihan se mietityttää, että pitää luottaa vaatevalmistajan sanaan asiasta ja vaatevalmistajan taas pitää luottaa villatuottajan saamaan sertifikaattiin asiasta. Kun ei itse ole mukana koko tuotantoketjussa, ei tietenkään koskaan voi tietää täysin varmaksi mitään.
Vai mietityttääkö joku muu asia? Mielelläni kysyn ja selvitän 🙂
Polarn O. Pyretin sivuilla on kyllä ns. mainostusta asiasta, eli huomautus, että villavaatteiden valmistajilta vaaditaan todistusta siitä, että villan tuotannossa ei ole käytetty mulesing-leikkausta. Tuolla samalla tavalla asia ilmoitetaan myös muilla villavaatevalmistajilla, jotka eivät mulesingia hyväksy. Tämä taitaa nykyään lähes jokaisella villatuotevalmistajalla olla niin itsestäänselvä tapa toimia, että sitä ei sen kummemmi nosteta esille.
Tässä vielä pidempi pätkä eläinten hyvinvoinnista Polarn O. Pyretin sivuilta:
”Haluamme, että eläimiä kohdellaan hyvin ja mielestämme yhdenkään eläimen ei tule kärsiä vaatteiden valmistuksen takia. Tästä syystä emme hyväksy kivuliasta mulesing-menetelmää.
Ostaessamme merinovillaa edellytämme aina todistusta siitä, että lampaiden kasvatuksessa ei käytetä mulesing-menetelmää. Emme käytä tuotteissamme myöskään angoravillaa, untuvaa, höyheniä tai turkiksia. Jos käytämme tuotteissamme nahkaa, se on peräisin lihateollisuuden sivutuotteista.”
Hei kiitos selvennyksestä! Nyt löysin itsekin tuon tekstin Popin sivuilta. Jäi siis vaivaamaan kun haalaria ostaessa en löytänyt tuotetiedoista tietoa villasta enkä (siis näemmä aivan liian pikaisen) etsinnän jälkeen löytänyt yleistä tietoa villan alkuperästä sivuiltakaan. Ja sitten kun asiasta kysyin niin kauhean viiveen jälkeen sain vain kehoituksen ottaa uudelleen yhteyttä asiakaspalveluun. Siitä ei jäänyt sellaista oloa että asia on oikeasti kunnossa. Vaan kunnossahan tuo näyttää olevan! kangertelua vaan asiakaspalvelussa. Voidaan siis ostaa villavaatteita Popiltakin! 🙂
No hyvä, että selvisi. Ja hyvä pointti muuten tuo merinovillan alkuperä. Se jäi itseltäni merkkaamatta postaukseen, mutta sehän on siis Australia.
Turkasen vanhaan postaukseen kommentoin, mutta eettisestä villasta tuli mieleen, että ootko jo törmännyt tähän kauppaan: http://www.ekolikka.fi ? Ajattelin, että se vois ehkä olla sun juttu, jos tykkäät kutoa – myy siis pelkästään eettisesti tuotettuja lankoja. Mulla itselläni ei ole mitään muuta sidosta tuohon puljuun kuin hyvä käyttäjäkokemus, toivoisin vaan niin kovasti, että se menestyisi :). Niin ihanaa, kun ei tarvi itse enää miettiä eettisyyttä, kun yrittäjä on hoitanut sen puolen jo.
Lueskelen näitä postauksia siis pari kuukautta jälkikäteen, kun mun käyttämä rss-syötteenlukija hukkas sun feedin silloin, kun elokuussa vaihdoit blogialustaa. Ei sinänsä haittaa, nyt piisaa mitä lukea imettäessä yöllä! ^^
Moikka! No enpä ole törmännyt tuohon kauppaan. Kiitos vinkistä! Aivan mahtavaa, että joku on tehnyt sen työn, että on selvittänyt lankojen taustat. Ymmärrän, miksi putiikki on nettikauppana, mutta hitsiläinen, kun olen sellainen lankojen ostaja, että tahdon hipelöidä lankoja ja verrata niiden värejä luonnonvalossa.
Onneksi löysit tiesi takaisin lähiöön blogialustan muutosta huolimatta. Mä olen ihan tavattoman nolo rss-syötteenlukijoiden kanssa, joten olisinkin hurjan iloinen, jos ehtisit kertoa, minkä kautta seuraat blogiani. Ollaan yritetty tehdä uudelleenohjauksia, mutta kun työkaluja lukemiseen ja netin selailuun on niin monia, ei pakka ole edelleenkään täysin kasassa.
Ps. rentoja ja kivoja imetyshetkiä sinne! 🙂
Feedlyä käytän :). Viisi postausta sieltä löytyykin muuton jälkeen (tutkimattomat on bittien tiet).
Okei, hyvä tietää! Onko ne uusimmat kenties uusimpia postauksia? IT-tyyppini, kun tekivät rss-syötteeseen jotain muutosta tässä hiljan, josko se olisi vaikuttanut myös Feedlyyn 🙂