On joulukuu, ja viikoittainen uintirutiinini meressä jatkuu aina vain. Niin monin tavoin ihanaa! Kirjoitin aikaisemmin, miten jo lapsuudessa alkanut kylmävesiuiminen on tänä vuonna jatkunut niin säännöllisesti, että olen ylentänyt itseni satunnaisesta läpi vuoden pulahtelijasta kylmävesiharrastajaksi.
Niinpä olen antanut itseni hankkia myös muutamia talviuintivälineitä. Ilmankin olen pärjännyt ja varmasti olisin pärjännyt tästedeskin, mutta on myönnettävä, että kunnon varusteilla kylmävesiuintiharrastus on tullut entistä miellyttävämmäksi.
Pipo päässä uimaan (uikkareita sen sijaan ei aina tarvitse)
Nakuna uiminen on kaikista ihaninta talvellakin, mutta etenkin näin kaupungin mailla uiskentelevana aika usein päälle kannattaa vetää myös uikkarit. Ja koska pään kautta häviää kehosta paljon lämpöä, joku pipokin päässä on kiva. Itselläni uintireissuilla päässä keikkuu yleensä Myssyfarmilta saamani muhkean lämmin villapipo.
Uikkarina itselläni on käytössä Adidaksen uimapuku, jonka kanssa juhlistimme juuri yhteistä kymmenvuotista taivalta. Puku alkaa pian kulua pyllystä puhki, joten vähän olen jo silmäillyt uutta pukua. Itse koen uidessa kaikista parhaimmaksi uimapuvuksi yksinkertaiset kokouikkarit. Ei siis bikineitä, hörselöä tai fyllinkiä, vaan mahdollisimman virtaviivaiset ja tiukasti istuvat uikkarit. Rantapäiväuikkarit ovat sitten asia erikseen.
Talviuintiin lisää nautintoa neopreenihanskoilla ja -kengillä
Tänä syksynä hankin myös kengät / tossut sekä hanskat avantouimiseen. Pään lisäksi kun juuri käsistä ja jaloista lämpöä haihtuu eniten.
Avantouintihanskani ovat taas nämä Mares Flexa Classic 3mm -neopreenihanksat, jotka hankin Varustenetistä. Avantouintikenkäni on ostettu samaisesta putiikista, ja valitsin popoiksi nämä Mares Boot Equator -neopreenikengät. Noissa kengissä on kova pohja, sillä kävelen ne jalassa Kivinokan pikkumökiltä uimaan ja takaisin. Mutta jos vaihtaisin vaatteet avantouintipaikalla, olisin saattanut päätyä kevyempiin neopreenisukkiin.
Kengät ja hanskat tuntuivat alkuun vähän tönköiltä ja veivät uimiselta sulavuutta, mutta niihin tottui nopeasti. Ero uintiaikaan ja -mukavuuteen on ollut huomattava, sillä pystyn uimaan hanskojen ja kenkien kanssa minuutin–pari kauemmin kuin ilman niitä (veden ollessa noin + 6 asteista). Yleensä kun kylmä alkaa vihloa ensimmäisenä juuri varpaita ja sormia. Siksi hanskat ja kengät päällä uidessa pitää muistaa ymmärtää nousta vedestä ajoissa ylös.
Jos uintia harrastaa harvoin, myös ihan vain jotkut rantaan tai avannon reunalle jätettävät läpsyt riittävät.
Jos esimerkiksi laituri ei ole lämmitetty (kuten ylläpidetyillä avantopaikoilla yleensä on), kosteat jalat tarttuvat ikävästi ja jopa kipeästi kiinni jäiseen laituriin. Joskus olen pulahtanut avantoon myös villasukat jalassa, mutta nekin tarttuvat kosteina kiinni laituriin ja huljahtavat helposti jaloista pois uidessa.
Pellavainen pyyhe ja kylpytakki vievät uimakassissa vähän tilaa
Näiden kamojen lisäksi pakkaan uintireissuille mukaan ohuen pellavapyyhkeen ja / tai ohuen pellavakylpytakin. Myös lämmin juoma termarissa on ihana, pikkumökin takkatulen ääressä uinnin jälkeen hörpittynä.
Sitten tarvitseekin enää vain sen oleellisimman ja ainoan pakollisen asian kylmäuinnissa: jonkun vesistön, johon pulahtaa. Itselläni se on Itämeri.
Kirjoitan myöhemmin vielä omiin kokemuksiini perustuvia vastauksia koskien kylmävesiuintia; missä kaikkialla uimaan voisi pulahtaa, missä vaihtaa uikkarit ja sitten taas vaatteet, voiko kylmäuida ilman saunaa, miten pitkään uida, millä tekniikalla mennä veteen, miten aloittaa kylmävesiharrastus ja haluavatko lapsetkin pulahtaa hyiseen veteen. Jos tulee mieleen muita kysymyksiä, kertokaa ihmeessä, niin otan ne mukaan tulevaan postaukseen.
