Meidän lapsille pieneksi jääneitä vaatteita ja tarpeettomaksi jääneitä tarvikkeita sekä leluja on taas ihan pian myytävä Helsingin Hakaniemen Ipanainen-kirpputorilla. Osa saattaa olla esillä jo tänään perjantaina iltasella, mutta koko kattaus on tiskissä viimeistään lauantaina aamulla.
Kaappeja tonkiessa oli ihana huomata se, että kirppiskassit eivät enää tulleet ihan täyteen. Annan itseni siis uskoa, että se pahin tavararalli alkaa nyt lasten kasvaessa helpottaa. Lasten kasvu on tasaantunut ja lelut pysyvät iälle ajankohtaisena vähän pidempään. Enää nurkissa ei loju vauvavuositarpeistoa, ja nyt viimein sujautin kirppiskassiin itkuhälyttimenkin. Ei sille ole ollut tarvetta melkein pariin vuoteen.
Myyntiin meiltä tulee jonkin verran vaatteita pääasiassa koossa 86-92, mutta joitakin 122-134-kokoisiakin löytyy. Merkit ovat vaatekaapin vanhoja tuttuja: Marimekkoa, Polarn O. Pyretiä, Melliä ja Aarrekidiä. Muutama Mainio, Hilla, Papu ja Paapiikin sujahti myyntiin.
Onnekas on se, joka saa tuon iki-ihanan puna-valkoraidallisen Marimekon Kissamekon. Minä tosin taisin rakastaa sitä enemmän kuin esikoinen, mutta harmikseni se ei mahdu oikein kummallekaan meistä enää. Kissamekon on muuten suunnitellut nykyään paremmin Vimman perustajana tunnettu Marjut Rahkola. Niin mukavaa kuin trikoo onkin, toivottavasti Vimmallekin tulisi enemmän puuvillaisia vaatteita valikoimiin.
Muina poimintoina kirppiskassista mainittakoon Kavatin villavuorelliset ja priimakuntoiset nahkakengät, siniset huopikkaat ja nivaska sukuni ja miehen suvun naisten tekemiä upeita villasukkia. Tulevaan kauteen sopivaa vaatetta on lisäksi muutaman välikausitakin ja villapöksyn verran.
Joitakin lelujakin päätettiin yhdessä lasten kanssa laittaa myyntiin, kuten vähän pienemmille lapsille sopivia puupalapelejä sekä kirjoja. Parit vintage-aarrelelutkin pakattiin matkalle uuteen kotiin.
Paksuilijoille ja vauvavuotta eläville tarjolla on myös hyvä läjä synnytys-, vauva- ja äitiyskirjallisuutta. Olen jemmaillut noita miettien, että joskus kirjoitan itsekin opuksen tuosta aihepiiristä. Nyt kuitenkin on myönnettävä, että ihan kaikki muu kuin vauva-aika kiinnostaa enemmän. Ehkä joskus vielä into tuota aihepiiriä kohtaan herää uudestaan kirjaan vaadittavan täpinän verran, mutta nyt nuo niteet on parempi laittaa luettaviksi jemmailun sijaan.
Että sinne vain Ipanaiselle kirppisostoksille, jos tarpeita vaatekaapilla tai välineistöosastolla on ja apajille pääset! Mäkin löysin jotain lapsille kirppispuolelta, kun kävin viemässä kasseja Ipanaiselle. Kuopus sai PO.P:in farkut ulkohousuiksi päiväkotiin ja oranssin autokuvioisen froteehupparin, joka saattaa olla jonkun kotiompelijan tekemä. Lapsi oli tuliaisistani ihan onnessaan, ja näyttäisikin siltä, että yksi syksyn lempiasuista maksoi kokonaisuudessaan 8 euroa.
Eiih. Oisin halunnut ostaa melkei noi kaikki kirjat. Miks en pääse tonne
No äh ja voih! Nuo kirjat ovat kyllä kaikki lukemisen arvoisia.
Ei liity tähän postaukseen mutta oletteko olleet vielä tyytyväisiä siihen kahvikapselikoneeseen? Oma harkinnassa mutta jääköhän sit alkuinnostuksen jälkeen kaappiin pölyttymään…
Me keitellää nykyään kahvit pressopannulla tai mutteripannulla. Kapselikone päätyi parin tyypin toimistokoneeksi, mihin se sopii mainiosti. Tykkäsin koneesta kovin – sehän teki musta kahvinjuojan 😀 Etenkin huumaannuin vaniljalla tms. maustetuista kahveista, joita kapseleihin oli valittavissa. Kun kahvimaailmaan sitten pääsi sisään, makumieltymykset alkoivat parissa vuodessa muuttua. Ja tietty sekin, että pannu vie aika paljon vähemmän tilaa kuin kone. Mutta jos mulla olisi vielä työhuone, sinne voisin tilasta riippuen miettiä kapselikonetta.