Hyvää tasa-arvon ja Minna Canthin päivää –  ja long time no perhevapaiden tasa-arvoräntti! Tai ei tämä edes ole räntti, vaan tutkimustulosperkausta. 

Olin hiljan kuuntelemassa, kun Danske Bank julkaisi tuoreen Lasikatto lompakossa -tutkimuksensa tuloksia. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää taloudellisen tasa-arvon toteutumista parisuhteissa.

Ja pahoittelut, tämä tutkimus koskee nyt epätasa-arvoisesti vain heteropareja. 

Mielenkiintoista ja inhalla tavalla irvistyttävää oli se, että kuluneen 10 vuoden aikana perhevapailla olleiden miesten ja naisten kokemukset parisuhteen taloudellisen tasa-arvon toteutumisesta ja sitä myöten taloudellisesta varmuudesta erosivat selkeästi toisistaan. 

Perhevapaiden hinta

Perheellistyminen muuttaa perheen tulotasoa hetkellisesti ja kuluja pitkälle tulevaisuuteen. Silti vain 59 prosenttia perhevapaalla olleista on selvittänyt, miten perhevapaa vaikuttaa omiin tuloihin ja eläkkeeseen. 

Hyvä uutinen on se, että tuo osuus on noussut neljällä prosentilla sitten vuoden 2022 tutkimuksen. Puolison osalta vaikutukset on selvittänyt kolme neljästä vastaajasta, mikä on kreisit 21 prosenttia suurempi osuus kuin kolme vuotta sitten. Vaikuttaisi siltä, että perhevapaauudistus on alkanut tehota!

Yhtä kaikki, on silti älytöntä, miten kahta kättä ja kahta lompakkoa heilutellen isoon elämänmuutokseen lähdetään. 

Kelan sivuilta löytyy yksinkertainen laskuri, jolla voi laskea, miten paljon kummankin vanhemman tuloilla saa vanhempainpäivärahaa. Se raha on ansiosidonnaista, eli mitä isommat tulot, sitä isommat tuet. 

Eläketurvakeskuksen sivuilta taasen löytyy laskuri, jolla voi laskea perhevapaiden vaikutuksen työeläkkseeseen. 

Pienempi palkka vai suurempi ansiosidonnainen 

Perhevapaat on tutkimukseen osallistuneissa perheissä jaettu ensisijaisesti sen mukaan, kummalla on suurempi halu perhevapaalle. Mielenkiintoista on, että naisista näin vastasi isompi osa kuin miehistä. 

Mieleen hiipiikin epäilys: onko molempien vanhempien halusta jäädä perhevapaille varmasti ja aidosti keskusteltu? Onhan molempien halu olla oman lapsensa elämässä tasa-arvoisesti läsnä otettu huomioon?

Toiseksi suurin merkitys perhevapaiden jaolle oli tutkimuksen mukaan taloudellinen. Jännä eriävyys löytyy kuitenkin tämänkin vastauksen takaa. Miehistä selvästi isompi osuus kuin naisista kertoo jaon perustuneen rahaan. 

Eikä siinäkään vielä kaikki. Taloudellinen peruste jakautuu vielä kahteen. Niihin, joissa kotiin pidemmäksi aikaa jäi se, jolla oli pienempi palkka ja niihin, joissa kotiin pidemmäksi aikaa jäi se, jonka ansiosidonnaiset tuet olivat suuremmat. Jälkimmäisen syyksi sanoi miehistä 13 prosenttia ja naisista vain 2 prosenttia. 

Mikä näin ison eron vastauksiin saa aikaan? Keittiömatematiikalla laskien mietin, voisiko syynä olla se, että miehet ovat mieltäneet päätöksen olleen selkeästi taloudellinen, mutta naiset ovat nähneet pääasiallisen syyn olevan muun?

Kokemus perheen kulujen jakamisesta eroaa

Perhevapaiden aiheuttamat muutokset perheen aikuisten tuloissa sekä perheen menoissa huomioidaan tutkimukseen vastanneiden mielestä eriävästi, riippuen siitä, onko vastaaja äiti vai isä.

Miehet kokivat selvästi naisia useammin, että perhevapaa on huomioitu perheen aikuisten kuluvastuissa. Eli että kotona olevan vastuut asumiskuluista, kauppalaskuista ja vaikka perheen lasten vaatemenoista on suhteutettu perhevapaa-aikojen pienempiin tuloihin.

Se on ristiriidassa naisten vastausten kanssa, sillä heistä yli neljännes kertoi, että perhevapaalla olevan osuutta kotitalouden kulujen maksusta ei alennuttu.  

Ei vaadi suurta päättelykykyä nähdä yhteys tämän ja sen välillä, että tutkimukseen osallistuneista 82 prosentissa suurimman osan perhevapaista piti nainen. Perhevapaat tasan jakaneita oli vain 8 prosenttia pareista. 

Miten perhevapaat sitten rahoitetaan, yhteiskunnan tukien lisäksi? Tutkimuksen mukaan siihen käytetään enemmän miesten palkkatuloja ja enemmän naisen säästöjä. Kuulostaa aika epätasa-arvoiselta, että yhdessä saatu lapsi ja perustettu lapsiperhe kuluttaa enemmän naisen kuin miehen säästöjä. 

Perhevapaat raapivat taloudellista mielenrauhaa

Perhevapaat lisäsivätkin tutkimuksen mukaan taloudellisen haavoittuvuuden tunnetta parisuhteessa. 

Yksi kolmesta vastaajasta kokee, ettei taloudellinen tasa-arvo parisuhteessa toteudu. Näin kokevien osuus on selvässä nousussa vuoden 2022 tutkimuksesta. Voisiko tähän syynä olla viime vuosien taloudellinen kurimus, joka tuntuu tietenkin enemmän sen lompakossa, jonka euro on edelleenkin vain 84 senttiä ja sijoitusvarallisuuden euro vain 59 senttiä?

Surullista on se, että naiset, jotka kertoivat pitäneensä perhevapaita, kokevat taloudellisen mielenrauhansa olevan heikompi kuin muilla naisvastaajilla.

33 prosenttia suomalaisista taasen kokee, ettei voisi erota puolisostaan taloudellisista syistä. Ei varmasti yllätä, että näin kokevat useammin naiset. Huhhuh.

Miten arvokas on vanhemman ja lapsen välinen suhde?

Niin tärkeä kuin rahan miettiminen ja taloudellinen tasa-arvoisuus perhevapailla onkin – sillä kuten tutkimuksista huomataan, raha on niin paljon enemmänkin kuin lukuja tilillä tai kauppakuitissa – haluan tuoda keskusteluun mukaan myös sellaisten asioiden arvon, joille ei varsinaista mittaria ole.

Siksi kolme kysymystä jokaisen lapsesta haaveilevan ja perheenlisäystä odottavan pohdittavaksi:

• Miten paljon sinä olisit valmis maksamaan siitä, että saat olla osana lapsesi ensimmäisiä vuosia, tasa-arvoisesti toisen vanhemman kanssa?
• Miten paljon sinä olisit valmis maksamaan siitä, että saat hypätä hetkeksi pois oravanpyörästä ja laki velvoittaa mahdollisen työnantajan antamaan vapaata ja säilyttämään työsuhteesi?
• Miten arvokas on lapsesi ainutlaatuinen vauva- ja taaperoikä? Jos nyt jätät mahdollisuuden sen kokonaisvaltaiseen kanssaelämiseen väliin, miten paljon olisit joskus myöhemmin valmis maksamaan saadaksesi kokea sen?

Kaikella rakkaudella: täytyy olla aika raejuustopäinen, jos ei halua ottaa vastaan yhteiskunnan verrattain avokätisesti tukemaa mahdollisuutta kokea tuo intensiivinen mutta lyhyt aika lapsen elämästä ja omasta vanhemmuudestaan. Sama juttu, jos rohmuaa tuon mahdollisuuden joskus jopa täysin ajattelematta voittopuolisesti vain itselleen (kuten minä ensimmäisen lapsen kohdalla, jolloin puoliso piti vain hänelle korvamerkityt vapaat).

Ps. Täältä löydät kaikki blogikirjoitukseni koti-isyydestä. Meillä kahden lapsen vanhempainvapaat ja hoitovapaat jaettiin lopulta melko tasan. Tai no, taittaa puolison harteille tulla muutama kuukausi enemmän. Puoliso oli pitkiä pätkiä kotona toisen lapsen syntymän jälkeen, ensin vanhempainvaapaalla ja sitten hoitovapaalla, minkä lisäksi hän oli lyhennetyn työviikon ohessa osittaisella hoitovapaalla usean vuoden ajan.