Mitä kivointa laskiaistiistaita! Meillä on lasten kanssa illalla tarkoitus pakata mukaan pulkat, kaakaot ja laskiaispullat ja lähteä mäkeen. Ja mitkä pullat illan mäenlaskua odottaakaan!

Puoliso leipoi nimittäin eilen pullia sen jälkeen, kun olin harmitellut, etten onnistu löytämään valmiina laskiaispullaa, jonka mantelimassa maistuisi kunnolla karvasmantelille. Minä en ole erityisen hyvä leipuri, mutta perheemme jauhopeukku otti harmitteluni haasteena ja nyt jääkaapissa odottaa makunystyräni väräjämään saavat laskiaispullat. Onnekas hemmoteltu minä!

Vietimme laskiaista myös sunnuntaina, kun viikonlopun suomin tunnein lähdimme eväät koriin pakattuna ja pulkat kainalossa kotilähiön ulkopuolelle. Käpylän Taivaskalliolla on mäkeä jos jonkinlaista; loivaa pitkää mäkeä, takapuolen mustelmille saavaa jäämäkeä, metsässä kiemurtelevaa seikkailumäkeä ja hyppyrimäkiä, joissa saa rysäytettyä ainakin aikuiskehosta sisäelimet sekaisin.

On muuten aika vänkä tunne, kun naama on lumihangessa, kohtu tuntuu hypänneen keuhkoihin ja samaan aikaan nauraa niin paljon, että meinaa tulla pissa housuihin. Parasta oli saada jakaa se hupi isojen ja pienien, karvaisten ja vähemmän karvaisten ystävien kanssa. Ystävänpäivälaskiaisen jälkeen näemmä kuuluu asiaan, että posket ovat punaisena ja pylly mustelmilla.

Viikonlopun absurdin kauniista talvisäistä nauttiessani tajusin, että näin tämän kuuluisi mennäkin. Tämän tahdin kehoni tunnistaa. Ensimmäiset viikot lumen tulon jälkeen suorastaan ahnehdin lunta ja talvea. Olin kuin nälässä pidetty marraskuun vanki, jolle yhtäkkiä tuotiin eteen kukkuroittain erilaisia herkullisia talven raikkaita annoksia, jotka oli ahmittava niin nopeasti kuin suinkin. Jos vaikka marraskuu veisi kaiken taas yhtäkkiä pois.

Nyt huomasin, että se huippu talviriemusta on ylitetty. Alan olla talvesta onnellisen kylläinen. En enää ahnehdi paniikissa ja pakonomaisesti tätä talvea, vaan mieli on auringon lisääntyessä alkanut innostua jo keväisistäkin puuhista ja ajatuksista. Siemenet! Metsäjuoksu hiihdon sijaan! Ensimmäiset villiyrtit! Pikkumökin piharymsteeraus! Ja kasvavan innostuksen lomassa saan yhä nauttia tästä talvesta tässä, ihan rauhassa.

Ja siitähän laskiaisessakin nykyään on kyse; hyvästien jätöstä pimeimmälle talvelle ja kevään odotuksen aloituksesta.

Palstaviljelijänä aion kuitenkin tänään mäessä kajauttaa ilmoille toiveet pitkistä pellavista, hienoista hampuista ja lautasen kokoisista nauriista ja lantuista kuin nurkkahirret.