Kirjan kanssa alkaa olla pilkunviilausta vailla valmista, ja sain viime viikolla nähtäväkseni ja luettavakseni Unelmaduunarin tilipäivä -kirjan vedokset. Tekstiliuskojen sijaan kokonaisuus näyttää taittoa myöden jo ihan kirjalta! Olen viime päivät lukenut tekstiä läpi vielä kertaalleen, ja yhden kirjan luvun perässä olevasta tehtävästä tahdon kertoa jo etukäteen.

Kyseessä on Satun kirjoittama luku, jonka pointti on yksinkertaisesti se, että älä ole mulkku. Eli nätimmin ja ilman kieltoa ilmaistuna ole kiva. On nimittäin niin, että mulkerotkin toki menestyvät työelämässä, mutta on hitokseen helpompaa ja etenkin mukavampaa olla menestynyt kiva tyyppi.

Kun on mukava muille, he ovat myös mukavia sinulle – työelämässäkin. Enkä nyt tietenkään tarkoita, että mukava pitäisi olla vain siksi, että siitä seuraa itselle hyvää. Mutta oman työuranikin aikana olen jo oppinut, että karma kyllä antaa takaisin mulkeroille jossain vaiheessa. Ja hyvistely taas palaa takaisin antajalleen joskus useammankin mutkan kautta.

Ja vaikka elämä rullaisi eteenpäin ja palkka olisi varma – siitä huolimatta, että jurottaisi kaikki päivät naama norsun hanurilla – eihän sellainen voi ihmiselle itselleenkään hyvää tehdä. On pakko olla tavattoman raskasta olla koko ajan pessimistinen ärjyilijä, joka näkee kaikessa ja kaikissa vain huonoa. On itsellekin mukavampaa olla kiva muille.

Yksi tapa tietoisesti hyvistellä on kertoa ihmisille itselleen positiivista palautetta. Sitä voi antaa elinpiirissään kaikille: omille perheenjäsenille, opiskelukavereille, ystäville, harrastusjengin jäsenille, työkavereille, kollegoille, lasten varhaiskasvatuksen- ja koulun henkilökunnalle tai vaikka tuntemattomalle asiakaspalvelijalle. Pieni kehu, huomio tai kiitos ei vie antajalta mitään, mutta antaa saajalleen paljon – yleensä niin paljon, että hyvää mieltä alkaa pursuilla saajasta myös muihin ympärillä oleviin ihmisiin.

Puhu hyvää myös selän takana. Ihastele toisten tekoja, kerro hyviä kokemuksiasi, muistele parhaita hetkiä. Ja työelämässä – kehu ja suosittele kollegaa eteenpäin.

Satun kirjoittaman luvun tehtäväosiossa on yksi kohta, jonka myös me kirjan kirjoittajat teimme malliksi. Tehtävä menee näin: Mieti, mitkä asiat tekevät sinusta itsestäsi mukavan ihmisen. Pyydä muutamaa luottoystävääsi kertomaan vähintään kolme ominaisuuttasi, joiden takia sinun seurassasi on mukava olla.

Minä laitoin kysymyksen, vähän nolostellen, muutamille pitkän aikaa tuntemilleni ystäville ja muutamille uudemmille ihanille tyypeille, joita minulla onnekseni elämässäni on. Tällaisia vastauksia sain:

Sun kanssa oleminen on helppoa, sillä sen lisäksi että olet tosi hyvä kuuntelija, osaat antaa tilaa myös hiljaisuudelle. Ei ole aina pakko sanoa mitään. Ja olet hauska!

Olet superenerginen ja keksit hauskoja retkiä, joihin ollaan päästy siipeilemään.

Olet suora ja välitön. Sun kanssa ei tarvitse arvailla mitä tarkoitat milläkin eikä itse kierrellä ja kaarrella.

”Sinulla on hyvät käytännön taidot ja ajattelu (tämä on outo kehu, mutta arvostan tosi paljon ihmisiä, joilla on kotitaloustaidot ja jotka esimerkiksi ennakoi lähtöjä paikkoihin).

Olet ihailtavasti luonut itsellesi aivan kreisin työn. Se on asia, jota ihailen.”

Ja jatkuu vain, vaikka jo ihan nolostuttaa:

Et halua arvostella ihmisiä, jotka eivät ole paikalla. Siihen sortuu tosi monet, minä mukaan lukien, mutta sinä et. Siitä tulee itsellekin sellainen fiilis, että kasvan paremmaksi tyypiksi.

Olet antelias, idearikas arjessa ja et pelkää keskustella hankalistakaan aiheista suoraan.

Ihailen sinun visiota, jolla avulla teet työtäsi sinnikkäästi, omaa näkemystäsi seuraten. Olet todella hauskaa ja kreisiä seuraa ja seurassasi on helppo irrottautua arjesta. Lisäksi olet tosi empaattinen ja osaat kuunnella aidosti toisten juttuja, mikä tuntuu mukavalta.

Jaksat nähdä vaivaa. Tämä pätee isoista asioista pieniin asioihin ja haluaisin, että osa tästä tarttuisi minuun. Teet sipsidipit nättiin kulhoon etkä siihen muovipurkkiin. Teet reissulle agendan. Ja kysyt miten voit auttaa.

Sinulla on joukkojen johtajan aura, kuvittelisin että saisit niin halutessasi ihmiset innostumaan mukaan mihin tahansa.

Ihan mieletöntä. Aloin parkua liikuttuneena, kun näitä viesteinä kirjoitettuja ajatuksia alkoi tipahdella puhelimeeni. Tekisi mieleni parjata itseään monesta kohdasta, että enmäänyt, mutta en tee niin. Sen sijaan koitan olla edes puolet niin kivan oloinen tyyppi kuin miltä näissä vastauksissa kuulostan.

Ja muistan taas paremmin, miten tärkeää on sanoa toiselle, että hitsi sä olet kiva.

Jaa: