Yksi eniten teiltä seuraajilta saamistani kysymyksistä on: mitä merinovillasukkahousuja suosittelet? Ymmärrän kysymyksen. Huonosti istuvat, valuvat ja kinnaavat sukkahousut ovat tehokkaan hiljainen keino saada kantajansa keskityskyvyttömäksi ja hermoheikoksi. Merinovillasukkahousuissa lisänä vielä se, että ne voivat kutittaa.

Olen käyttänyt saman merkin, Falken, merinovillasukkahousuja ainakin kymmenisen vuotta. Välillä olen kitsaillut ja ostanut esimerkiksi Lindexin merinovillasukkahousuja, kunnes kaiken kutinan ja kinnaamisen jälkeen olen tyhmyyttäni harmitellen käynyt ostamassa kunnon sukkahousut. On siis ollut pakko hyväksyä se, että miellyttävät ja laadukkaat sukkahousut eivät ole halvat. Mutta ne ovat yksi eniten käytössä olevista vaatekappaleistani (jopa samat alushousut osuvat kierrossa harvemmin päälleni), joten käyttökerroissa laskettuna hinta ei jääkään enää niin isoksi.   

Vaikka olen ollut tyytyväinen suosikkisukkahousuihini, tänä vuonna päätin haastaa Falken ja kysyin teiltä seuraajilta Instagramissa suosituksia myös muiden valmistajien merinovillasukkahousuista.

Elokuussa, jolloin yleensä otan merinovillaiset sukkahousut jo hiljalleen käyttöön, kävin ostamassa kolme paria uusia sukkahousuja. Pärjään yleensä kauden kolmella-neljällä parilla, ja tehokäytän ne reikäisiksi huhtikuuhun mennessä. Nyt olen reilun kolmen kuukauden ajan käyttänyt suositustenne perusteella kolmen eri valmistajan sukkahousuja. Ja vaikka en olisi uskonut, ikisuosikkini on vaihtunut.

Otin testiin omat vakkarisukkapöksyni Falkelta sekä teidän suosittelemat merinovillasukkahousut Kunertilta ja Wolfordilta. Jätin suosiolla testin ulkopuolelle sukkahousut, jotka tuntuivat kutisevalta käden iholle. Muuraan itseni talvisin merinovillaan päästä varpaisiin, joten en ole herkkä villan kutittavuudelle, mutta merinovillan laaduissakin on eroa ja suoraan iholle puettuna toivon villan olevan pehmeää.

Halusin sukkahousuissa ehdottomasti olevan myös muotoillut jalkaterät ja kantapäät. Sellaiset sukkahousut tuntuvat mukavammalta päällä, minkä lisäksi ne kestävät aktiivikäyttöä paremmin. Vaihtoehtoja ei siis jäänyt kuin kolmelta merkiltä, ei ainakaan Stockmannilla, josta olen tavannut sukkahousuni ostaa.

Alkuun hieman taustaa sukkahousujen käytöstäni. Vaihdan paljaat sääret joka vuosi merinovillasukkahousuihin tosiaan jo joskus elo-syyskuussa. Juhlatilanteita varten kaapistani löytyy tietenkin ohuita sukkahousuja ja niin sanottuun välikauteen myös muutamat paksummat puuvillasukkahousut. Koska käytän pitkälti hameita ja mekkoja, minkä lisäksi käärin pitkälahkeisten housujen  puntteja ylemmäs, sukkahousut ovat käytössä lähes päivittäin kauden ajan, myös housujen alla.

Olen aikaisemmin pessyt sukkahousujani ihan mustan kirjopyykin mukana, mutta nyt kolmen kuukauden ajan olen pessyt erikseen villapyykkiä, villapesuohjelmalla ja -pesuaineella. Sukkahousut olen sujauttanut lisäksi pesupussiin, kuten ennenkin. Yllättävän hyvin villapyykkiä kertyy kerran-pari viikossa, kun neljän hengen aluskerrastot, paksut ja ohuet villasukat, villa-aluspaidat, villasukkahousut ja villaiset sporttivaatteet kaipaavat oman tuntemukseni mukaan tuuletuksen lisäksi useammin myös ihan vesipesua.

Toivon, että hellävaraisempi pesu saa merinovillasukkahousuni kestämään pidempään reikiintymättä. Kovimmat sukkahousukaverit kun ovat tähän mennessä kestäneet käytölläni maksimissaan kaksi vuotta.

Otin testiin mukaan mustana hevosena myös Falken merinovillaiset ylipolvensukat, joita olen käyttänyt lyhytlahkeisten housujen ja käärittyjen farkkulahkeiden kaverina. Ajattelin myös, että ne toisivat ohuempien sukkahousuen päälle puettuna lisälämpöä. Pitsikuvioiset sukat ovat nätit kuin mitkä, mutta eivät lopulta kovin monikäyttöiset. Niinpä testin musta hevonen joutuu tyytymään tähän yhden kappaleen sivuosaan postauksessa, muun testin keskittyessä sukkahousuihin.

Tässä tietoa testin merinovillaasukkahousukolmikosta:

Falke Softmerino

  • Materiaali: 57 % villaa, 23 % puuvillaa, 18 % nailonia, 2 % elastaania
  • Valmistusmaa: Joko Portugali, Unkari, Itävalta tai Etelä-Afrikka, jossa Falken käyttämiä tehtaita ymmärtääkseni on. Pakkauksessa tai nettisivuilla ei tästä varmaa merkintää.
  • Hinta: 43,90 euroa

Wolford Merino Tights

  • Materiaali: 49 % villaa, 49 % nailonia, 2 % elastaania
  • Valmistusmaa: Itävalta
  • Hinta: 47 euroa

Kunert soft wool cotton

  • Materiaali: 60 % villaa, 25 % puuvillaa, 13 % nailonia, 2 % elastaania
  • Valmistusmaa: Jotkut nettikaupat väittävät sen olevan Saksa, mutta tähän en löytänyt luotettavaa lähdettä, pakkauksessa tai nettisivuilla siitä ei ole merkintää.
  • Hinta: 32,90 euroa

Ja sitten testin tuloksiin! Ensinnäkin on sanottava, että ihan hävettää, että olen käyttänyt Falkeja monen monta vuotta, mutta en ole koskaan sen tarkemmin ajatellut missä ne tehdään ja että siinä on epäselvyyttä. Wolfordille siis pisteet siitä, että valmistusmaa on selvästi merkitty, eikä kuluttaja joudu sitä tonkimaan löytämättä varmaa vastausta, kuten Falken ja Kunertin kohdalla.

Sitten ominaisuuksiin. Kaikki testin sukkahousut täyttävät vaatimukseni siltä osin, että ne saa kiskottua kunnolla ylös ja että niissä kaikissa vahvistukset varpaissa sekä kantapäissä muotoilut. Wolfordien vyötäröosa on aavituksen toisia pidempi, joten ne saa kiskottua vielä ylemmäs. Tässä ja testissä ylipäätään on tietenkin huomioitava se, että olen 179 senttiä pitkä, joten käytän sukkahousuissa siksikin isoja kokoja. Erikokoisten ihmisten tuntemukset sukkiksista voisivat olla ihan erilaiset.

Kaikki sukkahousut ovat myös napakat ja kuitenkin myötäilevät vyötäröltä. Ei siis kiristä, mutta ei myöskään valu. Mutta! Falkeissa vyötärön resoriosa on levein, mikä on oman kroppani käytössä osoittautunut miinukseksi, nyt kun tuntumaa on voinut verrata toisiin sukkahousuihin. Resoriosa alkaa lötköttää, ja vaikkakaan se ei aiheuta sukkahousujen valumista, pidän enemmän toisten sukkahousujen tiukemmasta tuntumasta päällä. Etenkin Kunertit tuntuvat mukavan napakoilta, kiristämättä silti yhtään.

Selvästi lämpimimmät sukkahousuista ovat Kunertit, joissa on myös testin eniten villaa. Toisaalta nämä saattavat alkuun herkimpiä kutittaa, sillä minäkin tunnen niiden villan. Silti ja juuri siksi itselleni nämä tuntuvat kylmillä säillä miellyttävimmiltä. Testin ohuimmat sukkikset ovat Wolfordin ja Kunertin taas ovat paksuimmat, Falken ollessa siltä väliltä.

Olen käyttänyt sukkahousuja melko tasaisesti, mutta silti Wolfordit ovat nukkaantuneet etenkin jalkateristä ja haaroista kovastikin. Tämä yllätti, sillä Wolfordien nimeen kannattavat hehkuttavat juurikin suosikkinsa laatua. Vähiten käyttö näkyy Kunerteissa. En ymmärrä materiaaleista tarpeeksi sanoakseni varmaksi, mutta voisikohan sillä olla osuutta asiaan, että Wolfordeissa on eniten öljypohjaisia ainesosia, kun Kunerteissa taas eniten luonnonmateriaaleja.

Sen tiedän, että sekoitekuidut kestävät aina kehnoiten, mutta sukkahousuissa sitä ei oikein voi välttää. Ja sitten taas toisaalta villa yksinään ei kestä niin hyvin kovalle kulutukselle joutuvissa vaatekappaleissa, joten mukaan sekoitettu nailon perustelee tehtävänsä. Nukanpoistoa en ole sukkahousuille vielä tehnyt, mutta se yleensä freesaa ne melkein kuin uusiksi. Tietenkin sitä mukavampi, mitä vähemmällä huolenpidolla sukat pysyvät hyvinä.

Kuukausien käytön jälkeen merinovillasukkahousujen suosikkini Falke joutui siirtymään kakkossijalle. Kolmanneksi omassa käytössäni jäivät Wolfordit. Voiton veivät Kunertin merinovillasukkahousut, jotka minulla on päällä myös kuvissa. Voittajapöksyissä on mukavin ja lämpimin tuntuma kylmiin säihin, minkä lisäksi ne ovat käytössä pysyneet parhaiten muodossaan ja vähimmillä nypyillä. Ilokseni Kunertin merinovillasukkahousut olivat myös testin edullisimmat, vaikkakaan eivät toki halvat nekään.

Mitäs muut merinovillaan kääriytyjät siellä, mitkä ovat teidän lempparisukkahousunne?

Jaa