Yksi syy siihen, miksi kesämme oli niin hyvä ja ihana, oli miehen osittainen hoitovapaa. Hän teki siis kesän ajan lyhennettyä työviikkoa, mikä oli osaltaan mahdollistamassa myös sitä, että lapsemme olivat päiväkodista lomalla yli kaksi kuukautta. Kaikkein merkittävintä se oli kuitenkin siihen, että elämä kokonaisuudessaan oli parempaa.
Suomalaisten pikkulapsiperheiden mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen on asia, josta puhutaan ihan liian vähän. Netistä tietoa penkoessaankin pitää vähän yhdistellä palikoita toisiinsa, että saa aikaan kokonaiskuvan. Me emme olleet muistaneet koko osittaista hoitovapaata, kunnes viime tammikuussa kesän kuvioita pohtiessamme eräs Hesarin juttu sai muistamaan mahdollisuuden lyhennettyyn työviikkoon.
Osittaisesta hoitovapaasta tavataan puhua vain silloin, kun kerrotaan 1.-2. luokilla olevien lasten vanhemmista. Heillä kun on silloin oikeus myös Kelan osittaiseen hoitorahaan lyhentäessään työpäiväänsä lasten hoidon vuoksi.
Mutta myös 3–6-vuotiaan lapsen tai lapsien vanhemmat ovat oikeutettuja osittaiseen hoitovapaaseen. Silloin lyhennetystä työviikosta ei vain saa Kelalta osittaista hoitorahaa. Kelan korvaama summa olisi tietenkin kiva lisä, mutta koska summa on melko pieni (vajaa 100 euroa kuussa miinus verot), voisin kuvitella monien perheiden vaakakupissa arvokkaammaksi syyksi sen, että osittainen hoitovapaa ylipäätään mahdollistaa joustot työelämässä. Kun työ antaa periksi, on mahdollista lisätä perheaikaa ja tehdä arjesta mielekkäämpää. Voi saada molemmat: antoisan työn ja ihanan pikkulapsiajan.
Ennen kuin mennään eteenpäin, otetaan vielä kertaukseksi myös muut perhevapaamahdollisuudet. Vanhempainvapaakauden jälkeen voi siis jäädä hoitovapaalle alle kolmevuotiaan lapsen kanssa ja saada siitä kotihoidontukea. Kun lapsi siirtyy päiväkotiin tai muuhun päivähoitoon ja on vielä alle kolmevuotias, vanhemmilla on mahdollisuus lyhentää työviikkoaan juostavalla hoitovapaalla, josta voi saada myös juostavaa hoitorahaa Kelalta. Meidän perheessä molemmat vanhemmat ovat käyttäneet näitä kaikkia muita perhevapaamahdollisuuksia, mutta osittainen hoitovapaa oli käytössä nyt ensimmäisen kerran miehellä tänä kesänä.
Osittaista hoitovapaata pitää hakea työnantajalta vähintään kaksi kuukautta ennen osittaisen hoitovapaan alkua. Miehen isossa työorganisaatiossa, jossa sekä isät että äidit pitävät perhevapaita, perhevapaiden kanssa ei ole koskaan ollut mitään ongelmia. Hoitovapaatkin on saatu tarvittaessa alkamaan aikaisemmin kuin alun perin on suunniteltu. Mies jäi osittaiselle hoitovapaalle toukokuussa, eli kun lapset vielä olivat päiväkodissa. Se oli ihanan pehmeä alku kesään, kun itselläni oli työpöydällä vielä paljon tyhjennettävää ennen kesälomaa.
Mies teki osittaisen hoitovapaan ajan hieman vajaa 80 prosenttista työviikkoa. Epäsäännöllisessä kolmivuorotyössä se ei tiennyt vapaapäivää millekään tietylle viikonpäivälle, vaan kolmen viikon työsyklistä tipahti pois 26 työtuntia. Karkeasti se tarkoitti siis yhtä työvuoroa vähemmän viikossa, minä päivänä milloinkin. Miehen kuukausiansiolla osittainen hoitovapaa vaikutti nettokuukausipalkkaan noin 500 euron verran.
Oli ihmeellistä, miten paljon yhden vapaapäivän lisääminen viikkoon leppoisti ensin arkeamme ja sen jälkeen mahdollisti yhteistä kesälomaviettoa, vaikka mies vielä olikin töissä. Pystyimme pyörittää arkea tasaväkisemmin, kun noin muuten minä omat työaikani määrittävänä yrittäjänä olen yleensä se, joka joustan. Arjesta hävisi suorittaminen, se vain oli, hyvänä. Osittainen hoitovapaa mahdollisti meille kesällä myös pidempiä perhereissuja.
Tänään mies palasi kesäloman jälkeen töihin ja tekemään ihan täyttä työviikkoa. Seurailemme nyt aistit herkkinä, miltä tämä uusi arki tuntuu. Erityisen seurannan alla on se, että esikoinen viettää nyt joka arkipäivän eskarissa ja miehellä on normityökierrossa vain joka kuudes viikonloppu täysin vapaa. Huolettaa, miten paljon heillä ja näin ollen koko perheellä on lopulta yhteisiä vapaapäiviä. Siihen ei tietenkään osittainen hoitovapaa paljon vaikuttaisi, sillä se ei tarkoita, että ne lisävapaapäivät osuisivat aina viikonloppuun.
Mutta osittainen hoitovapaa mahdollistaisi sen, että mies voisi viikkovapaapäivinään valmistella muulle perheelle arkea helpommaksi niille päiville, kun hän on aamusta iltaan poissa: käydä kaupassa, siivota ja laittaa ruokaa valmiiksi. Hän on myös äärimmäisen tärkeä tuki ja assari omissa työhommissani. Nämäkin kuvat käytiin yhdessä ottamassa nyt tällä viikolla, lasten ollessa päiväkodissa ja eksarissa.
Nyt kuitenkin ensin katsotaan, miten kokonaisuus toimii näin. Sen verran kauan tätä vanhemmushommaa ja perhearkea on nyt pyöritetty, että ymmärrämme tehdä arkeen muutoksia tarvittaessa hyvin herkästi. Siitä se hyvä elämä kuitenkin pääsääntöisesti koostuu, arjesta. Ja ajateltiin tehdä siitä hyvä kesän jälkeenkin.
Kiitos! Hyvä postaus. Tämä pitää meidänkin muistaa, kunhan jatketaan kumpikin töitä yhtä aikaa hoitovapaan jälkeen.
Ole hyvä. Ihana kuulla, jos tämä postaus toimii muistutuksena mahdollisuudesta osittaiseen hoitovapaaseen 🙂
Voiskohan molemmat vanhemmat olla samaan aikaan osittaisella hoitovapaalla?
Voivat.
Joo voivat. Mutta eivät esimerkiksi niin, että molemmat vanhemmat olisivat vapailla perjantaipäivät, vaan esimerkiksi niin että toinen on perjantaina ja toinen maanantaina. Tai että toinen on vapailla aamusta ja toinen illasta.
Osittainen hoitovapaa oli yksi parhaista ratkaisuista, mitä olen ikinä tehnyt. Onneksi minullakin oli iso työnantaja, joten vapaa ei ollut ongelma. Nyt tuo aika on ainakin toistaiseksi takana, mutta muistelen lämmöllä kuinka se toi ihan hurjasti energiaa ja liikkumavaraa elämään. Säännöllisessä arkityössä maanantaivapaat tuntuivat joka viikko yhtä luksukselta. Viikonloppuna ehdin levätä ja siivota, ja sitten maanantaisin tehtiin lasten kanssa kaikkea kivaa.
Joo, ymmärrän hyvin! On ihan mieletöntä, miten isosti yksi vapaapäivä lisää viikkoon vaikutti eloon. Vaikka se oli mies, joka osittaisella hoitovapaalla oli, myös minä sain osani siitä just liikkumavarana elämässä ja energialla, jonka miehen vapaapäivät antoivat myös mulle.
Omasta kokemuksestani, ja myös useamman ystäväni, voin sanoa, että osittainen hoitovapaa sopii huonommin asiantuntijatyöhön. Itse tulin siihen tulokseen, ettei minun kannata tehdä samaa työmäärää vähemmällä palkalla. Saman ovat todenneet aika monet ystäväni.
On varmasti ihan totta, että asiantuntijatyössä osittaisen hoitovapaan järjestäminen vaatii työnantajalta paljon enemmän kuin esimerkiksi ns. suorittavassa työssä.
Yhden vanhemman perheessä osa-aikainen työaika mahdollistaa paljon ja Kelan pieni tulikin on ihan tuntuva.
Ihan varmasti. Mietinkin kirjoittaessa, pitäisikö laittaa tekstiin taas ne asiat, jotka ovat itselle ja vakkarilukijoille varmasti itsestäänselvyyksiä, mutta satunnaisille lukijoille taas eivät. En laittanut, joten laitanpa siis tähän vielä: ollaan mielettömän onnekkaita ja etuoikeutettuja, että meillä on taloudellinen mahdollisuus siihen, että ollaan voitu käyttää perhevapaita laajasti hyödyksi. Ja se Kelan tuki on toki tuntuva, etenkin jos perheessä on yksi vanhempi. Tarkoitin siis sitä, että se tuskin on se päähoukutus osittaiseen hoitovapaaseen kenellekään, vaan pääsyynä on se, että työviikon lyhentäminen on ylipäätään mahdollista.
Meidän lapset on kaksi ja kolme. Teemme tämän syksyn molemmat 80% työaikaa. Mä lyhennetttyinä työpäivinä ja lasten isä nelipäiväisen viikkona. Mainittakoon vielä, että teemme molemmat asiantuntijatyötä, jos joku sen takia empii. Olin myös kuukauden kokonaan hoitovapaalla kesällä, koska nuorempi on vielä alle kolmevuotias. Onhan tämä aivan mieletöntä luksusta. Toki tuntuu kukkarossa, mutta pystyn elämään ilman sitä vuosittaista lomalentoa lämpimään tästä hyvästä. Tämä on valinta. Myös hyväpalkkaisen puolison reilu puolivuotiaet hoitovapaat molempien lasten kohdalla ovat olleet valintoja. Se on mahdollista, se vaati suunnittelua ja säästämistä, mutta se olikin nimenomaisesti valinta tehdä niin. Se valinta oli kuitenkin lopulta pois arjessa vain ylimääräisestä luksuksesta, eli matkustelusta tai uudesta sängystä, jota ei nyt olisi ihan pakko hankkia. Ja onhan tämä mun mäkätys etuoikeutettua puhetta, mutta moni samassa tilanteessa oleva ei koe voivansa tehdä näin, koska miehen isompi palkkapussi.
Esimerkiksi meillä kynnys lähteä tuohon tuntuu ihan liian korkealta. Mies tienaa pääosan perheen tuloista. Minä matalapalkkaisella alalla keikkatyöläisenä. Kyllähän me säästöillä eläisimme pari kuukautta, mutta sitten se vararahasto olisikin varmaan aikalailla käytetty ja omakotitalossa tulee aina välillä isojakin yllätyksiä joiden takia rahaa sitten menee. Silti ajatus olisi että mies pitäisi toisen lapsen kohdalla edes ne hänelle korvamerkityt vapaansa jotka jäivät esikoisen kanssa pitämättä työpaikan tilaanteen ollessa silloin mikä oli.
Me ollaan kans mietitty niin, että vaikka perhevapaat tietty tuntuvat rahapussissa, ne ovat satsaus parempaan elämänlaatuun ja perheaikaan. Ja siitä ollaan valmiita maksamaan. Mutta kuten Alsu sanoikin, onhan meidän perhe tosi onnekas ja etuoikeutettu, että meillä on taloudellisesti mahdollista tehdä tällaisia valintoja.
Toivottavasti Anna puolisosi voi pitää ainakin ne korvamerkityt vapaansa. Vanhempainvapaat ovat kuitenkin ansiosidonnaista, joten jos hän tienaa sinua paremmin, hän saa myös parempaa vanhempainpäivärahaa kuin sinä. Ja tietty noin muutenkin, se aika on ainutlaatuista elämässä, ihan vaikka lapsia olisi usemapikin <3
Mua onneksi naapuri valisti vuosia sitten, että myös yli kolme vuotiaan ja alle kouluikäisen vanhempi oikeutettu osittaiseen hoitovapaaseen, liian moni sekoittaa Kelan tuet ja työlainsäädännön. Itse olen levittänyt nyttemin tietoa eteenpäin. Minun valistuksen takia työpaikaltani on yksi henkilö siirtyy osittaiselle hoitovapaalle. Itse tein useamman vuoden 4-päiväistä työviikkoa ja se helpotti huomattavasti, koska esikoisella oli tarvetta toimintaterapialle ja puheterapialla ja vapaapäivä valikoitu terapiapäiväksi.
Molemmat vanhemmat voivat olla osittaisella samaan aikaan. Mikäli lapsi on sen ikäinen, että perhe oikeutettu rahaan, niin lyhennetty työaika pitää käsitääkseni olla eri aikaan eli 4-päiväisellä viikolla vapaa päivä eri ja 6 h päivällä toinen lyhentää aamusta ja toinen illasta (tällöin kai molemmat saavat rahan? en ole varma)
Ammattini on asiantuntija työtä, mikäli sitä joku miettii ja silloin kun tein 4-päiväistä viikkoa niin työpaikallani oli kaikilla ihan kaamea työkuorma, ja töitä oli niin paljon kun vaan pystyi tekemään. Itse totesin, että mun asia (eikä ollut työkavereidenkaan) huhkia hulluna töitä (joita olisi kevyesti voinut tehdä 50-60 h edestä viikosta), kun syy kaamealle työkuormalle oli työnantajan omat toimet. Eivätkä työkaverit syyllistäneet mua koskaan osa-aikaisuudesta. Mulla onneksi kohtuu hyvä palkka ja mulla palkka oli 80% :kin aavistus keskivertoa parempi kun ala on miesvaltainen.
Joo, alle kolmevuotiaasta molemmat saa kelan joustavan hoitorahan (joka on kai n. 160€/kk miinus verot, eikä alle 100€-verot kuten tekstissä sanottiin..?) kun ovat eriaikaan vapaalla. Tällä järjestelyllä on meillä menty nyt vuosi; minä kotona maanantait, puoliso perjantait.
Ja kyllä, asiantuntijatehtävistä on mahdollista jäädä osittaiselle vapaalle. Se on työnantajan velvollisuus järjestää työt (ja resurssit) niin, että viikkotuntimäärä riittää niiden tekemiseen.
Juu, varmaan on työnantajan tehtävä järjestää näin, mutta kokemus tästä on valitettavasti minulla ja monella muulla toinen. Työtehtäviä ja työpaikkoja on niin kovin monenlaisia. Lisäksi se että monessa työssä tehtävät eivät ole fyysiseen työpaikkaan tai työaikaan sidottuja – esim. 20 % työajan ja sitä kautta työtehtävien vähennys on hankalasti mitattavissa.
Samaa mieltä. Kaikkiin työpaikkoihin ei lyhennetty työpäivä sovi kovin hyvin. Itse olen lastenhoitajana päiväkodissa ja ei sinne mitään sijaista saa pariksi tunniksi päivittäin. Joko tiimikaverit hoitaa lapset kahdestaan tai muista ryhmistä tullaan auttamaan, jolloin niihin tulee henkilökuntavaje. Työvuorojen kiertokin hankaloituu.
Minä olisin ihan onnessani jos saisin juuri jonkun tuon tapaisen pidempiaikaisen sijaisuuden. Säännöllisesti pari tuntia joka päivä tai ehkä vielä mieluummin niin että päivä viikossa töitä ja sen lisäksi satunnaiset sairaslomasijaisuudet yms. Mutta se yksi päivä takaisi sen että tietyn aikaa olisi joka viikko jotain tuloja.
Mutta se että suostuisiko työnantaja sitten tällaiseen…
Joo, termistö, lainsäädäntö ja Kelan tuet tosiaan menevät sekaisin. Myös itselläni, mutta tässä postauksessa ne kyllä ovat ihan oikein. –R puhuu kommentissaan nyt siis joustavasta hoitorahasta, joka on tarkoitettu alle kolmevuotiaiden lasten vanhemmille. Osittainen hoitovapaa taas on tarkoitettu käytettäväksi silloin, kun vanhempien lapsi on yli 3-vuotias ja sitä on mahdollista käyttää aina siihen kesään asti, kunnes lapsi menee kolmannelle luokalle. Kelan myöntämää osittaista hoitorahaa saa sitten vain 1.-2.-luokkalaisten lasten vanhemmat.
Molemmat vanhemmat voivat olla samaan aikaan osittaisella hoitovapaalla, mutta niin, että vapaapäivät ja tunnit sijoittuvat eri päivään tai eri aikaan päivästä. Esimerkiksi, että toinen on vapailla maanantait ja toinen perjantait.
Työnantajan on aina myönnettävä osittainen hoitovapaa, se on laissa. Hakemuksen voi evätä vain, ”jos järjestelyistä aiheutuu merkittävää haittaa”. Itse näkisin, alaa tarkemmin tuntematta, että päiväkodin lastenhoitajan työstä on näppärä jäädä osittaiselle hoitovapaalle. Etenkin, jos hoitovapaan ajoittaisi aina samalle viikonpäivälle, jolloin tuuraajat ja resurssit olisi mutkaton järjestää.
Työnjohtoa on tosiaan erilaista, huonoakin valitettavasti. Silti se tehtävä osittaisen hoitovapaan työjärjestelyistä ei ole työntekijän vastuulla, vaan juurikin työnantajan tai työjohdon.
Sen perusteella, mitä minulla on kokemusta, niin tiedän ettei osittaisen hoitovapaan pitäjälle palkata sijaista päiväkodissa, vaan työt hoidetaan työvuorojärjestelyin. Päiväkodissa ei katsota yksittäusen ryhmän tilannetta, vaan koko talon käyttöastetta. Eli esim. jos hoitovapaalainen on aina maanantait pois ja päiväkodissa on lapsia, joilla on aina maanantaina vapaapäivä, sijaista ei saa ottaa, koska koko talon käyttöaste on tällöin alle 100%. Eli joko ryhmän työntekijät tekevät aina maanantaisin töitä kahdestaan, mikäli heidän ryhmässään on lapsiakin pois, tai sitten jostain muusta ryhmästä tai toisesta yksiköstä, tulee työntekijä auttamaan. Eli esim. meidän talossa, jossa on kuusi ryhmää ja koko talossa on yhteensä viisi säännöllistä maanantaivapäiväläistä plus muut poissaolijat (sairastuneet, lomallaolevat) päälle, niin sijaista ei oteta kun lapsia on niin paljon poissa. Eli poissaolijat eivät ole vain yhdestä ryhmästä pois, vaan pitkin taloa ja näin siihen ryhmään, josta joku joutuu maanantaisin tuuraamaan hoitovapaalaista, tulee vajetta henkilökuntaan. Jos hoitovapaalainen olisi esim. keskiviikot poissa, olisi sijainen ehkä helpompi saada, koska yleensä säännölliset vapaapäivät lapsilla on joko ma tai pe. Jos taas hoitovapaalainen tekee lyhennettyä työpäivää, niin kuin meillä tällä hetkellä naapuriyksikössä yksi, tietää se työaikamuutoksia ja toinen ryhmä joutuu tekemään kaikki aikaiset aamut ja myöhäiset illat. On se helppo jäädä pois, mutta muille työntekijöille ei niin mukava tilanne. Näin toimitaan ainakin omalla alueellani Helsingissä. En tiedä, osasinko selittää ymmärrettävästi, mutta toi käyttöaste säätelee nykyään tosi paljon meidän työtä.
Mutta siitä piti antaa palautetta, että hienoa kun järjestitte lapsille pitkän kesäloman. Toivoisin että muutkin vanhemmat ajattelisivat näin. Viime heinäkuussa, kun olin meidän kesäpäivystyksessä töissä, laskin että omasta ryhmästäni kolmanneksella oli joko toinen tai molemmat vanhemmat kotona. Ja melkein kaikilla lapsilla, joilla on toinen vanhemmista pikkusisaruksen kanssa kotona, oli kokopäivähoito koko kesäkuun ja tulivat heti elokuussa, kun oma talo aukesi, taas hoitoon.
Joo, mä kirjoitin tuota kommenttia niin kiireellä junasta, että aloin itsekin vasta myöhemmin miettiä, että käyttöaste varmasti vaikuttaa osittaisella hoitovapaalla olevan tuuraukseen etenkin just maanantaisin ja perjantaisin, kun lapsia on paljon vapailla. Mä olen muinoin täällä kirjoittanut tuosta käyttöasteen nurinkurisuudesta päiväkodin arkeen. Mitään ratkaisua mulla ei siihen ole ehdottaa, mutta eihän se tunnu olevan toimiva kuin nätteinä numeroina paperilla, jos sitäkään.
Me ollaan tosi onnekkaita ja etuoikeutettujakin, että pystyttiin järjestää lapsille pitkät kesälomat. En kuitenkaan missään tilanteessa menisi arvostelemaan muita perheitä, kun ei koskaan tiedä, mikä tilanne siellä kotona on. Voi olla sairastelua, kuolemantapauksia, masennusta, uupumusta, opiskelua, työntekoa. Mä itse olen tehnyt hoitovapaan ohella töitä siihen asti, että lopulta löysin itseni uupumuksen suosta. Olisi ollut kamalaa, jos olisin kuullut, että päiväkodistamme joku silloin laskeskelee arvostelevasti, kuinka paljon vanhin lapsi on päiväkodissa, vaikka minä olen nuorimmaisen kanssa kotona.
Ja tietty lapset voivat olla vain niin sosiaalisia ja energisiä, että on koko perheelle kuukauden kesäloma on paras ratkaisu.
Oman kokemukseni kautta arvostan perheitä, jotka osaavat nähdä omat voimavaransa paremmin ja ottaa apua vastaan; päiväkodiltakin. Itse olisin aikoinaan ollut paljon parempi vanhempi, jos en olisi koittanut pärjätä niin paljon itse ja pitää lasten päiväkotiviikkoja lyhyinä, vaikka itse olen hukkua töihin ja väsymykseen.
Vastauksessani tarkoitinkin sellaisia perheita, joilla ei ole mitään erityistä syytä pitää lasta päivystysaikaan hoidossa. Eli esim. ls-perheissä on toki perusteltua pitää lapset hoidossa. Tosin tästäkin asiasta keskustelimme erityislastentarhanopettajan kanssa ja hän oli myös sitä mieltä, että ls-lapsetkin ansaitsisivat edes kahden viikon loman päiväkodista vuoden aikana.
. Lastensuojelussakin on resurssipulaa, mutta siltikin toivon, että se kehittäisi vaihtoehtoja päivähoidolle, esim. leirejä tai jotain muuta toimintaa, jotta kaikki lapset saisivat mahdollisuuden edes jonkinlaiseen lomaan. Päivystysaika on kuitenkin lasta, etenkin pienempiä, kuormittavaa, kun omia, tuttuja hoitajia ei ole välttämättä lainkaan paikalla ja ryhmiä ja päiväkoteja yhdistelty niin, että tuttuja kavereitakaan ei välttämättä ole ketään.
Lapset voivat tietenkin olla sosiaalisia ja energisiä, mutta onhan kuitenkin etenkin täällä Helsingissä paljon vaihtoehtoja, etenkin leikkipuistoissa, jossa heille voisi olla päiväkodille vaihtoehtoista kesätoimintaa.
Etenkin eskari-ikäisistä huomaa, että he ovat keväällä jo aivan väsyneitä päiväkotiin, kun kaikki päiväkodin lelut ja puuhat on jo niin nähty ja loma olisi tarpeen, kun ensimmäinen kouluvuosi vaatimuksineen on hyvin väsyttävä, etenkin eka syksy.
Ja kyllä minua oikeasti säälittää se kaksivuotias, joka itkee sylissä äidin ikävää ja haluaa kotiin, kun tiedän että lapsen kotona on sekä äitiyslomalla oleva äiti, että isyyslomalla oleva isä, ja taapero on hoidossa aamupalalta puoli viiteen.
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että isompi lapsi tuodaan hoitoon, jos äiti jää vauvan kanssa kotiin. Itsekin tein niin, että esikoinen oli kolmena päivänä viikossa hoidossa kun kuopus oli vauva. Mutta kesäaika on mielestäni poikkeus ja kaikille lapsille kuuluu kunnon loma, jos se vain on mahdollista järjestää.
Ja jos lapsia on paljon kesällä hoidossa, niin henkilökunta joutuu pitämään lomansa muulloin vuoden aikana, joka taas lisää sijaistarvetta ja vaikeuttaa toimintaa, kun esim. retkille ei useinkaan mielellään sijaisten kanssa lähdetä. Ja itse ainakin haluaisin mielelläni lomailla samaan aikaan, kun omat lapseni.
Näistä voi olla eri mieltä, mutta minusta kesä ajan hoito tulisi järjestää vain niille, jotka ovat työssä tai opiskelevat silloin, tai joilla on lastensuojelullisia perusteita. Niille, joilla on hoidolle todellinen tarve. Joissain päiväkodeissa näin onkin, kun johtajat ovat asiassa tiukkana, mutta ei kaikissa ja tähän olenkin monesti toivonut yhteistä linjaa.
Joustava hoitoraha (alle 3v lapselle) on isompi (ja eri asia, plus riippuu työtunneista, noin 160e/kk tai 240e/kk) kuin osittainen hoitoraha (1.-2. luokkalainen lapsi, noin 100 euroa). Käsitteistö on musta vähän sekavaa, mutta kun Kelan sivuja kahlaa niin kyllä siellä kaikki on selitetty.
Juu, näinhän se on. Tässä tekstissä tosiaan käsittelin pääasiassa osittaista hoitovapaata, jota voivat saada kaikki vanhemmat, joiden lapsi on 3-vuotias–2-luokkalainen, mutta josta voi Kelalta saada osittaista hoitorahaa vain 1.–2.-luokkalaisen lapsen vanhemmat.
Hyvä muistutus, en ole itsekään vielä kauaa tiennyt tästä mahdollisuudesta. Itse teen töitä yrittäjänä hoitoalalla ja jaoimme mieheni kanssa aikanaan jo vanhempainvapaan ja olemme molemmat käyttäneet mahdollisuutta yhtäaikaa ja erikseen joustavaan hoitorahaan. Nyt, kun lapsemme on 2v 5kk hän aloittaa ensimmäistä kertaa täydet hoitotunnit. Tähän asti on pärjätty 60-80 % tunneista ja se on todella leppoistanut mukavasti pikkulapsiarkea!
Kiva kuulla, jos tämä toimi hyvänä muistutuksena 🙂 Ja niin ihanaa, että olette molemmat olleet vanhempainvapailla ja käyttäneet perhevapaamahdollisuuksia yhdistämään leppoisammin työuran ja perhe-elämän.
Kiitos! Juuri laskettiin näitä että monennelleko kukin menee kun minä palaan työelämään. On huojentavaa että saa sen hoitovapaan oli isommat menossa mille luokalle vaan vaikka kuopus on yli kolmen. Siinä vaiheessa tuskin meidän talous kaatuu kelan tuen puutteeseen jos hoitovapaan jälkeen kuitenkin olisi pitkästä aikaa kaksi tienaajaa ja maks 1,5 päivähoitoamksua (yksi eskarissa).
Joo, osittainen hoitovapaa on varmasti tervetullut ratkaisu monenlaisiin perhekokoonpanoihin. Ollaan ihan tosi tosi onnekkaita, että sen hyödyntäminen on meille taloudellisesti mahdollista.
Mä muuten yllätyin iloisesti, kun päivähoitomaksut tipahtivat, kun lapsi meni eskariin. Olin kyllä siitä tiennyt, mutta silti se ei jotenkin ehtinyt aivoihin asti, kunnes tuli ensimmäinen lasku maksettavaksi. Valtion tukema varhaiskasvatus on kyllä niin mahtava juttu; upeaa hoitoa ja opetusta verrattain pienellä hintalapulla ja jokaiselle perheelle maksukykynsä mukaan.