Joululomalla Pohjanmaalla poikkesimme mökkimatkan ohessa Lapualle. Siellä on jo vuodesta 1917 toiminut perheyritys Lapuan Kankurit, jonka aitoihin materiaaleihin ja ajattomaan tyyliin olen ihan lääpällään. Heidän Helsingin liikkeestään mä olen kirjoittanut Torikortteleden sivuille juttua, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun kävin heillä kylässä Lapualla.

Lapuan Kankurit ja pellava

Siellä lakeuksilla kankureiden kutomo säksättää pellavasta sellaisia arjen kaunokaisia, että minä en voi kuin pää kenossa huokailla. Pellava tuntuu iholle samaan aikaan viileältä ja lämpimältä, silkkiseltä ja karhealta. Keittiöpyyhkeiksi en enää muita huolikaan, ja kesäisin rantakassiin pakataan ohuet, imukykyiset ja nopeasti kuivuvat pellavapyyhkeet. Mun mielikuvissani pellavatuotteisiin yhdistyvät vanhojen mustavalkoelokuvien maalaistalot, heinänkorret ja rukiiset leivät. Mutta samalla ne ovat kapiokirstujen aarteita, jotka ovat kertakäyttökulttuurin keskellä elävälle arkipäivän luksusta.

Että juu, fanitustaso on korkea! Olisinkin voinut ihastuksesta huokaillen hipelöidä ja tunnelmoida jok’ikistä tuotetta Lapuan Kankureiden tehtaanmyymälässä. Itse myymäläkin kun on jo useamman huokailun arvoinen, sillä se sijaitsee komeassa vanhassa tiilirakennuksessa. Jostain syystä minikokoiset matkakumppanini eivät kuitenkaan arvostaneet harrasta pellavafiilistelyäni, joten tyydyin vain napsimaan nopeasti muutamia kuvia teidänkin iloksenne sekä tekemään pari havaintoa:

Mitä ostaa Lapuan Kankureilta?

Yksi: Että mohairhuovat ovat maailman pehmoisimpia – niissä on juuri sellaista lämmintä pehmeyttä, mitä kaipaan enemmän ympärilleni. Harmi, että niitä ei poikkeuksellisesti tehdä Lapualla, sillä koneet eivät kykene noin paksuun villaan. Mutta esimerkiksi vähän ohuempi Corona-villaviltti sen sijaan on tehty Lapualla. Sen upea kuvio ei pääse nettikaupassa ollenkaan oikeuksiinsa, eikä vähiten siksi, että näköhavaintoon pitäisi voida yhdistää se, miltä viltin pinta tuntuu ihoa vasten.

Kaksi: Että himoitsen tätä Jacquard-tekniikalla kudottua pellava-puuvilla peittoa niin paljon, että kehittelen mitä kummallisempia syitä, miksi tarvitsen sen. Järkevin yhdistelmä tähän mennessä on ollut se, että tukisin suomalaista työtä ja olisin peittoineni onnellinen. Että tulevan vuoden onnellisuus peiton varaan vaan!

Kolme: Että Lapuan Kankureilla on myös niin sanottuja vauvakokoisia torkkupeittoja, jos vaikka tahtoo vauvalahjaksi ostaa jotain suomalaista. Kuten tämä kalakuvioinen puuvillapeitto, joka on moderni, leikkisä ja klassisen ajaton samaan aikaan. Myös tämä villahuopa on kätevä lapsiperheellisille, sillä pienen kokonsa lisäksi sen saa rullattua nauhoilla paketiksi, mikä tekee siitä kätevän varalämmikkeen rattaisiin tai vaikka pulkkaan. Puuvillapeitto tehdään Lapualla, mutta villahuopa muistaakseni jossain päin Balttiaa.

Pellavapussilakanat

Neljä: Että on olemassa suomalaisia pellavapussilakanoita. Mä olen miettinyt korvaavani meidän puhkinukutut ja -pestyt perintöpussilakanat pellavaisilla lakanoilla. En vain ole vielä kyennyt luopumaan reippaan raitaisista lapsuuslakanoistani, vaikka niihin nuhjuuntuu nykyään jokaisen käyttökerran jälkeen lisää pieniä reikiä. Mutta nyt saattaa projektiin tulla vauhtia! Bongasin tehtaanmyymälästä Lapuan Kankureiden pellavaiset pussilakanat ja tyynyliinat. Päättelin oitis, että niissä ei voi kun nähdä kauniita unia! Näemmä noita lakanoita ei kuitenkaan saa nettikaupasta, joten uudenlaisen uniaikakauden alku siirtyy ainakin seuraavaan Pohjanmaan-reissuun.

Jaa