Heinäkuinen reissumme Tanskaan näytti, miksi Kööpenhamina on vuodesta toiseen suosittu kaupunkilomakohde. Siellä kohtaavat pohjoismaalainen järjestelmällisyys ja keski-eurooppalainen boheemius. Asiat toimivat ja kaupunki on siisti, mutta samalla vapaamielinen ja rosoisen veikeä. Tanskalaiset ovat ylpeitä ja tarkkoja hyggestä, eli hyvästä tunnelmasta, josta myös turisti saa osansa.
Kööpenhamina sopii loistavasti myös lapsiperheiden lomailuun, sillä kaupungin tarjonnasta löytyy kivaa tekemistä ja näkemistä, joiden parissa viihtyy koko perhe. Tervetuloa nojatuolimatkalle Kööpenhaminaan! Tässä Lähiömutsin muhkea lomafiilistely sekä seitsemän reissuvinkkiä, joilla koko perhe saa Kööpenhaminasta ilon irti.
Värikäs Nørrebron alue
Kirjoitinkin jo Kööpenhaminan parhaasta kadunpätkästä, Jægersborggadesta. Muutenkin Nørrebron alue tuntui rennoimmalta, mielenkiintoisimmalta ja värikkäimmältä alueelta. Sellaiselta omanlaiselta, jossa olo tuntui kotoisalta ja meno aidolta. Vaikka olimme reissussa kuumimpaan turistisesonkiaikaan, näillä seuduilla ei ryysistä tai paperikarttoja tavaavia matkalaisia juuri näkynyt (vaikkakin ravintoloihin kannattaa ilta-aikaan silti tehdä pöytävaraus). En siis taida liioitella ihan hurjasti, jos väitän Nørrebron olevan Kööpenhaminan kätketty aarre.
Erityisesti reissuseurueemme kolmevuotias suosittelee myös Wesselsgaden varrella olevaa leikkipuistoa, jossa on valtavia kiipeily- ja liukumäkirakennelmia sekä naurun takaavat trampoliinit. Lisäksi löytyy myös muun muassa pingispöytä, hiekkalaatikko, seinäkiipeilyä, rengaskeinua ja vaijeriliukua. Myös pienemmät leikkijät on huomioitu omalla alueellaan, josta löytyy vauvakeinut ja pienemmät liukumäet. Me aikuiset kiitimme keskipäivän kuumuudessa alueen vehreyttä ja puiden luomia varjoja. Ja hei, vaadimme ehdottomasti riippukeinuja jokaiseen puistoon myös Suomessa!
Nørrebron ja keskustan välissä on tekojärvistä muodostuva pitkulainen kokonaisuus, jonka rantoja pitkin oli mukava kävellä paikkojen välillä siirtyessä. Toki myös julkisilla pääsee kulkemaan.
Legopakettillinen taloja Nyhavnilla
Täällä on kai jokaisen turistin piipahdettava ensimmäisellä Kööpenhaminan-käynnillään. Kanaalin ympärille levittäytyvä katu on se, joka löytyy postikorteista ja aurinkoisista matkailuesitteistä. Vieri vieressä olevat värikkäät talot näyttävät siltä kuin joku olisi nostellut legopalikoita summanmutikassa pystyyn ja järjestänyt ne riviksi.
Nyhavnin varsi on kieltämättä kaunis, mutta kun selfiet on otettu kymmenien muiden turistien hymyillessä vieressä omille kameroilleen, voikin poistua ryysiksestä rauhallisimmille sivukaduille. Parin korttelin päässä on esimerkiksi Green Sushi -ravintola (Grønnegade 28), jonka WWF on valinnut Tanskan ekologisesti kestävimmäksi sushiravintolaksi.
Kauppahallista piknikille ja läträämään suihkulähteeseen
Kööpenhaminan kauppahalli, Torvehallerne (Frederiksborggade 21) avattiin vasta vuonna 2011, ja paikalliset ovat ottaneet hartaasti odotetun ruokakeitaan omakseen. Kahden hallin muodostama kokonaisuus kuhisee kulinaristeja ja pikkunälkään eväitä hakevia piknikseurueita. Jos ei muuta, voi ainakin tilata kupillisen nautintoa kahvihommien ammattilaisilta The Coffee Collectivesta (Vendersgade 6D).
Kauppahallista napattujen eväiden kanssa voi käyskennellä vieressä sijaitsevaan puistoon, Ørstedsparkeniin. Puiston keskellä on lampi, jonka ylittää pikiriikkinen silta. Alueen vehreys on niin syvää, että tuntuu kuin olisi sukeltanut satumetsään. Ørstedsparkenissa on myös kaksi leikkipuistoa.
Yksi leikkipuisto on myös kauppahallin ja Ørstedsparkenin välissä, Israel Pladsilla. Leikkipuisto itsessään ei ole ihmeellinen, mutta sen vieressä olevat suihkulähteet ovat – ainakin jos lapsilta kysytään. Vietimme pitkät tovit huljutellen varpaitamme suihkulähteissä yhdessä muiden lapsiperheiden kanssa. Pyyhe ja vaihtovaatteet mukaan!
Riemunkiljahduksia Tivolissa
Vuodet ovat tehneet temppujaan, eikä mua enää saa huvipuistojen härveleihin. Kööpenhaminan vuonna 1843 perustettu Tivoli (pääsisäänkäynti Vesterbrogade 3) on silti kokemisen arvoinen tällaiselle possujunassa matkapahoinvoivaksi tulevalle mutsillekin. Iso Tivoli-alue on vehreä ja puistomainen, eikä ollenkaan sellainen muovinen ja kolkko kuin jotkut huvipuistot tuppaavat olemaan. Puut, kukkaistutukset ja lammet tekevät Tivolista mukavan intiimin.
Viihtyvyyteen on muutenkin panostettu, sillä sisäänpääsymaksun hinnalla pääsee ihastelemaan teatteria, tanssiesityksiä, pantomiimia ja hyvällä tsäkällä ilmaiskonserteissa esiintyviä kovan luokan artisteja. Esikoiselle ostettiin yksittäisiä lippuja laitteisiin, ja voi pojat sitä riemua!
Sapuskatarpeessa ei tarvinnut tyytyä makkaraperunoihin, vaan tarjolla oli jopa huippuravintoloita hulppeine viinilistoineen. Me kuitenkin napattiin mukaamme Wagamaman (Tietgensgade 20, sisäänkäynti myös puiston ulkopuolelta) nuudeliannokset. Mehuista ja kahveista piti huolen Joe & The Juice, jonka tiskin takana tarjoilijakundit tekevät smoothieiden vääntämisestä taidetta ja musiikki soi niin kovalla, että tärykalvot pomppivat.
Kauneimmillaan Tivoli alkoi olla iltasella, kun tunnelmalliset lyhdyt ja valot sytytettiin. En yhtään ihmettele, miksi huvipuistoa sanotaan romanttiseksi! Viikonloppuiltaisin taivas täyttyy ilotulitteista, mutta niitä me ihailimme hotellimme ullakkoikkunan heijastumista lasten jo nukkuessa.
Katuruokaa ja aurinkotuoleja
Katuruoka on kova juttu Kööpenhaminassakin – niin kova, että vuodesta 2014 lähtien Kööpenhaminassa on ollut katuruokiin keskittynyt halli, Copenhagen Street Food (Trangravsvej 12). Papirøenilla eli Paperisaarella sijaitseva katuruokahalli imaisee sisäänsä kymmeniä katuruokarekkoja, -kojuja ja -kontteja. Hallista siis ihan varmasti löytyy seurueen jokaiselle tyypille jotain maittavaa suuhun pantavaa, kun jokainen voi valita mieleisensä aterian saman pöydän ääreen.
Ruuat voi syödä sisätiloihin ripotelluissa pöytäryhmissä, mutta ainakin upeana heinäkuisena päivänä kaikki olivat parkkeeranneet ulos. Niin teimme myös me. Hallin edustalla on pöytärivistöjä, löhöilyyn kutsuvia sohvia sekä aurinkotuoleja. Näkymät sinisenä hehkuvalle kanaalille ja vastapäiselle rannalle ovat komeat. Liekö siis yllätys, että unohduimme tänne sen verran pitkäksi toviksi, että ehdimme käydä hakemassa toisenkin kierroksen ruokaa ja juomaa nautittavaksi siinä auringon kyytipoikana.
Ihan Copenhagen Street Foodin vieressä on jonkin sortin teemapuisto Experimentarium City, mutta me emme tällä kertaa käyneet tätä testaamassa. Sateisella säällä se saattaisi olla hyvä kohde.
Lähistöllä on myös Christianshavn, joka toi mieleeni vaihto-oppilasajat Hollannissa. Kanaalin vartta reunustavat asuntoveneet, joihin pystyi ohi kulkiessa mukamas puolihuolimattomasti sivusilmällä kurkkaamaan. Joissakin veneissä näytti asustavan lapsiperheitä, ja palan halusta tutustua sellaiseen perheeseen ja heidän elämäntapaansa!
Hippimeininkiä vapaakaupunki Christianiassa
Keskellä Kööpenhaminaa sijaitseva vapaakaupunki Christiania on mitä mainion esimerkki Tanskan suvaitsevaisuudesta. Muut maat Suomea myöten ovat kehottaneet Tanskaa pistämään hippiyhdyskuntansa ruotuun, mutta vapaakaupunki on ja pysyy. Alueen rehevänä kukkivaa marihuanakauppaa on pyritty kitkemään erilaisin keinoin, mutta nykyään Pusher Streetillä ruoho pöllyää taas ihan avoimesti.
Vuonna 2012 Christiania vihdoin sopi virallisen Tanskan kanssa ostavansa itselleen oikeuden alueen asuntoihin, jotka christianialaiset valtasivat käyttöönsä armeijan hylkäämältä alueelta vuonna 1971. Kymmenen miljoonan euron kauppasumma on yhtä älytön kuin ajatus siitä, että minä voisin ostaa Suomenlinnan nappikokoelmalla. Veronsa vapaakaupungin asukkaat maksavat omalle yhteisölleen ja heillä on oma rahakin, mutta nykyisellään he maksavat Kööpenhaminalle vedestä ja sähköstä.
Vaikka Christianian pääkatu Pusher Street on mielenkiintoinen värikkäine ruohokioskeineen ja mustilla kommandopipoilla kasvonsa peittävine marihuanakauppiaineen, perheen pienimpien kanssa kannattaa sujahtaa alueen muille kaduille. Niillä pääsee ihastelemaan erikoisia ja riemunkirjavia asumuksia sekä villinä rehottavia kukkaistutuksia.
Me kävimme Christianiassa lounaalla Kööpenhaminan parhaaksi kasvisravintolaksikin kehutussa Morgenstedetissä (Fabriksområdet 134 D). Soppa oli erinomaista ja edullista, eikä huono ollut risottokaan. Tunnelma on välitön ja miljöö kodikas, mikä selittynee sillä, että käsittääkseni paikan omistajat asuvat samassa pihapiirissä. Kannattaa muistaa, että täällä maksuvälineenä käy vain käteinen. Morgonstedetiä vastapäätä on hauska ja värikäs leikkipuisto.
Bikinibileet ja polskuttelua meriuimalassa
Me osuimme Kööpenhaminaan tämän kesän ainoina helteisinä päivinä. Uimaan oli siis päästävä! Kaupungista pääsee kätevästi myös hiekkarannalle, mutta me suunnistimme keskustan tuntumassa olevaan uimapaikkaan, Islands Bryggeen (Islands Brygge 14), jossa mä heitin talviturkin luonnonvesiin. Varmasti myöhäisin talviturkin kastelu kuunaan!
Ilmaisessa meriuimalassa pääsee pulahtamaan kanaaliin 75 metrin pituisessa aikuisten altaassa ja kahdessa lastenaltaassa. Molempien lasten kanssa oli siis helppo huljutella varpaita. Uimalan altaat ovat kuin jättimäisiä muovisiivilöitä, jotka on laskettu mereen, eli altaiden vesi vaihtuu siinä missä vesi virtaa kanaalissa. Uimapaikan läheiset nurmikot täyttyivät päivän mittaan, joten lapsiperheaikatauluilla pääsimme varmistamaan nurmikolta oman paikan jo heti aamusta.
Lounaaksi haettiin mahottoman hyvät vegeleivät kulman takana olevasta kahvilasta, Foodshop no. 26:sta (Reykjaviksgade 4). Nurmikolla istuen maistuivat myös samaisen kahvilan tuorepuristetut mehut ja smoothiet, jotka saivat yhä vahvemmin haaveilemaan omasta mehulingosta. Niin hyvää! Kotitekoisia drinkkejä taas pysyi ostamaan suoraan paikalle kurvanneiden Christiania Bikes –laatikkopyörien kyydistä.
Meriuimalan vastarannalla sijaitsee Kalvebod Bølge, joka on kuin veden päällä kulkeva hullunkurinen kävelytie. Kaupunkilaisten urbaanikohtaamispaikaksi rakennetulla Kalvebod Bølgella näkyi paljon auringonottajia sekä uimareita ja lisäksi alueella järjestetään erilaisia hauskanpitoon innostavia vesiaktiviteetteja.
Ja vielä kaksi eskstraa perheen aikuisille:
Mikkellerin olutherkkuja
Olipa kerran matematiikan- ja fysiikanmaikka Mikkel Borg Bjergsø, joka valmisteli kotonaan oluita. Ne olivat niin hyviä, että vuonna 2006 Mikkel mietti kaverinsa Kristianin kanssa, että muidenkin pitäisi päästä maistamaan heidän olutkokeilujaan. Ja kas, syntyi menestystarina Mikkeller.
Mikkellerin pubeissa on vaalea sekä valoisa skandinaavinen sisustus ja hanoissa kymmenittäin oluita, joista on kapakoiden muovituoppikaljojen tympeys kaukana. Mikkellerin oluita saa myös pienissä laseissa, mistä lapsien päiväuniaikoihin olutmaistiaisille piipahtanut reissuseurueemme kiittää.
Ruokakauppakiimaa
Minä ja siskoni emme voi olla ainoita, jotka ulkomaanreissuillaan suuntaavat paikallisiin ruokakauppoihin tutkimaan ja fiilistelemään. Tanskalaiset kuluttajat käyttävät eniten luomua maailmassa, joten ruokarakastajille kaupat ovat jo sinällään nähtävyys.
Me kävimme hakemassa ruokatuliaiset pienessä Irma-supermarketista, joita on useampia eripuolilla kaupunkia. Se vaikutti hyvällä valikoimallaan ja omien tuotteidensa kauniilla pakkausdesignilla. Mä täytin matkalaukun tyhjät nurkat muun muassa Irman näkkäreillä, jotka saivat vielä kotonakin suun näkkärille.
Postauksen koostamisessa käytetty apuna Mondon mainiota Kööpenhaminan-matkaopasta.
Kööpenhamina on loistava kaupunki lapsiperheille ja toki muillekin matkailijoille. Kaksi kertaa olen siellä käynnyt ja nyt tekisi taas mieli lähteä. Kivoja vinkkejä annoit! Me tykättiin Kööpenhaminan eläintarhasta.
kiitos! mahdottoman mielenkiintoinen postaus. ja heti alkoi tehdä mieli suunnitella köpärin reissua. maybe next year!
Joo, kyllä lomakuume taas nousi! Minkä merkkinen aurinkosuoja sinulla on matkarattaissa, ja kuinka hyvin se suojasi lasta? Itsellä on se perinteinen aurinkovarjo, jonka kanssa meinaa mennä hermot, kun se on aina väärässä asennossa kun käveleskelee kupungilla.
Ole hyvä! Mukavaa, jos postauksesta oli iloa 🙂
Kööpenhamina oli kyllä mukava 🙂 Rattaiden aurinkosuoja on Vaunuaitasta ostettu Aussie-aurinkolippa. Suojaa yllättävän hyvin, sillä se peittää ihan koko vaunun ja kaarevana antaa suojaa myös sivuille. Vauva pysyi kyydissä yleensä ihan suojassa, mutta esikoisen päikkäriaikaan piti sitten pitää huolta varjosta muilla konstein, kun jalat jäivät aurinkoon 🙂
Kiva postaus 🙂 meillä on suunnitteilla matka keväällä vauvan kanssa, Amsterdam sai nyt hyvän haastajan! Vähän ot mutta noista kahviloista tuli mieleen että minkä verran juot kahvia nyt imetysaikana? Oletko jotenkin rajoittanut? Itseäni mietityttää kovastikin kofeiinin määrä, raskausaikana join satunnaisesti kupin kahvia ja nyt imettäessä aamukahvimuki on pakko saada. Mietin, josko määrää voisi lisätä vauvan kasvaessa. Terveisin kahvinarkomaani
Ihana kuulla, että tykkäsit 🙂 Ja voi Amsterdam on ihana myös, siellä tuli opiskeluaikoina vietettyä monet hyvät hetket. Olisikin jännä käydä siellä nyt, perheellisenä.
Juon kahvia nyt imetysaikana aika samoja määriä kuin muutenkin, 1–3 kuppia päivässä. Raskausaikana en juonut kahvia lainkaan (paitsi ihan alussa oli välillä ”pakko”, kun väsy oli niin lamaannuttavaa) ja vauvan ollessa pieni pyrin pitämään kulutuksen minimissä. Huomaamattani olen alkanut olemaan lepsumpi asian kanssa vauvan kasvettua 🙂
Kahvinarkomaani: mä sanosin, että riippuu vauvasta. Mä en voinut juoda täysimetyksen aikana ollenkaan, molemmat vauvat oli vissiin aika herkkiä kofeiinille ja pienikin määrä vei unet. Täysimetyksen päätyttyä pystyin juomaan aamulla ja alkuiltapäivästä, yritin ajoittaa kahvinjuonnin vauvan päiväuniaikaan. Sitten taas tunnen äitejä, joiden vahvoihin ei tunnu kofeiini vaikuttavan ollenkaan. Yksilöllistä siis tämäkin ja kokeilemalla löytää sen, mikä omalle vauvalle sopii.
Kahvinarkomaani: mä sanosin, että riippuu vauvasta. Mä en voinut juoda täysimetyksen aikana ollenkaan, molemmat vauvat oli vissiin aika herkkiä kofeiinille ja pienikin määrä vei unet. Täysimetyksen päätyttyä pystyin juomaan aamulla ja alkuiltapäivästä, yritin ajoittaa kahvinjuonnin vauvan päiväuniaikaan. Sitten taas tunnen äitejä, joiden vahvoihin ei tunnu kofeiini vaikuttavan ollenkaan. Yksilöllistä siis tämäkin ja kokeilemalla löytää sen, mikä omalle vauvalle sopii.
Varmasti ihan totta. Itselläni ja vauvalla kahvin piristävä vaikutus pätee vain muhun 🙂 Esikoinen oli herkempi mun ruokavaliolle imetyksen aikaan, mutta opettelinkin kahvipaheen vasta hänen imetyksensä loppupuolella, joten silloinkaan en huomannut eroa.
Totta, varmasti vauvakohtaista niin kun kaikki muukin, enpä ajatellutkaan 😀 joo musta tuntuu että meillä oli yksi yö tosi levoton kun olin juonut aika illalla vielä kahvia… Ehkäpä kuitenkin yritän pitää tuossa yhdessä mukissa täysimetysajan, enää 4kk ja se on kuitenkin aika pieni aika elämästä 🙂 T. Kahvinarkomaani
Joo, eipä taida mikään sääntö tai ohje olla sellainen, että se joka bebeen toimisi 🙂