Jægersborggaden lisäksi suosittelen luuhailua Blågårdsgadella, jonka varrella on monia mukavia ravintoloita ja kahviloita. Erityissuositus lounaspaikaksemme valikoituneelle Cafe N:lle (Blågårdsgade 19), jonka runsas kasvisuokalista sai meheviä brunsseja rakastavan suun onnelliseen hymyyn. Lapset saivat erityishyvää kohtelua, minkä pystyikin aavistamaan ravintolan terassin täyttävistä lapsiperheistä. Samalta kadulla ja sen ympäristöstä löytyi myös kirpputorimyyjiä, jotka olivat levittäneet vilttejä ja rekkejään sinne tänne. Varsinainen kirpputori- ja antiikkikauppakeskittymä löytyy sekin ihan nurkilta, Ravnsborggadelta.

Erityisesti reissuseurueemme kolmevuotias suosittelee myös Wesselsgaden varrella olevaa leikkipuistoa, jossa on valtavia kiipeily- ja liukumäkirakennelmia sekä naurun takaavat trampoliinit. Lisäksi löytyy myös muun muassa pingispöytä, hiekkalaatikko, seinäkiipeilyä, rengaskeinua ja vaijeriliukua. Myös pienemmät leikkijät on huomioitu omalla alueellaan, josta löytyy vauvakeinut ja pienemmät liukumäet. Me aikuiset kiitimme keskipäivän kuumuudessa alueen vehreyttä ja puiden luomia varjoja. Ja hei, vaadimme ehdottomasti riippukeinuja jokaiseen puistoon myös Suomessa!

Nørrebron ja keskustan välissä on tekojärvistä muodostuva pitkulainen kokonaisuus, jonka rantoja pitkin oli mukava kävellä paikkojen välillä siirtyessä. Toki myös julkisilla pääsee kulkemaan.

Legopakettillinen taloja Nyhavnilla

Täällä on kai jokaisen turistin piipahdettava ensimmäisellä Kööpenhaminan-käynnillään. Kanaalin ympärille levittäytyvä katu on se, joka löytyy postikorteista ja aurinkoisista matkailuesitteistä. Vieri vieressä olevat värikkäät talot näyttävät siltä kuin joku olisi nostellut legopalikoita summanmutikassa pystyyn ja järjestänyt ne riviksi.

Nyhavnin varsi on kieltämättä kaunis, mutta kun selfiet on otettu kymmenien muiden turistien hymyillessä vieressä omille kameroilleen, voikin poistua ryysiksestä rauhallisimmille sivukaduille. Parin korttelin päässä on esimerkiksi Green Sushi -ravintola (Grønnegade 28), jonka WWF on valinnut Tanskan ekologisesti kestävimmäksi sushiravintolaksi.

Kauppahallista piknikille ja läträämään suihkulähteeseen

Kööpenhaminan kauppahalli, Torvehallerne (Frederiksborggade 21) avattiin vasta vuonna 2011, ja paikalliset ovat ottaneet hartaasti odotetun ruokakeitaan omakseen. Kahden hallin muodostama kokonaisuus kuhisee kulinaristeja ja pikkunälkään eväitä hakevia piknikseurueita. Jos ei muuta, voi ainakin tilata kupillisen nautintoa kahvihommien ammattilaisilta The Coffee Collectivesta (Vendersgade 6D).

Kauppahallista napattujen eväiden kanssa voi käyskennellä vieressä sijaitsevaan puistoon, Ørstedsparkeniin. Puiston keskellä on lampi, jonka ylittää pikiriikkinen silta. Alueen vehreys on niin syvää, että tuntuu kuin olisi sukeltanut satumetsään. Ørstedsparkenissa on myös kaksi leikkipuistoa.

Yksi leikkipuisto on myös kauppahallin ja Ørstedsparkenin välissä, Israel Pladsilla. Leikkipuisto itsessään ei ole ihmeellinen, mutta sen vieressä olevat suihkulähteet ovat – ainakin jos lapsilta kysytään. Vietimme pitkät tovit huljutellen varpaitamme suihkulähteissä yhdessä muiden lapsiperheiden kanssa. Pyyhe ja vaihtovaatteet mukaan!

Riemunkiljahduksia Tivolissa

Vuodet ovat tehneet temppujaan, eikä mua enää saa huvipuistojen härveleihin. Kööpenhaminan vuonna 1843 perustettu Tivoli (pääsisäänkäynti Vesterbrogade 3) on silti kokemisen arvoinen tällaiselle possujunassa matkapahoinvoivaksi tulevalle mutsillekin. Iso Tivoli-alue on vehreä ja puistomainen, eikä ollenkaan sellainen muovinen ja kolkko kuin jotkut huvipuistot tuppaavat olemaan. Puut, kukkaistutukset ja lammet tekevät Tivolista mukavan intiimin.

Viihtyvyyteen on muutenkin panostettu, sillä sisäänpääsymaksun hinnalla pääsee ihastelemaan teatteria, tanssiesityksiä, pantomiimia ja hyvällä tsäkällä ilmaiskonserteissa esiintyviä kovan luokan artisteja. Esikoiselle ostettiin yksittäisiä lippuja laitteisiin, ja voi pojat sitä riemua!

Sapuskatarpeessa ei tarvinnut tyytyä makkaraperunoihin, vaan tarjolla oli jopa huippuravintoloita hulppeine viinilistoineen. Me kuitenkin napattiin mukaamme Wagamaman (Tietgensgade 20, sisäänkäynti myös puiston ulkopuolelta) nuudeliannokset. Mehuista ja kahveista piti huolen Joe & The Juice, jonka tiskin takana tarjoilijakundit tekevät smoothieiden vääntämisestä taidetta ja musiikki soi niin kovalla, että tärykalvot pomppivat.

Kauneimmillaan Tivoli alkoi olla iltasella, kun tunnelmalliset lyhdyt ja valot sytytettiin. En yhtään ihmettele, miksi huvipuistoa sanotaan romanttiseksi! Viikonloppuiltaisin taivas täyttyy ilotulitteista, mutta niitä me ihailimme hotellimme ullakkoikkunan heijastumista lasten jo nukkuessa.

Katuruokaa ja aurinkotuoleja

Katuruoka on kova juttu Kööpenhaminassakin – niin kova, että vuodesta 2014 lähtien Kööpenhaminassa on ollut katuruokiin keskittynyt halli, Copenhagen Street Food (Trangravsvej 12). Papirøenilla eli Paperisaarella sijaitseva katuruokahalli imaisee sisäänsä kymmeniä katuruokarekkoja, -kojuja ja -kontteja. Hallista siis ihan varmasti löytyy seurueen jokaiselle tyypille jotain maittavaa suuhun pantavaa, kun jokainen voi valita mieleisensä aterian saman pöydän ääreen.

Ruuat voi syödä sisätiloihin ripotelluissa pöytäryhmissä, mutta ainakin upeana heinäkuisena päivänä kaikki olivat parkkeeranneet ulos. Niin teimme myös me. Hallin edustalla on pöytärivistöjä, löhöilyyn kutsuvia sohvia sekä aurinkotuoleja. Näkymät sinisenä hehkuvalle kanaalille ja vastapäiselle rannalle ovat komeat. Liekö siis yllätys, että unohduimme tänne sen verran pitkäksi toviksi, että ehdimme käydä hakemassa toisenkin kierroksen ruokaa ja juomaa nautittavaksi siinä auringon kyytipoikana.

Ihan Copenhagen Street Foodin vieressä on jonkin sortin teemapuisto Experimentarium City, mutta me emme tällä kertaa käyneet tätä testaamassa. Sateisella säällä se saattaisi olla hyvä kohde.

Lähistöllä on myös Christianshavn, joka toi mieleeni vaihto-oppilasajat Hollannissa. Kanaalin vartta reunustavat asuntoveneet, joihin pystyi ohi kulkiessa mukamas puolihuolimattomasti sivusilmällä kurkkaamaan. Joissakin veneissä näytti asustavan lapsiperheitä, ja palan halusta tutustua sellaiseen perheeseen ja heidän elämäntapaansa!

Hippimeininkiä vapaakaupunki Christianiassa

Keskellä Kööpenhaminaa sijaitseva vapaakaupunki Christiania on mitä mainion esimerkki Tanskan suvaitsevaisuudesta. Muut maat Suomea myöten ovat kehottaneet Tanskaa pistämään hippiyhdyskuntansa ruotuun, mutta vapaakaupunki on ja pysyy. Alueen rehevänä kukkivaa marihuanakauppaa on pyritty kitkemään erilaisin keinoin, mutta nykyään Pusher Streetillä ruoho pöllyää taas ihan avoimesti.

Vuonna 2012 Christiania vihdoin sopi virallisen Tanskan kanssa ostavansa itselleen oikeuden alueen asuntoihin, jotka christianialaiset valtasivat käyttöönsä armeijan hylkäämältä alueelta vuonna 1971. Kymmenen miljoonan euron kauppasumma on yhtä älytön kuin ajatus siitä, että minä voisin ostaa Suomenlinnan nappikokoelmalla. Veronsa vapaakaupungin asukkaat maksavat omalle yhteisölleen ja heillä on oma rahakin, mutta nykyisellään he maksavat Kööpenhaminalle vedestä ja sähköstä.

Vaikka Christianian pääkatu Pusher Street on mielenkiintoinen värikkäine ruohokioskeineen ja mustilla kommandopipoilla kasvonsa peittävine marihuanakauppiaineen, perheen pienimpien kanssa kannattaa sujahtaa alueen muille kaduille. Niillä pääsee ihastelemaan erikoisia ja riemunkirjavia asumuksia sekä villinä rehottavia kukkaistutuksia.

Me kävimme Christianiassa lounaalla Kööpenhaminan parhaaksi kasvisravintolaksikin kehutussa Morgenstedetissä (Fabriksområdet 134 D). Soppa oli erinomaista ja edullista, eikä huono ollut risottokaan. Tunnelma on välitön ja miljöö kodikas, mikä selittynee sillä, että käsittääkseni paikan omistajat asuvat samassa pihapiirissä. Kannattaa muistaa, että täällä maksuvälineenä käy vain käteinen. Morgonstedetiä vastapäätä on hauska ja värikäs leikkipuisto.

Bikinibileet ja polskuttelua meriuimalassa

Me osuimme Kööpenhaminaan tämän kesän ainoina helteisinä päivinä. Uimaan oli siis päästävä! Kaupungista pääsee kätevästi myös hiekkarannalle, mutta me suunnistimme keskustan tuntumassa olevaan uimapaikkaan, Islands Bryggeen (Islands Brygge 14), jossa mä heitin talviturkin luonnonvesiin. Varmasti myöhäisin talviturkin kastelu kuunaan!

Ilmaisessa meriuimalassa pääsee pulahtamaan kanaaliin 75 metrin pituisessa aikuisten altaassa ja kahdessa lastenaltaassa. Molempien lasten kanssa oli siis helppo huljutella varpaita. Uimalan altaat ovat kuin jättimäisiä muovisiivilöitä, jotka on laskettu mereen, eli altaiden vesi vaihtuu siinä missä vesi virtaa kanaalissa. Uimapaikan läheiset nurmikot täyttyivät päivän mittaan, joten lapsiperheaikatauluilla pääsimme varmistamaan nurmikolta oman paikan jo heti aamusta.

Lounaaksi haettiin mahottoman hyvät vegeleivät kulman takana olevasta kahvilasta, Foodshop no. 26:sta (Reykjaviksgade 4). Nurmikolla istuen maistuivat myös samaisen kahvilan tuorepuristetut mehut ja smoothiet, jotka saivat yhä vahvemmin haaveilemaan omasta mehulingosta. Niin hyvää! Kotitekoisia drinkkejä taas pysyi ostamaan suoraan paikalle kurvanneiden Christiania Bikes –laatikkopyörien kyydistä.

Meriuimalan vastarannalla sijaitsee Kalvebod Bølge, joka on kuin veden päällä kulkeva hullunkurinen kävelytie. Kaupunkilaisten urbaanikohtaamispaikaksi rakennetulla Kalvebod Bølgella näkyi paljon auringonottajia sekä uimareita ja lisäksi alueella järjestetään erilaisia hauskanpitoon innostavia vesiaktiviteetteja.

Ja vielä kaksi eskstraa perheen aikuisille:

Mikkellerin olutherkkuja

Olipa kerran matematiikan- ja fysiikanmaikka Mikkel Borg Bjergsø, joka valmisteli kotonaan oluita. Ne olivat niin hyviä, että vuonna 2006 Mikkel mietti kaverinsa Kristianin kanssa, että muidenkin pitäisi päästä maistamaan heidän olutkokeilujaan. Ja kas, syntyi menestystarina Mikkeller.

Mikkellerin pubeissa on vaalea sekä valoisa skandinaavinen sisustus ja hanoissa kymmenittäin oluita, joista on kapakoiden muovituoppikaljojen tympeys kaukana. Mikkellerin oluita saa myös pienissä laseissa, mistä lapsien päiväuniaikoihin olutmaistiaisille piipahtanut reissuseurueemme kiittää.

Ruokakauppakiimaa

Minä ja siskoni emme voi olla ainoita, jotka ulkomaanreissuillaan suuntaavat paikallisiin ruokakauppoihin tutkimaan ja fiilistelemään. Tanskalaiset kuluttajat käyttävät eniten luomua maailmassa, joten ruokarakastajille kaupat ovat jo sinällään nähtävyys.

Me kävimme hakemassa ruokatuliaiset pienessä Irma-supermarketista, joita on useampia eripuolilla kaupunkia. Se vaikutti hyvällä valikoimallaan ja omien tuotteidensa kauniilla pakkausdesignilla. Mä täytin matkalaukun tyhjät nurkat muun muassa Irman näkkäreillä, jotka saivat vielä kotonakin suun näkkärille.

Postauksen koostamisessa käytetty apuna Mondon mainiota Kööpenhaminan-matkaopasta.