Yhteiset aamupalat perheen kanssa ovat niitä hetkiä, joita rakastan ja vaalin. Etenkin tänään. Mies sai Minimen maalaaman taideteoksen sekä suloisen kortin, jonka oli päiväkodin hoitajien avustuksella askarrellut. Mies lähti töihin ja tiskivuori jäi, mutta oli onni saada viettää perheen kanssa yhdessä pieni aurinkoinen ja rauhallinen hetki.

Onni on myös mies, joka on mitä uskomattomin, ihanin ja rakkain puoliso sekä isi. Se, että saan jakaa vanhemmuuden juuri tuon miehen kanssa, on enemmän kuin voin toivoa. Mulla on välillä tapana hassutellen kysyä Minimeltä, enkö olekin valinnut hänelle maailman parhaan isin. Tänäänkin siihen kysymykseen tuli vastaukseksi leveä hymy ja ponnekas nyökytys.