Sinne se meni, tämän vuoden viimeinen yöpyminen metsässä. Oli lähellä, etten köyttänyt itseäni telttanaruilla kiinni puuhun ja vaatinut lisäaikaa metsäläisyydelle. Sillä taas kävi sama ilmiö kuin aikaisimmillakin reissuilla. Hengitys tasaantui siitä hetkestä, kun otti ensimmäisen askeleen metsäpolulla. Nuotion hypnoottinen pauke ja rätinä resonoivat aivoissa tyhjentäen sieltä ne kaikki huolet, joiden murehtimiseen käyttää ihan liikaa energiaa.

Pääkopan lisäksi myös kroppa vetreentyi. Olin saanut reissua edeltävällä viikolla koneella istumisesta koko kropan niin jumiin, että pelkkä pään kääntäminen sai oksentamaan kivusta. Vaikka kannoin metsään rinkan lisäksi vauvan ja nukuin teltassa, metsä sai jumit sulamaan. En käsitä, miten se voi olla mahdollista. Metsäntaika, muuta en keksi.

Retkeily syksyllä

Ilmojen kanssa meillä kävi valtava tsäkä. Viikkoja sitten syyskuulle suunniteltu reissu olisi voinut tarjoilla kaikkea kaatosateesta pikkupakkaseen. Mutta ilma oli syksystä raikas, ja loppukesän viimeiset lämpimät auringonsäteet siivilöityivät oksiston läpi oranssinaan. Maa tuoksui väkevän multaiselta ja järven kosteus tiivistyi hiljalleen leijailevaksi usvaksi. Villasukille tuli käyttöä, mutta silti välillä piti ottaa takki pois.

Illalla hämärä yllätti nopeasti. Lasten iltatoimien kanssa piti laittaa hösseliksi, kun aurinko laski metsänrannan taakse kuin nopeutetussa filmissä. Vaipanvaihtosuunnistus otsalampun valossa on toki mielenkiintoinen kokemus sekin. Metsässä syksyn pimeys on syvempää ja pehmeämpää kuin kaupungissa. Kuin tummaa samettia. Iltanuotiolla ei näkynyt kuin ilmassa tanssivat kipinät.

Kun pisti pötkölleen ja nosti katseensa kohti taivasta, avautui ympärille maailmankaikkeus. Tähtitaivas kaareutui leirimme ylle niin kirkkaana, että sellaista ei pääse katselemaan kaupunkilaisena kuin harvoin. Pääkaupunkiseudun ja toisen todellisuuden olemassaolon olisi voinut täysin unohtaa, elleivät Helsinki-Vantaan illan viimeiset lennot olisi välillä kaartaneet lentokoneen vatsat pullottaen ja siipien punaiset valot vilkkuen tähtitaivaan läpi.

Jaa