Pitkästä aikaa kurkistus Suomen kotiimme Herttoniemeen ja siellä työhuoneeseeni. Kuten koko koti, kotikonttorini jäi vuodenvaihteessa pahasti remonttivaiheeseen lähtiessämme Balille. Remontin keskelle lupautuneita vuokralaisia ajatellen järjestettiin työhuoneesta kuitenkin pahin kaaos alta pois ennen matkalaukkujen pakkaamista. Toimistosäläni sujahti komeasti vanhaan arkistointikaappiin.

Ja siinä vasta on kaunis ja kätevä kaappiyksilö! Ostin arkistointikaapin viime kesänä kirpputorilta Vaasasta. Bongasin liukuovellisen toimistorotan palvelijattaren kirpparin huonekaluhallista kulahtaneiden kangassohvien ja huojuvien eriparituolien keskeltä. Sen jalkoina oli ruma ja kolkko metallihäkkyrä, ja sen kolhiintunut pinta oli pahasti hellyysvajeessa. Mutta jokin siinä veti puoleensa tutkimaan tarkemmin.

Lähempi tarkastelu paljasti, että metallihäkkyrää ja lukkoa lukuun ottamatta koko kaappi oli täyspuinen. Jopa liukuoven kiskot on sorvattu puusta! Kapeista puurimoista koostuva ovi kulkee ja taittuu nätisti kiskoja pitkin kaapin taakse. Niin kaunista puusepäntyötä ei vain voinut jättää kirpputorihalliin. Ei, vaikka toive kodista omalla työhuoneella oli silloin vasta siinä vaiheessa, kun kiertelimme sunnuntait asuntonäyttöjä. Niinpä maksoin kaunokaisesta 15 euroa ja olin yhtä askelta lähempänä unelmieni kotityöhuonetta.

Kun sitten lopulta ostimme uuden kotimme, arkistointikaappi olisi oikeastaan sopinut moneenkin tilaan. Juuri liukuovi tekee siitä kätevän, kun aukeavat ovet eivät ole tiellä. Esimerkiksi lastenhuoneessa se olisi siksi toimiva ratkaisu, kun kaappi saisi olla sepposen selällään leikkien ajan. Olohuoneessa siihen voisi piilottaa digivempeleet ja ruokailutilassa astiat. Eniten tarvetta oli kuitenkin työhuoneessani, jota aloin rakentaa ihan tyhjästä.

Ensin kaappivanhus tarvitsi kuitenkin hemmotteluhoidon, maalia pintaan ja lisäksi vähän uudistusta ilmeeseensä, joka vei metallijalkoineen liikaa ajatukset tunkkaisiin ja tukkoisiin toimistokomplekseihin. Mies onnekseni lupautui toteuttamaan kaapin uudistusvisioni ja aloitti irrottamalla ruuveilla kiinnitetyn metallihäkkyrän jalkoineen. Sen jälkeen hän hioi koko kaapin kevyesti.

Uudet jalat muodostuivat höylätystä kakkoskakkosen männystä. Siitä ei tarvinnut maksaa mitään, sillä se löytyi Starkin sahatavaran ylijäämistä. Mies sahasi jalat tasamittaan ja hioi hieman niiden pohjia muotoon. Uudet jalat kiinnitettiin kaappiin kierretangolla ja siihen sopivalla vastakappaleella.

Kierretankoa saa ostettua metrin pätkinä, ja mies sahasi siitä rautasahalla neljä pätkää. Jalkoihin hän porasi yhtä suuren reiän, johon naputteli varovaisesti (ettei kierreosa varioidu) vasaralla kierretangon palan ihan pohjaan saakka. Vastakappaleina kaapin pohjassa toimii neljä puuhun naputeltavaa ”nastaa”, joiden sisälle kierretangon pään saa pyöriteltyä. Näillä metalliosilla oli hintaa yhteensä noin 10 euroa.

Maalia ei tarvinnut kaappia varten ostaa, sillä sitä löytyi muista projekteista ylijääneenä. Mies maalasi 50-luvun tyyliin kaapin päällisen ja reunat valkoisella maalilla. Myös mäntyjalat saivat valkoisen maalin ylleen, minkä lisäksi ne vielä dipattiin utuiseen mintunvihreään. Puuosat öljyttiin vielä tiikkiöljyllä.

Minkälainen upeus siitä kuoriutuikaan! Se imaisi sisäänsä ihan kaikki toimistotarvikkeni mappeineen päivineen, sekä myös suuren osan ompelu- ja askartelutarvikkeista. Lapsuudesta asti mukanani kulkenut Palaset-laatikosto istui sen sisään täydellisesti, ja erilaiset purnukat ja laatikot sujahtivat nätisti järjestykseen hyllyille. Mikä helpotuksen tunne, kun vihdoin kahdessa sekalaisessa muuttolaatikossa pyörineet tavarat sai aseteltua paikoilleen! Järjestelijämuija minussa kehrää tyytyväisenä.

Toimistokaappi näyttää vielä vähän apealta ja yksinäiseltä maalarinvalkoisen seinän kaverina. Toivottavasti viimeistään kesän aikana se saa taustalleen jonkun väriä, energiaa ja sopivasti 50-lukua pursuavan tapetin. Etsinnässä on myös jonkinlaiset hyllyt tai kaapit kiinnitettäväksi toimistokaapin yläpuolelle seinään. Ehkä Artekia tai Lundiaa. Jos sinulla on sellaisia nurkissasi turhana ja tahdot myydä, ota yhteyttä! Kangashamsterin varastot nimittäin odottavat yhä paikkaa, josta ne saisi kivasti inspiraation iskiessä pemistettyä työpöydälle ja siitä saumurin sekä ompelukoneen alle.

Jaa