Kaupallinen yhteistyö: Made by Finland, Merikratos ja Suomen Blogimedia

Jos asia mietityttää perhettä, se on tarpeeksi tärkeä asia ja siihen voi hakea apua. Sen ohjeen Merikratoksen perhekuntoutustyöntekijä ja erityistason perheterapeutti Maria Lepola antaa perheille. Sen ohjeen olisin toivonut itsekin kuulleeni menneinä pikkulapsiperhevuosina, kun välillä on tuntunut, että koetuksella on niin oma jaksaminen, kärsivällisyys kuin mielenterveys. Apua en ole silti hakenut, sillä mitäs nyt minä, tällaisia pieniä murheita vain.

Mutta kun ne eivät ole pieniä murheita, ne ovat kahden pienen lapsen lapsuuteen ja siten koko elämään vaikuttavia asioita. Minun ei olisi pitänyt olla niin jästipää ja pärjäävä, vaan sanoa reilusti, kuten asia on: tarvitsen apua. No kerran kyllä sanoin, mutta neuvolasta saamassani puhelinnumerossa ei koskaan vastattu. Se pahin väsymys ja mielialamuta onneksi taittui, mutta opetti jälkiviisautta. Nyt neuvon muita vanhempia sanomaan murheensa reilusti ääneen.

Asioiden ei nimittäin tarvitse olla ihan rempallaan, että apua voi hakea. Juttelin perheiden kanssa töitä tekevän Merikratoksen perheterapeutti Maria Lepolan kanssa aiheista, jotka hänen asiakkaikseen hakeutuneita perheitä eniten puhuttavat. Ja nehän ovat ihan tavallisia asioita. Sellaisia, joista jokainen on koskettanut itseänikin ainakin jollain tasolla. Katsokaa vaikka:

Lastenkasvatus. Suurin osa perheitä mietityttävistä asioista liittyy lastenkasvatukseen. Vanhemman oma rooli kasvattajana mietityttää, etenkin jos kumppanilla on kovin erilainen näkemys kasvatuksesta.

Monet kasvatusmallit periytyvät ja tulevat vanhempien omista lapsuusperheistä. Siksi Maria usein pohtii vanhempien kanssa näiden omia lapsuuskokemuksia, jotka heijastuvat heidän tapaansa olla vanhempia.

Jos lapsi on haastava, Marian mukaan saattaa olla hyvä, että vanhemmilla on yhteinen näkemys ja sopimus kasvatusperiaatteista. Mutta vanhemmat voivat olla myös erilaisia, ja pienikin lapsi ymmärtää, että vanhemmilla on erilaisia tapoja suhtautua asioihin. Siinä tapauksessa on hyvä, että etenkin pienelle lapselle sanoitetaan näitä erilaisuuksia ääneen.

Tärkeintä on se, että vanhemmat ovat yhdessä sopineet säännöt ja pohtineet, kumpi tapa palvelee juuri heidän perhettään.

Parisuhde. Etenkin pienten lasten vanhemmat hakevat Marialta apua parisuhteen pulmiin. Yleinen näkökulmaero on aika. Puolisot näkevät eri tavalla, miten jaetaan käytettävissä oleva aika esimerkiksi työhön, perheeseen, parisuhteeseen ja omiin harrastuksiin sekä menoihin.

Tässäkin asiassa vanhempien omat lapsuuskokemukset vaikuttavat esimerkiksi siihen, miten suuri rooli töillä on heidän elämässään ja miten ja kuka kotityöt hoitaa. Toisinaan tilanteet ovat todella tulehtuneita.

Marian lähtee purkamaan tilannetta antamalla molemmille osapuolille mahdollisuuden kertoa tuntemuksistaan. Silloin on tärkeää, että se toinen osapuoli kuuntelee keskeyttämättä. Pariskunnan kanssa myös mietitään yhdessä perheen arvoja: mitä kumpainenkin pitää parisuhteessa tärkeänä, kuinka paljon omille harrastuksille pitäisi jäädä aikaa ja miten kotityöt jaetaan.

Perhesuhteet. Monia vanhempia huolestuttaa lapsien suhde toisiinsa. Esimerkiksi nuoret saattavat olla todella riitaisia keskenään, jolloin tilanteeseen tarvitaan ulkopuolista näkemystä.

Tärkeintä on kuulla jokaista perheenjäsentä erilaisissa kokoonpanoissa. Jokaiselle pitää antaa mahdollisuus kertoa rauhassa ja keskeytyksettä, miltä tilanne itsestä tuntuu. Arjessa saattaa olla muuten mahdotonta saada sisarus kuuntelemaan, miltä hänen käytöksensä veljen tai siskon mielestä tuntuu.

Väsymys. Perheet voivat olla väsyneitä monista eri syistä. Joskus vyyhtiä on hyvä alkaa purkaa pohtimalla yhdessä, milloin ja mistä väsymys on alkanut. Joskus väsymys on voinut olla pinnalla jo vuosia, ja se on kerännyt lumipallona ympärilleen muita ilmiöitä matkan varrella.

Maria heittää usein perheille kysymyksen: jos asiat tänään olisivat hyvin tai paremmin, mikä olisi muuttunut? Monesti voi kestää kauankin, että vastaus löytyy. Maria sanoo, että terapeutti ei voi antaa ohjeita, joita noudattamalla kaikki järjestyy. Mutta välillä Maria antaa ihan konkreettista apua perhetyössä: hän vie asiakasperheen lapsen harrastuksiin, käy kaupassa tai imuroi. Välillä voi auttaa jo se, että vanhempi vain saa nukkua.

Väsymys voi johtua myös siitä, että vanhemmat kokevat olevansa niin yksin. Marian mukaan verkostojen puute on nykyään yleistä, ja se näkyy etenkin yksinhuoltajien väsymyksenä. Välillä jo pelkkä puhuminen ja omana itsenään kuulluksi tuleminen auttaa.

Ajanpuute. Maria on työssään ja omassa elämässäänkin huomannut, että ihmisillä on tänä päivänä koko ajan kiire. Työelämä voi olla haastavaa ja tulosta pitää syntyä. Elämä on muutenkin hektistä. On paljon menoja, harrastuksia ja sitten vielä töissä vaaditaan pitkiä työiltoja.

Ajanpuutetta lähdetään yleensä purkamaan sillä, että mietitään, mikä kiireen aiheuttaa. Kun perheet kirjaavat päivien kulkua paperille, moni huomaa nopeastikin, että joku asia vie ihan kohtuuttomasti aikaa ja energiaa päivistä. Paperista on helppo katsoa ja miettiä, minkä asian päivistä voisi raivata turhana pois.

Maria vinkkaa vanhempia suunnittelemaan viikkonsa etukäteen yhdessä. Suunnitellessa ja kalenteriin merkatessa asiat jäsentyvät paremmin omassa päässä. Samalla voi myös katsoa viikon menoja priorisoiden. Ovatko kaikki menot tosiaan niin tärkeitä, vai voisiko joitakin niistä jättää pois?

Noin, siinä ne olivat, viisi asiaa. Kaikki arkisia – ja juuri siksi niin tärkeitä selvittää.

Tämä postaus on osa Suomalaisen työn liiton Made by Finland -kampanjaa, jonka tavoitteena on lisätä ylpeyttä suomalaista monimuotoista osaamista kohtaan. Suomen satavuotissynttäreiden kunniaksi minäkin haluan olla mukana avaamassa ovia suomalaisiin yrityksiin ja näyttää, mitä kaikkea hienoa Suomessa tehdään, ja millaisella duunilla hyvinvointiamme rakennetaan seuraavatkin sata vuotta.

Yksi sellaisista tekijöistä on perheohjauksen parissa työskentelevä Maria. Hänen työpaikkansa on Merikratos, joka tarjoaa muun muassa sosiaalipalveluita. Heidän eniten käytetty palvelunsa on perheohjaus, johon lapsiperheet voivat saada lähetteen esimerkiksi neuvolasta. Suurimman osan Merikratoksen palveluista ostaakin kunta tai kaupunki, mutta heidän Hyvän vanhemmuuden verkkokaupastaan voi myös ostaa esimerkiksi 45 minuutin isän erotyö -paketin tai 90 minuutin parisuhteen kehityskeskustelun.

Olen kirjoittanut suomalaisesta työstä paljonkin, mutta en silti aina osaa ajatella sen koskevan niin paljon muutakin kuin lopputuotetta, jota voi konkreettisesti pitää käsissään. Suomessa on myös esimerkiksi yhteiskunnallisia tekijöitä, joiden rakenne on Avainlippu-merkin arvoisesti kotimaista, kuten Merikratoksella.

Jaa: