Kaupallinen yhteistyö: Perlage Sgàjo ja Suomen Blogimedia

Tänä vuonna minulla on edessä ihan uudenlainen vappu. Aion nimittäin juhlistaa sitä perinteisellä tavalla ensimmäistä kertaa elämässäni. Olen 34-vuotias ja viettänyt tähän mennessä jokaisen vappuni ihan lapsuudesta lähtien vapputorilla, jossa vanhempani ovat myyneet kaikkea vappunaamareista hattaraan. Opiskeluaikanakin skippasin vappubileet ja lähdin mieluummin Pohjanmaalle töihin. Tai no, eihän se työltä tuntunut, vaan meidän perheemme vappuperinteeltä. Tutulta ja tärkeältä, meidän jutulta.

Vappuaattona olen pessyt popcornikonetta ja täyttänyt heliumilmapalloja. Aikaisin vappupäivän aamuna, muiden vasta palatessa vappuaattoriennoista tötteröhatut vinossa kotiin, olen ollut pystyttämässä Vaasan torille myyntikojuja. Olen kaupitellut jäätelöä, vappuhuiskaa ja lakritsia – mitä minäkin vuonna. Viime vuonna vietettiin vielä laastarivappua, kun kannattavasta työstä harrastukseksi muuttunut vapputorimyyminen hyvästeltiin vikan kerran kolmen sukupolven voimin.

Ja nyt sitten pitäisi kehitellä ihan uudet perinteet yhdessä miehen ja lasten kanssa. Jaiks! Sen takia järjestin hiljan pienimuotoiset ennakkovappubileet, jonne kutsuin naapuriperheen. Halusin testata, osaanko yhtään järjestää perinteisiä vappukemuja ja samalla selvittää kokeneemmilta udellen, minkälaisista vappuperinteistä me amatöörit voisimme napata kiinni.

Illan aikana selvisi, että vappuhan kuulostaa ihan minun suunnittelemaltani juhlakonseptilta. Sen kulmakivet muodostuvat kevään juhlinnasta, perheestä sekä ystävistä, ruokaisasta piknikistä ja kuohuviinistä.  Uskonkin vakaasti, että vapusta tulee yksi lempijuhlistani pienen alkuhaparoinnnin jälkeen. Etenkin kun taustatyö on nyt tehty.

Tässäpä tiedustelujeni tuloksena 5 vinkkiä vappukemuihin sekä kaltaiselleni vappuamatöörille että kokeneemmalle juhlijalle:

1. Mitä juhlitaan? Vappua on vietetty jo keskiajalla Saksassa eläneen ja pyhimykseksi julistetun nunna Walborgan muistopäivänä. Aikojen saatossa vapun ovat ottaneet itselleen niin ylioppilaat, opiskelijat kuin työväkikin. Ja siksi vappu varmaan onkin sitä, mitä se nykyään on: kaikkien juhla, jossa suurin yhteinen teema on ilo keväästä.

Kuten niin monet juhlapäivät, Suomessa vappu liittyy alun perin myös maatalouden kiertokulkuun. Lehmät on tavattu päästää vappuna laitumelle pitkän talven jälkeen. Rannikkoseudulla poltettiin samoihin aikoihin helavalkeita, ja juhlatulien äärellä juotiin simaa sekä olutta ja pidettiin meteliä soittamalla torvia ja lehmänkelloja. Älänmölön ja savun uskottiin suojaavan laitumella kirmaavaa karjaa pahoilta hengiltä.

2. Missä juhlitaan? Tajusin vasta kokeneempia vappujuhlijoita kuuntelemalla, että vappu on tosiaan kaksipäiväinen karnevaali. Vappuaattona pidetään yleensä kotibileitä ja vappuaattona taas lähdetään piknikille. Pidän siitä, että vappu poikkeaa muista juhlapäivistä olemalla sekä perhe- että ystäväjuhla, mutta myös koko kylää yhdistävä kemupäivä. Samalla kun ollaan yhdessä pienellä porukalla, lähdetään myös kylille juhlimaan ventovieraiden kanssa.

Alustavan suunnitelman mukaan me vietämmekin uuden vappuaikakauden aloittavaa vappua tulevana sunnuntaina ensin kotijuhlien merkeissä meillä, kun ystäväperhe tulee meille yökyläilemään. Vappupäivänä täällä Helsingissä on tarjolla vaikka minkälaista ohjelmaa ja piknikkiä koko perheelle. Jos vain säät sallivat, me levitämme viltin ja piknikeväät jonnekin tuonne kaupungille muiden juhlijoiden joukkoon.

3. Mitä juodaan? Vappujuomina toimii klassinen kaksikko: sima ja kuohuviini. Ennakkovappubileissä katoin pöytään yhteistyökumppanini Perlagen Sgàjo -luomuproseccoa. Sen hedelmäinen ja inasen pääryinäinen maku sopi mainiosti kevättä pirskahtelevaan kemupöytään, mistä kai kuohuviinin nimikin tulee: Sgàjo tarkoittaa italialaisella paikallismurteella söpöä.

Perlage Sgàjo on muutenkin kiinnostava tuttavuus. Perlagen on perustanut vuonna 1985 seitsemän italialaista veljestä, ja yrityksen viinit ovat olleet luomua alusta lähtien. Veljekset eivät lähteneetkään luomuhommiin trendikkyyden perässä, vaan rypäleiden luonnonmukainen viljely ja luonnon kunnioittaminen on ollut aina osa viinitalon arvoperustaa. Perlage onkin italian ensimmäisiä luomuviinitaloja.

Mikä mielenkiintoisinta, Perlagen koko tuotanto on saanut myös vegaanisertifikaatin. Viinin kirkastamisessa ei käytetä eläinperäisiä aineita, kuten esimerkiksi sian sisäelimistä valmistettavaa liivatetta, kananmunan valkuaista ja kalan virtsarakosta saatavaa kalaliimaa.

4. Mitä syödään? Vapun perinteisiin sapuskoihin kuuluvat perunasalaatti, (soija)nakit, munkit ja tippaleivät. Naapurit kehottivat valmistamaan jotain sellaista ruokaa, jota voi ensin syödä vappuaaton kemuissa ja seuraavana päivänä pakata mukaan piknikille. Esimerkiksi suolainen piirakka toimii tähän hyvin.

Itse ajattelin kattaa ensimmäiseen varsinaisen vappukemupöytäni suomalaisia vappuperinteitä noudattaen, ja lisäksi nappaan kaupasta tarjottavaksi värikkäitä marjoja. Myös anopin ohjeella tehtävä Brita-kakku voisi toimia hyvin niin kotibileiden herkkuna kun piknikin makoistajana.

5. Mitä tilpehöörejä hankitaan? Vappuna saa hassutella, mikä on aika poikkeuksellista suomalaisissa juhlissa, joita kaikkia leimaa pieni pohjoismaalainen sentimentaalisuus. Vappuna puetaan päälle kesämekkoa ja kevättrenssiä, satoi sitten lunta tai kissoja. Vappu on myös se ainut päivä vuodesta, kun nyky-ylioppilas ulkoiluttaa valkolakkiaan. Mitä kellastuneempi lakki, sitä uskottavampaa.

Mä itse yllätyin, miten helposti vapputunnelman sai aikaan. Hain ihan vain lähikaupasta ilmapalloja, serpentiinejä sekä kevään väreissä hehkuvia leikkokukkia. Pienellä panostuksella tuli heti värikästä karnevaalitunntelmaa. Eikä yhtään haitannut sekään, että ihana kevätaurinko helli ennakkovapun viettäjiä vielä kellon lähestyessä yhdeksää. Iloinen ja kupliva vapputunnelma tarttui ihan huomaamatta.

Jaa